Ahdas asuminen on yleistynyt pääkaupunkiseudulla jo lähes kymmenen vuoden ajan. Varsinkin vieraskielisten perheiden tilanpuute on pääkaupunkiseudulla kasvanut.
"Esimerkiksi nelihuoneisten asuntojen uudistarjonta on vähentynyt, vaikka niiden kysyntä kasvaa", ilmiötä selittää Tilastokeskuksen väestötilastojen yksikön yliaktuaari Arja Tiihonen.
Tilastokeskuksen mukaan asuntokunta asuu ahtaasti, jos huoneita asukasta kohti on vähemmän kuin yksi. Keittiötä ja kylpytiloja ei lasketa huoneiksi.
Asuminen on väljentynyt voimakkaasti koko maassa ainakin siitä lähtien, kun Tilastokeskus alkoi tilastoida asumistilaa vuonna 1989.
Koko maassa perheiden pakkautuminen pieniin asuntoihin romahti lähes viidenneksestä alle kymmenykseen 2000-luvun puoliväliin mennessä. Maanlaajuisesti ahdas asuminen on vakiintunut noin yhdeksään prosenttiin, mutta pääkaupunkiseudulla ilmiö kääntyi taas kasvuun vuoden 2006 jälkeen.
Tiihosen mielestä pääkaupunkiseudun käänne asumistiloissa pitäisi ottaa herätyksenä.
"Hyvä trendi on nyt ainakin tyssännyt, ellei kokonaan kääntynyt. Taustalla voi olla taantuma, joka saa ihmiset lykkäämään suuremman asunnon hankintaa. Myös kaupunkimainen asuminen on saattanut kasvattaa vetovoimaisuuttaan."
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurimmissa kaupungeissa ahdas asuminen on jopa maan keskiarvoa harvinaisempaa. Alle yhden huoneen tiloissa asuu vain kahdeksan prosenttia Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaista.
Erityisen yleistä ahdas asuminen on maahanmuuttajien parissa. Vieraskielisten ahtaasti asuvien perheiden määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2005–2014 välillä.
Vielä vuonna 1990 vieraskielisten määrä Suomessa oli vain hieman alle 25 000. Vuonna 2014 määrä oli kasvanut 310 000:een. Noin puolet heistä asuu ahtaasti.
Maahanmuuton vilkastuminen ja keskittyminen etenkin pääkaupunkiseudulle heijastuu ahtaan asumisen tilastoihin. Suurperheille sopivia asuntoja ei ole riittävästi tarjolla – varsinkaan kohtuulliseen hintaan. Useimmiten liian pieniin asuntoihin päätyvät juuri lapsiperheet. Kolmella neljäsosalla ahtaissa asunnoissa asuvista asuntokunnista on alaikäisiä lapsia.
Viime vuonna jo 18 prosenttia pieniin tiloihin puristetuista kotitalouksista oli vieraskielisiä. Maahanmuuttajaperheiden pienet asunnot selittävät lähes kokonaan ahtaan asumisen kasvun pääkaupunkiseudulla.
Suomessa eniten tilaa per asukas on ahvenanmaalaisilla, joiden asumispinta-ala on keskimäärin 45 neliötä. Satakuntalaiset jäävät vain neliöllä jälkeen. Ahtainta on yllätyksettömästi Uudellamaalla, jossa keskivertoasukkaan pitää tyytyä noin 37 neliön omaan tilaan. Koko maan keskiarvo on 40 neliötä.
Kirjoita kommentti