Karkkivalikoima on suuri ruokakaupoissa, kioskeilla, metroasemien makeiskaupossa ja videovuokraamoissa. Makeisten syönti on lisääntynyt 2000-luvun aikana. Suomalainen syö keskimäärin 14 kiloa karkkia vuodessa.
Elintapojen ja ravitsemuksen erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta arvioi, että lisääntyneen karkin syönnin taustalla saattavat olla hinta ja muuttuneet makutottumukset.
"Karkin hinta on laskenut suhteessa tuloihin, ne eivät ole enää ylellisyystuotteita, kuten aikaisemmin. Myös suomalaisten makutottumukset ovat saattaneet muuttua, ja karkista saatava mielihyvän tunne voi olla houkuttava."
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan lisätystä sokerista saatava energia saisi olla päivittäin enintään kymmenen prosenttia eli noin 50 grammaa kokonaisenergiansaannista. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on antanut suosituksia lisätyn sokerin rajoittamiseksi.
Kuusipalo kertoo terveystekijöiden olevan ohjeistusten taustalla.
"Jos karkilla korvaa ateriat, energia tulee niin sanotuista tyhjistä kaloreista. Kun makeat herkut tulevat muun ruokavalion päälle, riskinä on lihominen. Lisäksi on huomioitava hammasterveys: kariesriski kasvaa huomattavasti, jos suussa on jatkuvasti jotakin makeaa."
Suurentuneet pakkauskoot huolettavat asiantuntijaa. Kuusipalo oudoksuu sitä, miksi pieni määrä herkkuja on usein kalliimpi kuin megapakkaus.
"Karkit eivät ole haitallisia, jos niitä syödään kohtuudella. Valtavat määrät eivät kuitenkaan ole kenellekään hyväksi.”
Kuusipalon mukaan suomalaiset syövät arkisin melko terveellisesti, mutta viikonloppuisin makeisten ja virvoitusjuomien kulutus kaksinkertaistuu. Itsensä palkitsemisessa herkuilla satunnaisesti elintapatutkija ei näe ongelmaa, kunhan jonkinlainen kohtuus säilyy, eivätkä makeiset korvaa oikeaa ruokaa. Kuusipalo puhuukin perinteisen karkkipäivän puolesta.
"Karkkipäivä on hyvä tapa makeansyömisen hallinnan kannalta, mutta silloinkaan ei saisi syödä pelkästään karkkia."
Makeanhimoon Kuusipalo suosittelee luontaista sokeria sisältäviä herkkuja, kuten kuivattuja marjoja, pähkinöitä tai hedelmiä. Myös sokerittomien ja esimerkiksi stevialla makeutettujen herkkujen kohdalla on kuitenkin muistettava kohtuus.
"Annoskoko on tärkein. Lihominen on riski kaikessa makeassa, mutta kun määrät pysyvät kohtuullisena, voi välillä herkutella hyvällä omallatunnolla", Kuusipalo tiivistää.
Tiedot makeisten kulutuksesta on saatu Elintarviketeollisuusliitosta.
Kirjoita kommentti