Näin tamperelaisesta Peteristä tuli Amerikan Pete Finland, homopornotähti, tosielämän Tom of Finland – ja parturi
Iltapäivä jossain päin Miamia. Suomalainen Peter Karjalainen on matkalla punttisalille ja sieltä takaisin töihin.
49-vuotias Karjalainen tunnetaan myös nimellä Barber Pete, mutta hänen tarinansa on paljon monimutkaisempi kuin mitä parturin ammatti antaa ymmärtää.
Karjalainen on suosittu parturi, joka tekee millintarkkaa työtä vanhanaikaisella partaveitsellä. Barber Petellä on melkein 15 000 innokasta seuraajaa Instagramissa, vaikka hän pitää yhtä parturituolia Floridan Fort Lauderdalessa. Kuvissa Karjalainen esittelee muskeleitaan nahkavaatteissa kuin Tom of Finland konsanaan.
Itse asiassa Karjalainen on eräänlainen tosielämän Tom of Finland, koska ennen parturin uraansa hän oli menestyvä homopornotähti, joka esiintyi yli 50:ssä elokuvassa.
Nyt hän yrittää luoda itselleen uutta menestyksekästä uraa parturina.
Peter Karjalainen syntyi vuonna 1966 Ruotsin Trelleborgissa suomalaisille vanhemmille. Kun Karjalainen oli kuusivuotias, perhe muutti Tampereelle, missä Karjalainen kävi koulut.
Karjalainen kuulostaakin vähän Kummelilta: hän hokee tämän tästä ”tiäksä” ja ”nimenomaan”.
Tampereella Karjalainen löysi ensi kerran Touko Laaksosen taiteilijanimellä ”Tom of Finland” tekemät piirustukset. Ne tekivät lähtemättömän vaikutuksen poikaan, joka ei löytänyt mitään kosketuspintaa Boy Georgen kaltaisista ajan suurimmista gayideoleista.
Karjalainen oli aina haaveillut pääsevänsä Kalifornian lämpöön palmupuiden alle. 19-vuotiaana hän lähti Suomesta ja päätyi Miamiin Yhdysvaltoihin. Töitä löytyi aluksi ilman työlupaakin hotellin tarjoilijana.
Sitten Karjalainen tapasi tulevan poikaystävänsä ja seurasi tätä Los Angelesiin. Siellä pätivät tiukemmat säännöt. Ihmiset houkuttelivat häntä pornoelokuvabisnekseen, mutta Karjalainen kieltäytyi.
”Kuukausi myöhemmin muutin mieleni.”
Sillä tiellä Karjalainen oli seuraavat kymmenen vuotta. Kiirettä piti, rahaa tuli ja meni. Roolien saannissa helpotti se, että Karjalaisen agentti keksi tälle helposti muistettavan taiteilijanimen: Eric York.
”Inhosin sitä nimeä. Se kuulosti Eric Dorkilta”, Karjalainen toteaa nyt.
Hän teki muutamaa Playboy-kanavalle tehtyä pehmopornoelokuvaa lukuunottamatta enimmäkseen homopornoa. Niistä sai parhaiten rahaa. Tavallisessa heteropornossa naiset ovat tähtiä ja parhaiten palkattuja.
Työ pornonäyttelijänä oli epäsäännöllistä ja fyysisesti raskasta, kertoo Karjalainen. Joskus elokuvia tehtiin kolme viikossa, joskus kolme kuukaudessa. Kuvaamisen jälkeen näyttelijät kiersivät markkinoimassa tulevia elokuviaan baareissa ja klubeilla.
”Kuvittele, että olet aamuseiskalta jossain tosi kylmässä warehousessa San Franciscossa, puoliunessa ja sulla on kylmä ja sä oot ihan alasti ja sulla on nälkä kun sä et oo syönyt aamupalaa, ettei sun maha näytä isolta. Kaikkein kaukaisin asia, mikä sulla on mielessä, on seksi.”
Siinä tilanteessakin oli vain pakko ”suorittaa” yhdeksän, kymmenenkin tuntia putkeen. Karjalainen kuulostaa ylpeältä: hän pystyi siihen. Oli jätkiä, jotka olisivat halunneet olla bisneksessä, mutta eivät kyenneet. Karjalainen pääsi näyttelemään alan kovimpiin tähtiin kuuluvan Jake Andrewsin kanssa; vuosi oli 1994 ja elokuva Hung Riders.
Mutta vuosituhannen lopulla yleistyivät kaksi asiaa, jotka mullistivat pornoteollisuuden: Viagra ja internet.
Kuka tahansa pystyi napsimaan potenssilääkettä ja lataamaan omatekemiään elokuvia nettiin milloin vain. Kenestä tahansa voi tulla pornotähti. Eric Yorkin ja sen hetkisen pornoteollisuuden aika läheni loppuaan.
Silloin kohtalo puuttui peliin: Yhdysvalloissa sijaitsee taiteilija Touko Laaksosen perikunnan hallinnoima Tom of Finland Foundation. Se on vahtinut Laaksosen taiteen käyttöä tarkkaan sen jälkeen kun taiteilija kuoli vuonna 1991. Sama säätiö myönsi taannoin Dome Karukoskelle luvan käyttää Laaksosen taidetta vuonna 2017 ensi-iltaan tulevassa Tom of Finland -elokuvassa.
Säätiön puheenjohtaja Durk Dehner lähetti Karjalaiselle sähköpostia vuonna 1999:
”Hän kirjoitti, että mä olen just sen näköinen jätkä, jonka Tom olisi halunnut piirtää.”
He sopivat lounastreffit. Vasta silloin Dehnerille selvisi, että Pete Karjalainen oli Suomesta. Dehner pyysi Karjalaista ryhtymään säätiön edustajaksi.
Siitä lähtien Karjalainen on tehnyt säätiön kanssa yhteistyötä. Hän on juontanut säätiön järjestämiä bileitä, toiminut säätiön oma nahkavaatemalliston mannekiinina ja istuu myös sen johtokunnassa. Hän tatuoi Tom of Finland -tekstin isolla selkäänsä.
Karjalainen jopa suomensi säätiön pyynnöstä Laaksosen päiväkirjan, jota nuori Touko oli kirjoittanut talvisodan aikaan.
”Se on hyvin henkilökohtainen, Tom [of Finland] oli pianisti, joten hän kirjoitti musiikista.”
Kuin varkain Pete Karjalainen oli päässyt niin lähelle nuoruuden idoliaan kuin vain mahdollista: Touko Laaksonen ehti suruksi kuolla ennen kuin Karjalainen asettui Yhdysvaltoihin.
Karjalainen teki vielä lyhyen paluun pornoelokuvabisnekseen ja kuvasi kolme elokuvaa Lontoossa vuonna 2012, omien sanojensa mukaan ”kun rahaa oli tarjolla”. Silloin hän otti käyttöön uuden, ihailemalleen taiteilijalle kunniaa tekevän nimen: Pete Finland.
Lokakuussa 2012 Karjalainen valittiin yleisön suosikiksi homopornopiirien nettiäänestyksessä ja hänelle myönnettiin Living Legend -palkinto.
”Se oli vähän semmoinen, että kiitos vaan hirveästi, mutta you’re done.”
Oli aika siirtyä jälleen eteenpäin. Karjalaisen tärkein ihminen kaikkien vuosien ajan on ollut isosisko, jolla on parturikampaamo Helsingissä. Karjalainen päätti seurata siskonsa jalanjäljissä ja mennä vuoden kestävään parturikouluun.
Avara’s Academy of Hair Design Baltimoressa oli rankka ympäristö: Karjalainen oli ainoa homo ja valkoisessa vähemmistössä mustien linnakundien täyttämässä luokassa.
Amerikkalaiset osavaltiot tukevat vankilasta vapautuvia maksamalla heille ammattikoulutuksen. Jostain syystä parturiala kuuluu suosituimpiin. Isokokoinen, tatuoitu Karjalainen pärjäsi omien sanojensa mukaan hyvin.
”Mulla on vähän sellainen temperamentti, jos joku alkaa mulle urputtaa tai koskee työvälineisiini, saan hirveän sätkyn.”
Kun Karjalainen oli vielä koulussa, hän osallistui Pennsylvaniassa järjestettyyn gay- ja moottoripyöräilytapahtumaan ja demonstroi lavalla taitojaan partaveitsen kanssa. Yleisön innostus ja hypen määrä löivät hänet ällikällä.
Se oli lähes naurettavaa.
”Ihmiset varmaan luulivat, että mä olen joku mestari, vaikka en ollut vielä edes valmistunut. Silloin ajattelin, että I’ll fake it until I make it.”
Nyt kolme vuotta myöhemmin Karjalainen has made it. Homomiehet lentävät hänen käsittelyynsä Etelä-Amerikasta asti. Ensimmäinen suomalainen asiakas tuli parturoitavaksi suurin piirtein suoraan lentokentältä.
”Se oli tapaamassa jonkun jätkän Floridassa, ne oli puhuneet netissä kuukausia ja kuukausia”, Karjalainen kertoo.
Peter Karjalainen on onnistunut yhdistämään kolme ammattiaan – homopornon, Tom of Finlandin edustamisen ja parturoinnin – sekä niiden fanikunnat kiertämällä gaytapahtumissa, ja saanut sitä kautta erinomaista somenäkyvyyttä. Hän näkyy tämän tästä miehekkäille homoille eli ”karhuille” suunnattujen lehtien kansissa.
Tamperelaispojan unelmista näyttää tulleen totta.
Joulun alla Barber Peteltä ilmestyi omakustanteinen partaöljy, joka on herättänyt ihastusta somessa.
Karjalainen on juuri lähettämässä sitä kolme kappaletta siskolleen Helsinkiin.
”Se on paljon siitä kiinni, että markkinoit itseäsi oikealle yleisölle. Nekin sitten vuorostaan markkinoivat sua.”
Kommentit (0)