Valtatie 19

Kohteesta Tiet
Loikkaa: valikkoon, hakuun


19

Valtatie 19 Jalasjärvi-Ytterjeppo, 129 km


19 749 Jalasjärvi-Uusikaarlepyy 139 km


Pohjakartta Maanmittauslaitos

Reittikartta

Tiekuvaus_0019.png

Geometriaa

Tien Mutkaisuusprofiili

Suunnanmuutoksia alle 30°/km 104 km 86 %
Suunnanmuutoksia alle 30°-60°/km 13 km 11 %
Suunnanmuutoksia yli 60°/km 4 km 3 %

Border

Kuvaus

Valtatie 19 on merkittävä väylä, joka välittää liikennettä etelän ja Vaasan pohjoispuolisen Pohjanmaan välillä. Hyväkuntoista tietä, jonka hidasteena ollut reitti Seinäjoen kaupungin keskustan halki on poistunut.

Tie Uusikaarlepyyhyn on numeroltaan 749.

Seinäjoen pohjoispuolella tie halkoo lakeuksia

Historiaa

Iisalmi-Piippola-Pulkkila

Vuonna 1938 valtatieksi 19 nimettiin Iisalmen ja Piippolan välinen tie. Tie yhtyi Piippolassa nelostiehen, eli kyseessä oli Pohjoisen Savon ja Oulun välinen reitti. Nelostien oikaisun jälkeen ryhtymäkohta siirty Pulkkilaan. Tämä reitti oli valtatienä vuoteen 1996 asti, jolloin numerointiuudistuksessa tie muuttui kantatieksi 88.

Valtatie 19 vuosina 1938-1996

Jalasjärvi-Seinäjoki-Uusikaarlepyy

Vuonna 1938 nimettiin Kristiinankaupungista Kurikan, Seinäjoen ja Lapuan kautta Uusikaarlepyyhyn kulkeva sisämaareitti kantatieksi 67. Tämä uusittiin 1980-luvulle tultaessa valtatietasoiseksi. Viimeinen osuus Alahärmä-Ytterjeppo valmistui vuonna 1983. 1980-luvun alkupuolelle asti päätiereitti etelästä Seinäjoelle kulki Kurikan kautta valtatietä 3 ja kantatietä 67. Jalasjärven ja Seinäjoen välillä rakennettiin uusi matkaa 15 kilometriä lyhentänyt tie 1970-luvulla. Tämän valmistuttua tie Jalasjärvi-Seinäjoki-Ylistaro nimettiin kantatieksi 64 vuonna 1979. Ennen muutosta tien numero oli 6924 lukuun ottamatta Jalasjärven päässä ollutta kolmostien ja tien 672 välistä osuutta, jonka numero oli 6923.

Seinäjoki ennen muodostumistaan pääteiden risteykseksi. Fennia-kartasto 1977

Valtatien 8 oikaisun valmistuttua 1960-luvun lopulla kantatie 67 katkaistiin päättymään uudelle valtatielle Ytterjepossa ja Uusikaarlepyy jäi näin ilman valta- ja kantateitä.

Uudenkaarlepyyn seutu vuonna 1963, Autoilijan tiekartta

Vuoden 1996 numerointiuudistuksessa valtatie 19 siirtyi kokonaan uuteen paikkaan, kun kantatie 64 Jalasjärveltä Seinäjoelle ja kantatie 67 Seinäjoelta Ytterjeppoon muutettiin valtatieksi 19. Tie 64 katosi kokonaan maailmankartalta, koska osuus Seinäjoki-Ylistaro muuttui valtatieksi 18. Kantatien 67 Seinäjoen länsipuoleinen osuus säilytti numeronsa.

Vuonna 2017 valmistui Seinäjoen itäinen ohitustie, josta tuli valtatien 19 reitti. Rengonharjun ja Seinäjoen välinen valtatieosuus muuttui yhdystieksi 7036. Samalla muutama kilometri valtatietä 19 Seinäjoen koillispuolella palautui kantatieksi 67.

Seinäjoen itäinen ohitustie

Ohitustien valmistumisen yhteydessä tapahtui hassu pieni episodi. Nurmo ja Seinäjoki suhtautuvat toisiinsa hieman kuin Turku ja Tampere tai Rauma ja Pori, vaikka ovatkin samaa kuntaa. Seinäjokinen projektipäällikkö teetti piloillaan ylimääräisen lisäkilven, jonka oli tarkoitus olla paikallaan vain pari päivää. Jokin ylempi taho sai kuitenkin vihiä asiasta, ja antoi ukaasin poistaa kilpi välittämästi, ja näin sitten tapahtui.

Pohjalaishuumoria ohitustien pohjoisessa liittymässä