Suomalaisten englannin kielen taidot ovat kansainvälisen kartoituksen mukaan viime vuoteen verrattuna parantuneet, mutta eivät yhtä paljon kuin muiden pohjoismaalaisten. Suomen sijoitus tuoreella vertailulistalla putosi yhdellä sijalla aiemmasta.

Suomalaisia paremmin englannin kieltä osaavat ruotsalaiset, hollantilaiset, tanskalaiset ja norjalaiset. Suomi sijoittuu viidenneksi 70 maan listassa, jonka häntäpäässä ovat monet Lähi-idän maat.

Vertailun on tehnyt kielitaitokartoituksia vuosittain julkaiseva EF Education First -koulutusyritys, joka keräsi tietoa 910 000 aikuiselta englannin kielen opiskelijalta.

”Suomalaiset voivat olla tyytyväisiä viidenteen sijaansa. Kärkikaartiin nousi nyt yllättäviäkin maita, esimerkiksi Viro ja Puola.”, toteaa EF Corporate Solutionsin Suomen maajohtaja Laura Häkkinen.

Hänen mukaansa merkittävää on, että Suomessa naisten ja miesten englannin kielen taidoissa ei ole eroa. Lähes kaikissa muissa tutkimusmaissa naiset suoriutuvat englannista miehiä paremmin.

EF:n raportin mukaan maailmanlaajuisesti kielitaito on yleisesti parantunut. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa se on kuitenkin heikentynyt. Samalla kärkimaan ja listan viimeisen maan ero on kasvanut. Huonoimmat englannin kielen taidot ovat raportin mukaan Libyassa.

”Pohjoismaiden kielitaitoa vahvistaa esimerkiksi se, että meillä televisiossa tai teattereissa esitettäviä elokuvia ei ole dubattu”, Häkkinen sanoo.

EF selvitti myös työelämässä toimivien englannin kielen taidot. Viime vuonna kerättyjen tietojen mukaan suomalaisyrityksissä osataan englantia yleensä erittäin hyvin, mutta ylimmän johdon kielitaito on huomattavasti huonompi kuin muun henkilökunnan.

”Pidän tätä huolestuttavana, sillä johdolla on olennainen rooli yrityksen globaaleissa kontakteissa. Monesti vierasta kieltä pitäisi pystyä puhumaan lähes natiivitasoisesti”, Häkkinen sanoo.

Hänen mukaansa yritysten kannattaisikin panostaa henkilöstön kielitaidon kehittämiseen.

”Väärinymmärrysten välttämiseksi isoja virheitä ei voi kommunikaatiossa tehdä. Tämä pätee myös monissa eri maissa toimivien yritysten sisäisessä tiedonvaihdossa”, Häkkinen sanoo.

Yksi mahdollinen syy ylimmän johdon muita heikompaan kielitaitoon voi hänen mukaansa olla se, että johto on sukupolvea, jolle englannin opinnot eivät olleet koulussa pakollisia.

EF tutki kielitaidon vaikutusta muun muassa taloudelliseen kehitykseen, tulotasoon ja menestymiseen. Hyvä englannin kielen taito ja onnistunut liiketoiminta kulkevat raportin mukaan käsi kädessä maissa, joissa englanti ei ole virallinen kieli.

”Kielitaidolla on suora vaikutus viivan alle jäävään tulokseen. Yritysten olisikin hyvä asettaa eri työtehtäviin selkeät tavoitetasot, jotta tiedettäisiin, selviääkö tietty henkilö tietyistä tehtävistä”, Laura Häkkinen mainitsee.

Kielitaidon merkitykseen on hänen mielestään suomalaisyrityksissä jo herätty.

”Esimerkiksi innovaatioiden rahoittamisessa kielitaito on erittäin oleellista.”

Häkkisen mukaan suomalaisten suullinen kielitaito on yleensä kirjallista huonompi.

”Yrityksissä voidaan kyllä osata alan erikoissanasto, mutta paljon haastavampaa on asioiden esittäminen jouhevasti eri tilanteissa, kuten esimerkiksi seminaareissa.”