Älä aloita sanomalla, että se on ajatuksenakin niin hirveä, ettet halua kuulla enempää. Älä ummista silmiäsi, sillä hän ei saa jäädä enää yksin. Älä lataa tiskiin luuloasi lopullisesta rikki menemisestä. Ja mikä tärkeintä: älä koskaan, ikinä vie toivoa.
Mitä todennäköisimmin sinäkin tunnet seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kokeneen ihmisen, tiesit sitä tai et. Osa meistä haluaa vain sulkea silmänsä ja välttää lukemasta ikäviä uutisia. Osa meistä ei voi sulkea, sillä tuska on sisällä. Vaikka aihe on arkipäiväistynyt mediassa, ei henkilökohtainen kipu ole aiempaa kevyempää kantaa.
Mielikuvat seksuaalisen väkivallan jälkiseuraamuksista ovat selvät: lopullinen rikki meneminen ja seksuaalisuuden särkyminen. Seksuaalinen väkivalta nähdään muurina, johon törmättyä ei voi enää koskaan nähdä tiilenpäitä pidemmälle.
Mutta mikään ei ole niin synkkä mielentila kuin toivottomuus. Mikään ei ole niin mustaa kuin tulevaisuuden riistäminen.
”Sinä olet uhri, mutta sinun ei tarvitse jäädä sellaiseksi”, kirjoitti yksi seksuaalisesta väkivallasta toipuvasta, kun keräsin kyselyaineistoa Oon siellä jossain mun -kirjaa varten. Vaikka väkivallan kokemus on musertava, on vielä rikkovampaa viedä toivo toipumisesta. Siksi tuskan äärellä läheisen ja ammattilaisen tärkein tehtävä on olla toivon kannattelija.
Toivon mahdollisuuden on näyttäydyttävä myös rakenteissa. Vastaajat kuvasivat ammattilaistenkin torjuvan kauhistelulla tai mitätöiden väkivaltaa kokenutta, ja asiallisen hoidon saamisen olevan uuvuttavan vaikeaa. Vaikka psykoterapia koettiin hyvänä hoitomuotona, sen saamisen vaivalloisuus mursi toivoa omalla tavallaan.
Seksuaalisesta väkivallasta toipuminen on pitkä matka, jonka keskeisin tekijä on sosiaalinen tuki. Läheisten ja ammattilaisten pitää kysyä, uskoa, kulkea rinnalla ja aktiivisesti ohjata oikeanlaisen avun piiriin. Seksuaalisen väkivallan aiheuttaman tuskan lisäksi on puhuttava voimalla myös toivosta, toipumisesta ja voimavarojen keräämisestä. Joka ikisessä elämäntilanteessa voi päästä eteenpäin.
Sillä mitä pimeämpää, sitä enemmän tarvitaan valoa.
Kirjoita kommentti