Silu Seppälä on entisellään. Huhtikuisena torstai-iltana hän istuu lappeenrantalaisen Kippari-Krouvin baaritiskillä ja nyökkää kohteliaita tervehdyksiä sisääntulijoille.
Muusikkona, näyttelijänä ja Helsingin baarien arkkiboheemina tunnettu Seppälä on asunut Lappeenrannassa jo 14 vuotta.
"Juna lähti tänne päin", hän kertoo muuton syyksi ja tarkentaa sitten: "Gimman kanssa tultiin. Tai sanotaan nyt että ex-vaimon."
Lappeenrannassa Seppälä on tehnyt sitä mitä ennenkin: soittanut bassoa. Keikkoja ei tosin ole ollut viime kesän jälkeen.
Nyt Seppälä on kasannut uuden yhtyeen, joka soittaa vain legendaarisen funk-yhtyeen The Metersin kappaleita. Bändillä ei ole vielä nimeä, eikä se ole esiintynyt kertaakaan.
"Ei vittu kehtaa. Ne on sen verran vaikeita biisejä, että pitää treenata enemmän. Ei voi mennä ihan Darude-pohjalta."
Helsingissä Silu Seppälä on käynyt viimeksi neljä vuotta sitten. Silloin hän kävi haastateltavana radiossa, mutta ehti toki myös vanhaan kantakapakkaansa, Eerikinkadun Corona-baariin. Siellä hän vietti suuren osan 1990-lukua.
Ennen Coronan perustamista Seppälä istui Vanhalla ylioppilastalolla. Muusiikkopiireissä kiersi vitsi: Mitä eroa on Silu Seppälällä ja kolmosen raitiovaunulla? Kolmonen menee Vanhan kuppilan ohi.
Vanhalla päivysti vakiojengi, johon kuuluivat Topi Sorsakoski, Hurriganesin Albert Järvinen, Pekka Myllykoski ja Arto Pajukallio Freud Marx Engels & Jung -yhtyeestä, Lapinlahden lintujen Timo Eränkö ja toimittaja Kimmo Oksanen.
"Kenelläkään ei ollut yhtään rahaa, ei siis yhtään. Silti kaljaa juotiin aamusta iltaan. Se oli ihmeellistä aikaa", Seppälä sanoo. "Kesällä mentiin joskus Sorsakosken kanssa Kirkkonummelle, maattiin riippumatoissa ja yritettiin ampua jousipyssyillä fasaaneja."
Silu Seppälä arvelee muistavansa korkeintaan puolet yhtyeistä, joissa hän on soittanut. Lista vanhoista soittokavereista on joka tapauksessa vaikuttava: Heikki Silvennoinen, Veltto Virtanen, Jimi Sumén, Jukka Orma, Jim Pembroke, Tumppi Varonen...
"Olin mä Baddingin bändissäkin, viikon. Se oli sitä loppuvaihetta, kun Badding ei suostunut laulamaan kuin pari biisiä. Ajattelin, että tästä ei tule vittuakaan. Heitin basson seinään kesken keikan ja lähdin kävelemään."
Huomattavasti pidempään, kuusi vuotta, Seppälä viihtyi huumoriretkue Sleepy Sleepersissä. Hänet käytännössä siepattiin yhtyeeseen.
"Olin siihen aikaan Sielun veljien roudari. Oltiin ryyppäämässä Kannaksessa, ja jätkät tuli kysymään Alangon Ismolta, että onks teillä enää käyttöä tolle Selväselle. Ne heitti mut sitten auton takapenkille, ja heräsin Lahdesta." (Selvänen oli Seppälän vanha lempinimi.)
Sleepy Sleepersistä kuoriutui 1990-luvun alussa Leningrad Cowboys, ja sen riveissä Seppälä pääsi maistamaan kansainvälistä menestystä. Matkapäiviä oli yli sata vuodessa, ja keikoille myytiin kymmeniätuhansia lippuja. Rahaa tuli, mutta sitä myös meni.
Seppälä tunnetaan myös näyttelijänä. Hän on esiintynyt monissa Kaurismäen veljesten elokuvissa, mutta ei ole itse nähnyt niistä yhtäkään. Miksi ihmeessä?
"Inhottaa."
Seppälä ei pidä itseään näyttelijänä. Hän sanoo, ettei olisi selvinnyt kuvauksista ilman Matti Pellonpään tukea. "Älä näyttele, Peltsi sanoi, vedät vaan sitä röökiä nyt siinä."
Vuonna 1991 Seppälä näytteli pääosan Mika Kaurismäen elokuvassa Zombie ja Kummitusjuna ja sai siitä sekä Jussi-palkinnon että parhaan näyttelijän palkinnon San Sebastiànin arvostetuilla elokuvajuhlilla. Kumpaakaan palkintoa hän ei mennyt noutamaan.
Lappeenrannassa Silu Seppälä on tehnyt välillä niin sanottuja oikeitakin töitä. Muuttaessaan kaupunkiin hän oli täysin rahaton ja meni hommiin paperitehtaalle. Heti ensimmäisellä työviikolla – joka jäi myös viimeiseksi – hän sai iholleen lipeää ja joutui kahdeksi viikoksi sairaalaan.
"Nahka lähti suikaleina päästä varpaisiin. Annoin niitä biittejä yhdelle kaverilleni ja sanoin, että tee itsellesi silunnahkatakki."
Monena talvena Seppälää työllisti Lappeenrannan kaupunginteatteri. Hän soitti esityksissä bassoa ja välillä myös näytteli. Niitä hommia ei ole tarjottu enää moneen vuoteen. Teatterin uusi johtaja tosin on lupaillut ohjelmistoon taas enemmän musikaaleja. Kari Tapiostakin sellaista suunnitellaan, ja olisi vääryys, jos Silu Seppälää ei siihen huolittaisi.
"Olin kuitenkin Klabbin ystävä monta vuotta."
Kirjoita kommentti