Historia

Sotilaspenkistä voimapunnerrukseen

1990-luku
”Kasarmilta Kosovoon”

Voimapunnerruksen ensiaskeleet otettiin 1990-luvulla. Kunnia sotilaspenkkipunnerrus -nimisen lajin kehittämisestä ja myöhemmin myös sen tuomisesta muidenkin kuin sotilaiden kilpailumuodoksi kuuluu Juha Väliaholle ja Tuomo Juupaluomalle. Molemmilla miehillä oli sotilastausta ja he palvelivat puolustusvoimissa. Miehet kehittivät testejä varusmiesten kunnon mittaamiseksi ja loivat samalla säännöt sotilaspenkkipunnerrukselle. Sotilaspenkkikilpailuja alettiin järjestää ja ne vakiintuivat osaksi sotilasurheiluliiton toimintaa. Lajissa mittelivät voimiaan myös rauhanturvaajat mm. Kosovossa.

2000-luku
”Ei vain sotilasurheilua”

Vuonna 2000 sotilaspenkkipunnerrus tuotiin suuren yleisön tietoisuuteen, kun lajista kiinnostuneet voimailijat Jari Lampi ja Jani Riekkinen esiintyivät televisiossa Guinness World Records nimisessä ohjelmassa.

Ensimmäiset sotilaspenkkipunnerruksen avoimet SM-kilpailut miesten ja naisten eri painoluokissa pidettiin vuonna 2001 Helsingissä Fitness EXPO tapahtuman yhteydessä. Tunnettu penkkimies Sakari Selkäinaho päätti järjestää uuden penkkipunnerrusmuodon SM-kilpailut ja lajin isähahmot Juupaluoma ja Väliaho ilmoittautuivat apuun tuomaroimaan.

Kun sotilaspenkkipunnerrus oli näin jalkautunut siviilien keskuuteen järjestettiin vuosittaisten SM-kilpailujen lisäksi myös joka vuosi joitakin pienempiä kilpailuja. Merkittävä muutos lajissa tapahtui kun toistovoimasuorituksen lisäksi alettiin kilpailla myös maksimivoima suorituksessa. Tuolloin lajilla oli noin 80 harrastajaa.

Juupaluoma ja Väliaho, jotka toimivat epävirallisena tiiminä nimeltään SP-pojat, pitivät lajin nettisivua 2000-luvun alkupuolelta lähtien, jonne merkittiin tietoja tulossa olevista kilpailuista, pidettyjen kisojen tuloksia ja päivitettiin Suomen ennätysten tilanne. Näin sotilaspenkkaamisesta kiinnostuneet voimailijat saattoivat verrata salilla tekemiään tuloksia kilpailuissa tehtyihin ja moni innostui mukaan kilpailemaan. Lohjalainen Jarno Kärkkäinen otti yhteyttä Tuomo Juupaluomaan ja kertoi olevansa hyvin kiinnostunut sotilaspenkkipunnerruksesta ja haluavansa perustaa Lohjalle lajin edistämiseksi oman yhdistyksen. Lohjan sotilaspenkkiyhdistys perustettiin vuonna 2007. Seurassa oli tuolloin noin 10 nostajaa. Juupaluoma delegoi SP-poikien nettisivujen päivittämisen Jarno Kärkkäiselle. Samoihin aikoihin nettisivut saivat uuden asun Erja Hakomäen toimesta. Vuoden 2007 SM-kisat järjestettiin jälleen Fitness Expo -tapahtuman yhteydessä.

Vuonna 2008 joulukuussa (2.12) Juupaluoma ja Väliaho ilmoittivat olevansa lopettamassa toimintaansa siviilipuolen sotilaspenkkipunnerruksessa eli jättäytyvänsä pois kilpailujen järjestämisestä ja lajin kehittämisestä. Kyseessä oli suuri haaste lajin jatkumista ajatellen.

Vuosi 2009 “Uusi alku”

Lapin miesten Tuomo Juupaluoman ja Juha Väliahon vetäytymisen jälkeen käärivät Veikko Ahopelto, Seppo Flinck, Heikki Hirvonen, Olli Hirvonen, Juha Koivisto, Ville Kähkönen, Jarno Kärkkäinen ja Markku Savolainen hihansa ja perustivat Suomen Sotilaspenkkipunnerrus Ry:n, joka otti lajin kehittämisen ja kilpailutoiminnan huomaansa. Sääntöjä uudistettiin lajin perinnettä kunnioittaen.

Tärkeä etappi saavutettiin kun Heikki Hirvonen sai sovittua, pitkän ja sinnikkään yrittämisen tuloksena, uuden yhdistyksen ja Antidopingtoimikunnan kanssa sopimuksen, johon liittyi nostajien sitouttaminen puhtaaseen urheiluun ja tämän valvominen ADT:n toimesta. Tästä lähtien testejä on tehty sekä kisapaikalla että kotona noin 40 vuosittain. Vuodesta 2009 alkaen on Suomessa järjestetty noin 7 kilpailua vuosittain eri voimailuseurojen toimiessa kisajärjestäjinä. Yhdistys hankki tarvittavaa kalustoa mm. tietokoneita, tulostimen ja vaa’an. Alkuvaiheen suuri työmäärä, josta kertoo esimerkiksi se, että ensimmäisen vuoden aikana perustajajäsenet pitivät peräti 15 kokousta, sai miehet uupumaan. Vuoden lopussa oli enää jäljellä kolmikko Markku Savolainen, Juha Koivisto sekä Jarno Kärkkäinen.

2010 – luku  “Voimapunnerrus”

Vuoden 2010 tammikuun ensimmäisenä päivänä yhdistyksen nimeksi tuli Suomen voimapunnerrus ry.  Näin lajin nimi vaihtui siviilipuolella sotilaspenkkipunnerruksesta voimapunnerrukseksi.

Pikkuhiljaa uusi nimitys omaksuttiin vaikka pitkään piti lajista puhuttaessa selventää, että kyse on “siitä entisestä sotilaspenkkipunnerruksesta”. Vaikka vanha nimitys olikin hyvin vakiintunut ja monien tuntema, koettiin nimenvaihto useammastakin syystä tarpeelliseksi. Lajin nimittäminen eri nimellä sotilasurheilussa ja yleisessä urheilussa oli järkevää siksi, että kummallakin taholla saatiin itsenäisyys omaksua omia käytänteitä ja mahdollisuus toisesta riippumatta kehittää lajia esim. uusien sääntömuutosten kautta. Nimenmuutoksella haluttiin myös korostaa sitä, että laji ei ole vain sotilaille tarkoitettu. Yhteistyö Suomen voimapunnerrus ry:n ja Sotilasurheiluliiton kanssa on ollut “pesäerosta” huolimatta vireää.  Voimapunnerrusyhdistyksen väkeä on ollut Kamppailupäivien sotilaspenkkikisoissa auttamassa ja kouluttamassa toimitsijoita. Suhteet Sotilasurheiluliittoon ovat siis kunnossa.

Voimapunnerrus tänään

Erilaisten penkkipunnerruksen kilpailumuotojen joukossa voimapunnerrus on vakiinnuttanut uskollisen harrastajakuntansa, mutta on myös toiminut monelle nostajalle eräänlaisena ponnahduslautana kilpailemiseen ns. tavallisessa penkkipunnerruksessa ja voimanostossa.  Voimapunnerruksen suosio on kasvanut pikkuhiljaa ja uusia kilpailijoita on tullut joka vuosi (2010 – 2017) noin 35 – 50 lisää. Samaan aikaan, kun kilpailijoita tulee lisää, samalla jää pois kilpailijoita noin 30 nostajaa.Voimapunnerruksen erikoisuutena penkkipunnerruksen maailmassa on toistovoiman eli perinteisen sotilaspenkkipunnerruksen mukanaolo, joka antaa mahdollisuuden mitata myös toisenlaista voimaa kuin sitä, mitä tarvitaan mahdollisimman suuren painon nostamiseen yhdellä nostolla. Samoin se, että maksiminostossakin suoritus tehdään jalat “ylhäällä” ja perinnettä kunnioittaen miesten sarjoissa yläruumis paljaana, tekee lajista siinä määrin toisenlaisen kuin tavallinen penkkipunnerrus, että on helppo uskoa lajin kiinnostavan monia myös tulevaisuudessa.

Kilpailuja on järjestetty vuosittain 10 – 15. Kohokohtia ovat olleet joka vuosi sekä maksimivoimapunnerruksessa että toistovoimapunnerruksessa pidetyt SM -kisat.

Vuoden 2016 alusta astui voimaan merkittävä sääntömuutos toistovoimapunnerrusta koskien. Sääntöihin kirjattiin, että tuomari tarkastaa nostajan käsien suoristumisen myös silmämääräisesti eikä totea vain tangon kohoamista yläasennossa ns. merkkistoppariin asti. Toistojen puhtausvaatimus tuli siis täten entistä suuremmaksi. Muutoksen vaikutus noston suorittamiseen tiedettiin olevan niin suuri, että voimassa olleet SE -tulokset päätettiin julistaa jäädytetyiksi ja aloittaa uusien Suomen ennätysten tekeminen tyhjältä pöydältä.

Ikäluokkien 17, 20, 50 sekä 60+ SM -kilpailut pidettiin vuonna 2016 Punkalaitumella, jossa voimapunnerrusyhdistys sai iloita esimerkiksi siitä, että Punkalaitumen Jyry oli saanut järjestettyä sponsoreilta yhteisarvoltaan noin 4000 euron palkinnot jaettavaksi kilpailuissa menestyneille urheilijoille.

Toistovoimapunnerruksen avoimen sarjan SM -kilpailut järjestettiin lahden Messukeskuksessa Fitness Expo -tapahtuman yhteydessä. Ennen kyseistä kilpailua päätettiin vielä toisesta isosta muutoksesta toistovoimapunnerruksen sääntöihin. Merkkistopparin oli huomattu olevan käytännössä tarpeeton vuoden alussa voimaan astuneen sääntömuutoksen jälkeen ja niinpä yhdistyksen johtokunta päätti, useita nostajia kuultuaan, täydentää sääntömuutosta poistamalla sen kokonaan käytöstä.

Näin alusta lähtien sotilaspenkkipunnerrukseen kuulunut merkkistoppari jäi historiaan. Ilman merkkistopparia nostamisen havaittiin heti SM -kilpailuissa toimivan erinomaisesti. Tuomarin keskittyminen käsivarsien ojentumisen tarkkailuun helpottui. Kilpailut saatiin myös käytyä läpi huomattavasti nopeammin koska stopparin säätövaihe jäi nostoista pois.

Maksimin osalta vuoden 2016 SM -kisat järjestettiin Hämeenlinnassa samassa yhteydessä Suomen voimalajiliiton järjestämän voimamieskilpailun kanssa.

Tapahtuma televisioitiin ja näin kilpailua voimapunnerruksessa nähtiin myös kotisohvilta ensimmäistä kertaa lajin historiassa.

Suomen Voimapunnerrus Ry (SVRY) jatkaa toimintaansa lajin säilyttäjänä ja kehittäjänä. Kaikkien kilpailuihin osallistuvien voimapunnertajien edellytetään sitoutuvan puhtaaseen urheiluun allekirjoittamalla ADT-sopimus. Vuosien 2009 – 2017 aikana noin 500 nostajaa on allekirjoittanut sopimuksen.

Kuten ylempänä todettiin vuosittain testataan noin 40 nostajaa, joka on lajin harrastajamäärään nähden huippuluokkaa. Voimapunnerrusyhdistys on asiaan hyvin tyytyväinen sillä puhdas urheilu kuuluu oleellisesti lajin muutenkin silkkaa voimaa korostavaan luonteeseen.

Voimapunnerrukseen kuuluvien nostomuotojen kuvaukset:

Toistovoimapunnerrus
Toistovoimapunnerruskilpailussa nostetaan yhdellä nostokerralla kilpailijaan painoon suhteutettuna mahdollisimman suuri toistomäärä. Kilpailussa nostajan on nostettava siten että kädet suoristuvat yläasennossa. Toistoja tehdään uupumukseen saakka. Kilpailun voittaja on omassa sarjassa eniten hyväksyttyjä nostoja tehnyt nostaja. Lajille ominainen karuus tulee esille siinä, että miehet nostavat raudat ilmat paitaa, vyötä tai rannesiteitä. Naiset nostavat hihattomalla paidalla tai urheilullisella topilla.

Maksimivoimapunnerrus
Maksimivoimapunnerruskilpailussa punnerretaan mahdollisimman suuri kilomäärä yhdellä suorituksella. Kilpailijalla on käytössään kolme yritystä. Paras hyväksytty nostosuoritus jää voimaan. Suurimman tuloksen omassa sarjassaan tehnyt kilpailija on voittaja. Varsinainen kilpailusuoritus tehdään jalat penkin tason yläpuolella. Nostoasustus kuten toistovoimapunnerruksessa.