Puolustusvoimien kirjeet reserviläisille voivat aiheuttaa vastaanottajissaan yllättäviä reaktioita. Laillistettu psykologi ja psykoterapeutti Lauri Mannermaa arvelee, että osa vastaanottajista helpottuu, mutta osa voi pettyä rankastikin.
"Mitä heikommissa kantimissa identiteetti on, sitä suurempi merkitys kirjeellä on. Joillekin se voi olla tuhoutumisen kokemus", Mannermaa sanoo.
Mannermaa on suomalaisen valokuvaterapian pioneereja ja julkaissut aiheesta kirjan.
Maanantaina postitetuissa kirjeissä reserviläisille kerrotaan, kuuluuko tämä sodan ajan joukkoihin, sodan ajan reserviin vai onko hänet varattu jatkamaan työtehtävässään.
Mannermaa vertaa sodan ajan joukkoihin sijoitettuja apinalaumaan, johon jokainen on armeijassa otettu mukaan. Jos jää lauman ulkopuolelle, voi kokea olevansa hengenvaarassa.
"Melkein sataprosenttisen varmasti jotkut reagoivat niin. Monille armeija on ollut hyvä lauma."
Maanpuolustus on tutkimusten mukaan suomalaisille tärkeää, Mannermaa muistuttaa. Siksi pettymysreaktioissa voi tulla ylilyöntejä, jos ei pääsekään mukaan joukkoon.
"Ihminen voi haluta tulla sijoitetuksi tehtävään, vaikka mitään ei ikinä tapahtuisikaan. Jos ihminen pettyy, hän voi kääntyä koko systeemiä vastaan", Mannermaa sanoo.
Siksi olisi hänen mielestään hyvä hyödyntää lataus, joka kirjeiden odottamisessa muodostuu. Lataus voi liittyä myös siihen, että kokee olevansa osa suurempaa tarinaa.
"Kirjeet ovat osa Suomen tarinaa. Samaan tarinaan kuuluvat Tuntematon sotilas ja talvisota. Olemme taistelukansa. Vaikka joisin keskiolutta kaiket päivät, niin tämä ajatus voi pitää pystypäisenä."
Psykiatri ja psykoanalyytikko Juhani Mattila uskoo, että kirjeet tuovat ajatuksen sodasta lähemmäs.
"Kirje realisoi sotaa, ja se lisää ahdistusta. Se on päivänselvää", Mattila sanoo.
Mattila on kirjoittanut useita kirjoja muun muassa häpeästä, uupumuksesta ja ujoudesta.
Hänen mielestään sodan ajan sijoituspaikasta kertominen kytkeytyy miehisyyteen, jota armeijassa opetetaan. Siinä pyritään pääsemään irti inhimillisyydestä, ja vaihtoehdoiksi tarjotaan vain alistamista tai alistumista.
"Kirjeet aktivoivat karskiutta, hierarkiaa ja muita armeijan arvoja tarpeettomasti. Painettu sana otetaan vakavasti."
Mattila arvelee, että kirjeistä saattaa tulla puhetta myös työpaikalla. Pomon ja alaisen roolit voivat sodan ajan sijoituksissa vaihtua. Vaikka osa vastaanottajista ei varmasti välitä kirjeestä sen kummemmin, se voi jäädä vaivaamaan.
"Osa aivoista alkaa väistämättä askarrella asian parissa. Pärjäänkö tehtävässäni, kuinka minun käy", Mattila kuvailee.
Kirjeistä olisikin hänen mukaansa hyvä keskustella ja sen aiheuttamia tunteita pohtia kriittisesti. Piileviä ahdistuksia ja taistelutahtoa taas kannattaa kanavoida muihin asioihin.
"Rakentavampaa on keskittää huomio vihollisen nujertamiseen vaikka jääkiekon MM-kisoissa."
Kirjoita kommentti