Books by Susanna Välimäki
This book develops psychoanalytic music criticism in the field of postmodern music analysis. It o... more This book develops psychoanalytic music criticism in the field of postmodern music analysis. It offers psychoanalytic listenings of various musics; from a Romantic symphony to alternative country music, from piano miniatures to TV-opera. The musical rhetoric of melancholy, uncanny, acoustic mirroring, alienation and other subjectivity mechanisms are tracked in the music of Chopin (Nocturne C minor Op. 48), k.d. lang (Constant Craving, Save me), Nordgren (Alex), Schubert (Der Lindenbaum), Sibelius (Kyllikki), and Tchaikovsky (Symphony No. 6, Pathétique). The book also outlines the history and current state of psychoanalytic music analysis and theorizes music as a site of subjectivity.
![Research paper thumbnail of Miten sota soi? Sotaelokuva, ääni ja musiikki [How Does War Sound? War Films, Sound and Music]](https://attachments.academia-assets.com/52462480/thumbnails/1.jpg)
In this book, I discuss the sound design and music in such WWII combat films as The Unknown Soldi... more In this book, I discuss the sound design and music in such WWII combat films as The Unknown Soldier (1955 and 1985), The Iron Cross (1976), Das Boot (1980), Come and See (1985) and The Thin Red Line (1998). Special attention is given to the critical, anti-war messages that music and sound construct in the films.
ABSTRACT IN FINNISH
Elokuvat ovat soivia teoksia! Musiikki ja äänisuunnittelu luovat elokuvassa merkityksiä siinä missä kuva ja vuorosanatkin. Myös sota soi: sodalla on oma äänimaisemansa aina taistelun melusta rintamaradioihin.
Miten sota soi? avaa kuulokulmia sotaelokuvaan ja elokuvaan yleensä. Kirjassa tarkastellaan, miten sotaelokuvan musiikki ja äänisuunnittelu soittavat sodalle, väkivallalle ja kuolemalle erilaisia merkityksiä. Tutkimus keskittyy kriittisiä viestejä rakentaviin toisen maailmansodan taisteluelokuviin aina Tuntemattomasta sotilaasta Veteen piirrettyyn viivaan. Toinen maailmansota on elokuvien perussota, jonka avulla neuvotellaan myös tämän päivän maailmasta ja nykysotien oikeutuksesta.
Miten sota soi? haastaa kuuntelemaan elokuvia uusin korvin ja siten myös näkemään enemmän. Samalla kirja valaisee musiikin ja äänen toimintaa elokuvassa ja nykykulttuurissa yleensä.
Susanna Välimäki (FT) on Helsingin yliopistossa toimiva musiikintutkija, joka on keskittynyt länsimaiseen taide-, populaari- ja elokuvamusiikkiin, äänellisen kulttuurin tutkimukseen sekä tieteen yleistajuistamiseen. Välimäki tunnetaan myös Yleisradion konserttimusiikkia esittelevästä Kausikortti-televisio-ohjelmasta.
![Research paper thumbnail of Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle [Daughters of music: Finnish Women composers from the 19th Century to the 20th Century]](https://attachments.academia-assets.com/105176287/thumbnails/1.jpg)
The book presents the biographies and work lists of 126 Finnish women composers born between 1784... more The book presents the biographies and work lists of 126 Finnish women composers born between 1784 and 1909. Based on large-scale archival research, it is the first comprehensive historical account of Finnish women composers and their cultural heritage. The authors draw on feminist music history and the sociohistorical approach to find out who these women were, what kind of music they wrote, and how their careers reflected European cultural and social history. The treatise highlights the influence of girls’ schools, women’s suffrage movements and other socio-political developments on the musical culture of women. Concepts such as “composer”, “woman” and “Finnish” were assumed to be open and inclusive throughout the research, in terms of both musical style and diversity in cultural background. In concentrating on music-making by women, the book opens up radically new vistas on Finland’s music and cultural history, and it rectifies previous erroneous conceptions about women’s composership and their artistic work. In short, it exposes the richness in the sonic and intellectual heritage of Finnish women composers, as well as its significance in society today.
Naiset ovat aina luoneet musiikkia. Säveltävät naiset ovat kuitenkin jääneet piiloon sukupuolensa takia. Miltä Suomen musiikin historia näyttää naisten näkökulmasta?
Sävelten tyttäret esittelee 126 historiallista suomalaista säveltäjänaista. Nämä unohduksiin jääneet naiset olivat aikanaan tunnettuja tai muuten kiinnostavia musiikin tekijöitä, ja moni kuului kulttuuri- ja vaikuttajasukuihin Edelfeltistä Nervanderiin. Suurinta osaa heistä ei silti ole koskaan aiemmin huomioitu musiikin historiankirjoituksessa.
Laajaan arkistotutkimukseen perustuva teos avaa ennennäkemättömän kuvan säveltämisen ja naisten soivaan historiaan. Samalla se korjaa naisten säveltämistä koskevia virheellisiä käsityksiä ja nostaa esiin suomalaisten säveltäjänaisten perinnön.
![Research paper thumbnail of Muutoksen musiikki: Pervoja ja ekologisia utopioita audiovisuaalisessa kulttuurissa [Music of Transformation: Queer and Ecological Utopias in Audiovisual Culture]](https://attachments.academia-assets.com/51964206/thumbnails/1.jpg)
The book discusses ecological and queer themes in contemporary audiovisual culture, especially in... more The book discusses ecological and queer themes in contemporary audiovisual culture, especially in American ”mainstream independent” films, by concentrating on sound and music. Close listenings are offered on the following audiovisual works: Angels in America (HBO, 2003), Transamerica (2005), The Hours (2002), The New World (2005), The Tree of Life (2011), and The Unknown Soldier (a theater piece, directed by Kristian Smeds, 2007).
ABSTRACT IN FINNISH
Tiede ja taide ovat tapoja tutkia todellisuutta. Molemmat etsivät vastauksia siihen, mitä olemassaolo on ja miten elämää tulisi elää. Tiede perustuu käsitteelliseen järkeilyyn, taide nojaa kokemuksellisuuteen.
Muutoksen musiikki lähestyy musiikkia, elokuvaa ja teatteria filosofisina hankkeina, jotka sysäävät ajattelumme liikkeelle ja saavat meidät hahmottamaan maailmaa uudella tavalla. Tarkastelun kohteina ovat ihmisen luontosuhdetta sekä sukupuolista ja seksuaalista toiseutta käsittelevät 2000-luvun audiovisuaaliset teokset: elokuvat Elämän puu, Transamerica, Tunnit ja Uusi maailma, televisiosarja Angels in America sekä Kansallisteatterin teatteriesitys Tuntematon sotilas. Kirjassa opetellaan kuuntelemaan kulttuuria tarkasti ja toiveikkaasti mielensisäiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen virittyen.
![Research paper thumbnail of Syötävät sävelet: Vieraana säveltäjien pöydissä [Tasty tones: At the table with composers – A culinary history of classical music]](https://attachments.academia-assets.com/52385867/thumbnails/1.jpg)
Melodies popped into Schubert's mind when he cranked the coffee grinder. Paganini left behind a r... more Melodies popped into Schubert's mind when he cranked the coffee grinder. Paganini left behind a ravioli recipe. Alma Mahler never left home without a bottle of Bénédictine liqueur, and Bach received part of his salary as beer.
Many composers have been gourmets, master chefs and talented eaters. Taste and sound are both holistic sensory experiences, so it is no wonder that many composers have been interested in cooking.
This book opens doors to the kitchens, kitchenettes and favourite restaurants of historical composers. The book offers both a fascinating cultural history and recipes that allow the reader to dive into the tasty realms of the composers and their times. The beautiful, photo-illustrated work is also a delight to the eye.
ABSTRACT IN FINNISH
Schubertin mieleen pulppusi sävelmiä hänen veivatessaan kahvimyllyä. Paganini jätti musiikin ohella jälkeensä raviolireseptin. Verdi puolestaan lähetti nuottien mukana kustantajille kinkkuja ja keitto-ohjeita, ja Bach sai osan palkastaan oluena.
Monet säveltäjät ovat olleet herkkusuita, mestarikokkeja ja lahjakkaita syömäreitä. Maku ja sointi ovat samankaltaisia kokonaisvaltaisia aistielämyksiä, joten ei ihme, että moni säveltäjä on musiikin ohella ollut kiinnostunut keittotaiteesta.
Syötävät sävelet avaa ovia kaikkien tuntemien klassisen taidemusiikin säveltäjien keittiöihin, keittokomeroihin ja kantakuppiloihin. Teos tarjoilee niin kiehtovaa kulttuurihistoriaa kuin ruokaohjeita, joiden myötä voi sukeltaa itse menneiden aikojen makumaailmoihin. Kaunis, valokuvakuvitettu teos on ilo myös silmälle.
FT Susanna Välimäki on musiikintutkija, tietokirjailija ja kriitikko. Hän on Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori ja Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosentti.
Edited books by Susanna Välimäki
![Research paper thumbnail of Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana: Kirjoituksia työväen musiikista, kirjallisuudesta, teatterista ja muusta kulttuuritoiminnasta [Arts, labor movement and social change: Writings on working people's music, literature, theatre and other cultural activities]](https://attachments.academia-assets.com/64529575/thumbnails/1.jpg)
Ed. by Saijaleena Rantanen, Susanna Välimäki & Sini Mononen, Sep 25, 2020
"Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana" -kirjassa tarkastellaan työväen taidetta ja kulttuurit... more "Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana" -kirjassa tarkastellaan työväen taidetta ja kulttuuritoimintaa Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle. Taiteen ja kulttuuritoiminnan merkitystä työväestölle pohditaan kuudessatoista artikkelissa niin huvina ja virkistyksenä kuin yhteiskunnallisena keskusteluna ja poliittisena liikehdintänä.
Artikkelikokoelmassa käsitellään muun muassa musiikkia, teatteria, kirjallisuutta ja kuvataidetta – iltamia, käsityökulttuuria, lyhytelokuvia, proletaarinäytelmiä, propagandakuvia, performanssia, laulujuhlia, arkkiveisuja, kisälli- ja ympäristölauluja. Näkökulmat vaihtelevat affektien politiikasta naisliikkeeseen ja taistolaisuudesta prekaariin 2000-lukuun.
Kokoelma tuo esiin, miten kaikkine ristiriitaisuuksineenkin työväen taide on luonut muutosvoimaista ajattelua, tunteiden ilmaisua, yhteisöllisyyttä, utopioita ja joukkovoimaa. Mutta se on ollut myös agitaation, väkivallan ja trauman alue. Työväen taiteella on kiistelty historiasta ja rakennettu tulevaisuutta, mutta mikä on työväen taiteen ja kulttuurin ja sen tutkimuksen merkitys nykypäivänä? Tähän eri alojen kirjoittajat vastaavat
kirjan artikkeleissa moninaisin tavoin.
![Research paper thumbnail of Musiikki ja luonto: Soiva kulttuuri ympäristökriisin aikakaudella [Music and nature: Sonic culture in the age of environmental crisis]](https://attachments.academia-assets.com/62782852/thumbnails/1.jpg)
Ed. by Juha Torvinen & Susanna Välimäki, 2019
Nature has always inspired musicians and scholars. Through the imagery of nature, the basic issue... more Nature has always inspired musicians and scholars. Through the imagery of nature, the basic issues of life and mental landscapes are explored and expressed. Music can reflect our experience of nature and create a sense of belonging to an environment or place. Naturalness has often served as an ideal in composing, and even the whole universe has been thought of to be composed of and reverberating musical ratios.
In the age of environmental crisis, the relationship between music and nature emerges in a new light. An environmental concern can be heard in music. The challenges of ecological sustainability are shaping music culture and music research.
This book explores these issues by studying the relationship between music/sound and nature from today’s perspective. Simultaneously the book presents the field of ecomusicology, i.e. ecocritical music research. The authors are Finnish scholars of music and culture.
ABSTRACT IN FINNISH
Luonto innoittaa musiikin tekijöitä ja tutkijoita. Luontokuvastolla ilmennetään elämän peruskysymyksiä ja sielunmaisemia. Musiikki voi kuvastaa luontokokemusta ja luoda tunteen ympäristöön tai paikkaan kuulumisesta. Luonnollisuus on usein ollut säveltämisen ihanne, ja onpa koko maailmankaikkeudenkin epäilty soivan musiikillisia lukusuhteita.
Ympäristökriisin aikakaudella musiikin ja luonnon suhde näyttäytyy uudessa valossa. Musiikissa kuuluu ympäristöhuoli. Ekologisen kestävyyden haasteet muokkaavat musiikkikulttuuria ja musiikintutkimusta.
Musiikki ja luonto paneutuu näihin kysymyksiin. Se pohtii musiikin ja äänen suhdetta luontoon nykypäivän näkökulmasta. Samalla se esittelee ekomusikologiaa eli ekokriittistä musiikintutkimusta. Kirjoittajat ovat musiikin ja kulttuurin tutkijoita.
![Research paper thumbnail of Musiken som förändringskraft: Manifest för aktivistisk musikforskning [Music as a tool for social change: A manifesto for activist music research / Swedish version]](https://attachments.academia-assets.com/58022957/thumbnails/1.jpg)
Ed. by Susanna Välimäki, Sini Mononen & Kaj Ahlsved, Dec 18, 2018
MUSIKEN SOM FÖRÄNDRINGSKRAFT presenterar utgångspunkter för aktivistisk musikforskning. Ur ett sa... more MUSIKEN SOM FÖRÄNDRINGSKRAFT presenterar utgångspunkter för aktivistisk musikforskning. Ur ett samhälls- och miljöperspektiv kräver 2000-talets krisvärld aktiv, ställningstagande och förändringsinriktad forskning. Samtidigt skär staten ner finansieringen för utbildning, universitet och forskning. Hur bemöter musikvetare de här utmaningarna?
Forskningsföreningen Suoni rf bedriver aktivistisk och obunden musikforskning. I boken reflekterar föreningens medlemmar över sitt samhällsorienterade forskarskap och presenterar möjligheter för samhälleling och praxisorienterad musikforskning i den finländska musikkulturen.
Bokens författare är musikforskare som utöver sitt forskarskap bl.a. verkar som fria författare, kritiker, radio- och tv-producenter, föreningsaktiva, lärare, dj:n, miljöaktivister och i många andra roller knutna till folkbildning, publikarbete och sakkunniguppdrag. De förenas av en vilja att studera verkligheten genom musik, att arbeta för rättvisa musikaliska praktiker och genom musikforskning kämpa för en bättre värld.
ENGLISH ABSTRACT
This book outlines starting points for activist, i.e., societally critical, praxis oriented and rebellious music research.
The risk society and world of crises in the 21st century require activist research that examines the questions of social and environmental justice and aims for social change. At the same time, the funding for education, universities and research are constantly cut. How do musicologists respond to these challenges?
The members of the independent Research Society Suoni (ry) reflect their ideas about and plans for activist music research. The authors of the book are Finnish music researchers who in addition to their work as researchers, and as linked to that, work as free authors, music and art critics, radio and TV program producers, teachers, DJs, environmental activists, and in other expert positions related to music and arts, public education, audience development, and civil activism.
The authors share a desire to study reality via music, to transform musical practices socially and environmentally more just and sustainable, and to fight for a better world with music and music research.
Contents:
(1) Susanna Välimäki, Juha Torvinen & Sini Mononen: Introduction: Activist music research //
(2) Sini Mononen: Researcher-critic: Art criticism as activism //
(3) Susanna Välimäki: Researcher in radio and television: How and why talk to people about music? //
(4) Kim Ramstedt: Researcher-dj as a cultural mediator: Music and the promotion of equality //
(5) Susanna Välimäki: Researcher at festivals and orchestras: Audience development, societal activism and critical thinking //
(6) Saijaleena Rantanen: Researcher as a history teller: Whose music are we talking about? //
(7) Juha Torvinen: Researcher as an environmental activist: Theses on music researcher's relation to nature //
(8) Kaj Ahlsved: Researcher as media actor, public educator and music pedagogue: Prospects and challenges of social responsibility //
(9) Sini Mononen: Researcher-actor: Praxis oriented institutional criticism //
(10) Sini Mononen & Susanna Välimäki: The ABC of activist music research
![Research paper thumbnail of Musiikki muutosvoimana: Aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti [Music as a tool for social change: A manifesto for activist music research]](https://attachments.academia-assets.com/57951273/thumbnails/1.jpg)
Ed. by Sini Mononen & Susanna Välimäki, Dec 8, 2018
This book outlines starting points for activist, i.e., societally critical, praxis oriented and r... more This book outlines starting points for activist, i.e., societally critical, praxis oriented and rebellious music research.
The risk society and world of crises in the 21st century require activist research that examines the questions of social and environmental justice and aims for social change. At the same time, the funding for education, universities and research are constantly cut. How do musicologists respond to these challenges?
The members of the independent Research Society Suoni (ry) reflect their ideas about and plans for activist music research.
The authors of the book are Finnish music researchers who in addition to their work as researchers, and as linked to that, work as free authors, music and art critics, radio and TV program producers, teachers, DJs, environmental activists, and in other expert positions related to music and arts, public education, audience development, and civil activism. The authors share a desire to study reality via music, to transform musical practices socially and environmentally more just and sustainable, and to fight for a better world with music and music research.
The manifesto is edited by Sini Mononen & Susanna Välimäki. Contents:
(1) Susanna Välimäki, Juha Torvinen & Sini Mononen: Introduction: Activist music research //
(2) Sini Mononen: Researcher-critic: Art criticism as activism
(3) Susanna Välimäki: Researcher in radio and television: How and why talk to people about music? //
(4) Kim Ramstedt: Researcher-dj as a cultural mediator: Music and the promotion of equality //
(5) Susanna Välimäki: Researcher at festivals and orchestras: Audience development, societal activism and critical thinking //
(6) Saijaleena Rantanen: Researcher as a history teller: Whose music are we talking about? //
(7) Juha Torvinen: Researcher as an environmental activist: Theses on music researcher's relation to nature //
(8) Kaj Ahlsved: Researcher as media actor, public educator and music pedagogue: Prospects and challenges of social responsibility //
(9) Sini Mononen: Researcher-actor: Praxis oriented institutional criticism //
(10) Sini Mononen & Susanna Välimäki: The ABC of activist music research //
ABSTRACT IN FINNISH
Tämä kokoomateos esittelee aktivistisen musiikintutkimuksen lähtökohtia.
2000-luvun kriisimaailma vaatii yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kantaa ottavaa ja muutokseen pyrkivää toiminnallista tutkimusta. Samalla valtio leikkaa koulutuksen, yliopistojen ja tutkimuksen rahoitusta. Miten musiikkitieteilijä vastaa näihin haasteisiin?
Aktivistista musiikintutkimusta harjoittavan, riippumattoman Tutkimusyhdistys Suoni ry:n jäsenet pohtivat kirjassa yhteiskunnallisesti asennoitunutta tutkijuuttaan sekä hahmottelevat yhteiskunnallisen ja toiminnallisen musiikintutkimuksen mahdollisuuksia suomalaisessa musiikkikulttuurissa.
Kirjan tekijät ovat musiikintutkijoita, jotka toimivat tutkijuuden ohella muun muassa vapaina kirjoittajina, kriitikoina, radio- ja tv-ohjelmien tekijöinä, järjestöaktiiveina, opettajina, dj:nä, ympäristöaktivisteina sekä muissa kansanvalistuksen, yleisötyön ja asiantuntijan tehtävissä. Heitä yhdistää halu tutkia todellisuutta musiikin avulla, muuttaa musiikillisia käytäntöjä yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisemmiksi ja taistella musiikintutkimuksen keinoin paremman maailman puolesta.
![Research paper thumbnail of Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja [Intersections of Literature and Music]](https://attachments.academia-assets.com/57957017/thumbnails/1.jpg)
Ed. by Siru Kainulainen, Liisa Steinby & Susanna Välimäki, 2018
In this book eleven scholars of literature or music explore various areas in which literature and... more In this book eleven scholars of literature or music explore various areas in which literature and music meet. While several of the authors of the volume apply in their articles the theory of intermediality, or the interplay of different art forms, some of authors are of the opinion that literature and music share some basic elements, such as sound and meaning, which proves their innate kinship. The subjects of study in the volume range historically from the eighteenth to the twenty-first century and deal with Russian, British, American, German, Finnish and Sámi works of literature or music as well as, in one case, film.
The literary texts studied in the articles show a variety of affinities with music. Contemporary Finnish lyrical poetry offers a great variety of examples of how the effect of a poem depends on its rhythmic and other sound effects that give rise to a pre-semantic interaction between the poem and its audience. A work of narrative literature may be “compounded” of its elements similarly as a musical composition, rather than being based on a plot that mimetically follows the events in the fictive world. A novel may have the form of a symphony, as in some representatives of the Central European tradition analysed here, or of a fugue, like in some works of Vladimir Nabokov, or of jazz, as in the African-American tradition, and a biography of a blues singer may assume a blues-like form. The “musical mimesis” employed in Finnish fin-de-siècle literature is marked by disruptions in the narrative line, “dissonances” due to the uniting of incongruous materials, synaesthesia, and the sound effects of language. Music can also be a part of the fictive world in a literary work and employed for interpreting the events and characters, as an analysis of detective stories shows. On the other hand, it is shown how the “story line” in a classical sonata can be analysed by using Vladimir Propp’s plot schemata of folk tales. A musical composition, such as Schumann’s Kreisleriana, may draw its inspiration from a literary work, in which case musicians are invited to reflect upon the relevance of the source text when preparing a performance. In the article on film included here it is claimed that the soundtracks of contemporary films show a tendency towards ‘musicalization’: the speech resembles song or music, in which rhythm, speed, tone, breathing and other material aspects of the sound are of greater importance than the semantic content of the words. Music and literature are, of course, also combined in a song. Two types of songs are considered in the volume: the North Sámi yoik ('luohti') tradition in which music and speech seem to be close to their original unity, and Finnish rap music, of which particularly the aspects of rhythm and rime are analysed.
ABSTRACT IN FINNISH
Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja -teoksessa kirjallisuuden ja musiikin tutkijat kohtaavat. Teoksessa tarkastellaan ilmiöitä, jotka sijoittuvat kirjallisuuden ja musiikin rajamaastoon. Tällaisena teos on ensimmäinen Suomessa. Se sopii tiedon ja inspiraation lähteeksi opiskelijoille ja tutkijoille sekä musiikin ja kirjallisuuden kytköksistä kiinnostuneille.
Teoksen artikkelit osoittavat, miten moninaista kirjallisuuden ja musiikin kohtaaminen taiteissa on. Runollinen kieli vaikuttaa myös soinnillaan ja äänteellisyydellään. Romaani voi käsitellä teemoja musiikin tapaan toistaen ja muunnellen ja sen rakenne juontua jazzista, bluesista tai fuugasta. Musiikki voi soida myös romaanin tarinamaailmassa ja ilmaista hahmojen, tapahtumien ja tilanteiden luonteita. Musiikin muodot voivat vertautua kirjallisuuden kerronnallisiin rakenteisiin ja sonaattimuoto rakentua kertomuksen tavoin. Kirjalliset viiteverkostot vaikuttavat sävelteoksen tulkintaan, ja audiovisuaalisessa taiteessa puheen musiikillisuus voi nousta kielellistä viestiä tärkeämmäksi. Laulurunoudessa musiikki ja kirjallisuus kohtaavat kirjaimellisestikin aina joiusta räppiin.
Kirjoittajien lähtökohtana on taiteiden- ja medioidenvälisyyden tarkastelun ohellaoivallus siitä, että kirjallisuus ja musiikki ovat alun perin yhteydessä toisiinsa: molemmat ovat ilmaisumuotoja, joissa äänteellisyys ja ajallisuus luovat merkityksiä.
Papers by Susanna Välimäki
On Popular Music and Its Unruly Entanglements, ed. by Nick Braae & Kai Arne Hansen. Palgrave Macmillan, pp. 103–123, 2019
In this chapter, I explore the musical representation of war and trauma in the music of Bruce Spr... more In this chapter, I explore the musical representation of war and trauma in the music of Bruce Springsteen. The aim is to discuss, via detailed musical examples, the significance of music as a vehicle for dealing with collective trauma and transgenerational burden, and hence as a socio-cultural site for the social healing process. The analysed songs are: “Born in the U.S.A.” (1984), “Devils & Dust” (2005), and “The Wall” (2014). Methodologically I combine trauma studies and cultural music analysis. Most importantly, I draw on the cultural study of trauma, which examines representations of collective traumas in cultural practices, art, and popular culture from the point of view of collective memory, remembrance, and mourning (e.g., Caruth 1996; Alexander et al. 2004; Eyerman 2002; Siltala 2012). Cultural music analysis, for its part, means that my focus is on the sonic substance and the mechanisms therein that construct meaning.
The Scandinavian Psychoanalytic Review 2, pp. 125–155 , Nov 13, 2015
Studia Musicologica Norvegica Norwegian Journal of Musicology, Nov 7, 2022
This article concerns the life and career of composer Betzy Holmberg Deis (1860–1900), a woman ar... more This article concerns the life and career of composer Betzy Holmberg Deis (1860–1900), a woman artist of Finnish-Norwegian heritage who pursued an active career in Central Europe in the late 19th Century. Methodologically the research represents feminist music history and biographical research, which highlights women’s agency. The research material consists of original historical material from several archives, mainly in Finland, Norway, Denmark and Germany. In focusing on a women composer who until now has been omitted from scholarly writing on music history, the author aims to contribute new knowledge to the history of Nordic music. Holmberg Deis was successful in her composition studies at the Leipzig Conservatory. Her chamber and orchestral works, including a symphony, were performed during her lifetime in several countries. The orchestral works are lost, but a few of her chamber music compositions have survived. These make an original contribution to the late and neo-romantic Nordic repertoire.
Popular Inquiry, Dec 20, 2019
The Helicopter String Quartet (1993) by German composer Karlheinz Stockhausen (1928–2007) is one ... more The Helicopter String Quartet (1993) by German composer Karlheinz Stockhausen (1928–2007) is one of the most notorious works of classical music of the past decades. The work is scored for a traditional string quartet, four helicopters each with a pilot and a sound technician, audio and video communications equipment, a sound engineer (or ‘sound projectionist’) and a moderator (optional). Lasting half an hour, the work features the four musicians playing the music each in their own helicopter, in the air.
The present article discusses the work from the ‘conceptual music’ perspective. Our approach is based above all on a musicological translation of the theory of conceptual art developed in visual arts scholarship, i.e. the application of that theory to art consisting of sound. Our analysis is based on the score of the work including its written instructions, the composer’s other commentaries on the work, the recording made by the Arditti Quartet and the documentary directed by Scheffer. The article is a discussion of the ways in which the Helicopter String Quartet challenges our thinking about music and the world.
We first discuss the concept of conceptual music and then a feature characteristic of conceptual music in general and this work of Stockhausen’s in particular that we call a manifestation of a concept. This means presenting ideas using concrete symbols. In the work at hand, the key concepts being manifested are the concepts of air, sound direction, the world, the cosmos and light. Also, the transgressive approach of the work to the string quartet tradition prompts reflection on the relationship of the work to (chamber) music and to music as a metaphor for the miraculous and the ineffable. Finally, we discuss the Helicopter String Quartet as music that presents as a metaphor of itself and explore conceptuality as a feature of this music.
Popular Musicology and Identity: Essays in Honour of Stan Hawkins, ed. by Eirik Askerøi, Freya Jarman & Kai Arne Hansen. London: Routledge. 97–116., 2020
The Routledge Research Companion to Popular Music and Gender, ed. by Stan Hawkins, Routledge, pp. 326–346, 2017
In this chapter, I turn to Mina Caputo, the vocalist of the long-running alternative metal band L... more In this chapter, I turn to Mina Caputo, the vocalist of the long-running alternative metal band Life of Agony, as a case study to discuss how transgenderness is negotiated in contemporary heavy metal music. Taking my point of departure from queer musicology and transgender studies, I aim to first develop transgender music research as a field that examines music in a transgender-conscious and transgender-empathetic way (Välimäki 2013a, b); second, to contribute to the queering of heavy metal music (Smith 1997; Sarelin 2009; Gregory 2013; Clifford-Napoleone 2015) and, third, to contribute to heavy metal studies with a transgendered perspective.
By practicing reparative reading (Sedgwick 2003), my focus is on how Caputo communicates transgenderness, and gender in general, to a larger audience, and how transgender subjectivity, meanings and pleasure finds its space, even under the pressures, strictures and effects of the heteronormative culture. My research materials are mixed, ranging from audio and audiovisual recordings to ethnographic observation materials and public media texts, including websites and online discussion boards related to Caputo, Life of Agony and heavy metal culture. I am particularly interested in heavy metal culture, where (supposedly) straight and queer scenes intermingle. Because of this overlapping of straight and queer scenes in the same space (Clifford-Napoleone 2015), normative conceptions of gender are effectively undermined.
The Nature of Nordic Music, ed. by Tim Howell. Routledge, pp. 173–192, 2019
Musical imagery that somehow references the environment is extremely common in works by Nordic co... more Musical imagery that somehow references the environment is extremely common in works by Nordic composers, both past and present. Some pieces are given titles, programmes or performance contexts that directly refer to the local environment, its natural phenomena, landscape (be it concrete or mythical) or atmosphere; others suggest more conventional musical imagery, such as topics, allusions, inter-textuality and structural tropes. Many more seem to convey or evoke in a more abstract and experiential way an acute sensitivity to the environment, like ambient music for instance. One of the most common ways in which Nordic music evokes its environment is through the use of static musical textures: barren pedal points, drones, stable chords, clusters or sound masses, and other long-lasting or repetitive gestures, combined with hushed, muted and often dark timbres. Such textures seem to suggest a mode of subjectivity beyond individuality or agency. This makes static textures a topical case to study not only from the point of view of hermeneutics and phenomenology, but also as a significant trend of contemporary aesthetics in Nordic music, related to the ecological turn of twenty-first century art. It is precisely this ‘Nordic drone’ that we aim to elucidate in this article by analysing examples of classical music of the Nordic countries from the twentieth and twenty-first centuries that use static textures, pedal points and other repetitive imagery to induce a sense of nature, environment, space and place.
First follows a historical introduction that briefly discusses Finnish music of the early 20th century. Then follows more detailed case studies of Finnish and Icelandic contemporary music, by Erik Bergman, Kaija Saariaho, and Anna Thorvaldsdottir. Methodologically, the approach draws on cultural music analysis, ecomusicology and (eco)philosophy.
Finland and Iceland, occupying geographical border zones of the Nordic region, have produced a rich repertoire of music that is characterised by various kinds of static textures. Therefore, this repertoire can exemplify the topical and global significance of Nordic music in today’s world with respect to its ability to reflect, construct and scrutinize the relationship between the individual and the environment, and between humanity and nature in general.
Radical Musicology, 2019
Narratives of Brandon Teena (1972-1993), a young trans man who died as the victim of a hate crime... more Narratives of Brandon Teena (1972-1993), a young trans man who died as the victim of a hate crime in Humboldt, Nebraska, in 1993, abound in transgender arts and culture. It can be said that Brandon Teena has become a central figure in work on cultural trauma that deals with transphobia and anti-transgender violence.
In this article I discuss the music of two films that have significantly influenced how the story of Brandon Teena has circulated, both in mainstream and transgender culture: the drama film Boys Don't Cry (1999) and the low-budget documentary The Brandon Teena Story (1998).
I am interested in the musical means by which Boys Don't Cry and The Brandon Teena Story convey the story of Brandon Teena. More specifically, by drawing on transgender musicology, cultural film music research, and cultural trauma studies, I will focus on how the films communicate transgender subjectivity and narrate the traumatic subject matter via music.
![Research paper thumbnail of Romantiikan pianisti-säveltäjä Fanny Mannsén: taiteilijaura 1800-luvun puolivälin Suomessa [The Romantic pianist and composer Fanny Mannsén: An artistic career in mid-19th century FinlandThe Romantic pianist and composer Fanny Mannsén: An artistic career in mid-19th century Finland]](https://attachments.academia-assets.com/98354206/thumbnails/1.jpg)
Karnatoista kaikkien soittimeksi III: Pianonsoiton historiaa Suomessa, 2022
This article discusses the life, career, and output of the Finnish pianist
and composer Fanny Man... more This article discusses the life, career, and output of the Finnish pianist
and composer Fanny Mannsén (1834–1855). She died at the age of only
20, and yet she managed to give concert tours, compose, and gain
fame as a piano virtuoso, in mid-19th century Finland. It seems that
Mannsén, who studied in St. Petersburg for several years with Adolph
von Henselt, aimed resolutely to become a concert pianist whose virtuosic
repertoire included her own compositions, as the fashion was
during the Romantic age. Such professionalism was rare in Finland
in the mid-19th century and, due to the prevailing gender system, was
particularly challenging for a woman to aspire to.
Methodologically the research combines biographical research with
feminist historiography and cultural history of music. The research
material consists of various types of archive materials. The study produces
new information on professional women pianists and their musical
education in Russian girls’ schools, as well as on the influence of
the Romantic cult of the virtuoso in 19th-century Finland.
SQS: Journal of Queer Studies in Finland 1-2/2013: pp. 1–17., Dec 2014
In the present article I propose a transgender reading of the film Boys Don’t Cry that differs fr... more In the present article I propose a transgender reading of the film Boys Don’t Cry that differs from previous interpretations in two ways. First, my reading is a listening, based on analyzing the film’s soundtrack. Second, my purpose is to listen to the film reparatively by emphasizing the dimensions therein that construct a safe space for transgender subjectivity (cf. Sedgwick 2005). I claim that it is through music that the film Boys Don’t Cry succeeds in constructing, in an effective way, transgender subjectivity and transgendered meanings, including a transgender vision of a more progressive future.
In my analysis, I will concentrate on four musical strategies in the film’s communication of transgender subjectivity. First, I will discuss the use of country and rock-based music as establishing the story’s milieu and the hegemonic masculinity inherent in the heteronormative culture of that milieu. At the same time, this music expresses Brandon’s feelings as a young, heterosexual man. Second, I will consider the use of psychedelic, punk, and new wave rock as a critique of hegemonic masculinity that makes way for alternative masculinities, including Brandon’s trans masculinity. Third, I will discuss the ambient-like, experimental music heard in the film as an auditory form of transgender
utopia. Fourth, I will examine how Brandon and Lana’s love story is narrated musically by means of a country ballad, The Bluest Eyes in Texas, and how this music evolves into a representation of transgender utopia as well.
ABSTRACT IN FINNISH
Artikkelissa tarkastellaan transsukupuolisuuteen liittyvien merkitysten rakentumista Boys Don’t Cry -elokuvan (ohj. Kimberly Peirce, USA 1999) musiikissa. Metodologisesti tutkimukseni ammentaa audiovisuaalisen musiikin ja transsukupuolisuuden tutkimuksesta. Keskityn tarkastelussani aikaisemmassa tutkimuksessa ohitettuun näkökulmaan: musiikin merkityksiin ja reparatiiviseen tulkintaan (vrt. Sedgwick 2005). Reparatiivisen kuuntelun myötä korostan elokuvassa niitä ulottuvuuksia, jotka rakentavat tilaa transsukupuoliselle olemisen tavalle jopa väkivallan, sorron ja trauman esitysten keskellä.
Analysoin tarkemmin transsukupuolisuutta rakentavia mekanismeja, joita ovat esimerkiksi (1) amerikkalaisen valtavirtakantrin ja kantrirockin ilmentämä hegemoninen maskuliinisuus, (2) vaihtoehtorockin, kuten psykedeelisen rockin, punkin ja uuden aallon rockin, viestimä vaihtoehtoinen maskuliinisuus, (3) transsukupuolista olemisen tapaa kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän tuolla puolen rakentava kokeellinen ambientmusiikki sekä (4) kantriballadi The Bluest Eyes in Texas, joka toimii johtoaiheena elokuvan päähenkilöiden väliselle rakkaudelle.
Uploads
Books by Susanna Välimäki
ABSTRACT IN FINNISH
Elokuvat ovat soivia teoksia! Musiikki ja äänisuunnittelu luovat elokuvassa merkityksiä siinä missä kuva ja vuorosanatkin. Myös sota soi: sodalla on oma äänimaisemansa aina taistelun melusta rintamaradioihin.
Miten sota soi? avaa kuulokulmia sotaelokuvaan ja elokuvaan yleensä. Kirjassa tarkastellaan, miten sotaelokuvan musiikki ja äänisuunnittelu soittavat sodalle, väkivallalle ja kuolemalle erilaisia merkityksiä. Tutkimus keskittyy kriittisiä viestejä rakentaviin toisen maailmansodan taisteluelokuviin aina Tuntemattomasta sotilaasta Veteen piirrettyyn viivaan. Toinen maailmansota on elokuvien perussota, jonka avulla neuvotellaan myös tämän päivän maailmasta ja nykysotien oikeutuksesta.
Miten sota soi? haastaa kuuntelemaan elokuvia uusin korvin ja siten myös näkemään enemmän. Samalla kirja valaisee musiikin ja äänen toimintaa elokuvassa ja nykykulttuurissa yleensä.
Susanna Välimäki (FT) on Helsingin yliopistossa toimiva musiikintutkija, joka on keskittynyt länsimaiseen taide-, populaari- ja elokuvamusiikkiin, äänellisen kulttuurin tutkimukseen sekä tieteen yleistajuistamiseen. Välimäki tunnetaan myös Yleisradion konserttimusiikkia esittelevästä Kausikortti-televisio-ohjelmasta.
Naiset ovat aina luoneet musiikkia. Säveltävät naiset ovat kuitenkin jääneet piiloon sukupuolensa takia. Miltä Suomen musiikin historia näyttää naisten näkökulmasta?
Sävelten tyttäret esittelee 126 historiallista suomalaista säveltäjänaista. Nämä unohduksiin jääneet naiset olivat aikanaan tunnettuja tai muuten kiinnostavia musiikin tekijöitä, ja moni kuului kulttuuri- ja vaikuttajasukuihin Edelfeltistä Nervanderiin. Suurinta osaa heistä ei silti ole koskaan aiemmin huomioitu musiikin historiankirjoituksessa.
Laajaan arkistotutkimukseen perustuva teos avaa ennennäkemättömän kuvan säveltämisen ja naisten soivaan historiaan. Samalla se korjaa naisten säveltämistä koskevia virheellisiä käsityksiä ja nostaa esiin suomalaisten säveltäjänaisten perinnön.
ABSTRACT IN FINNISH
Tiede ja taide ovat tapoja tutkia todellisuutta. Molemmat etsivät vastauksia siihen, mitä olemassaolo on ja miten elämää tulisi elää. Tiede perustuu käsitteelliseen järkeilyyn, taide nojaa kokemuksellisuuteen.
Muutoksen musiikki lähestyy musiikkia, elokuvaa ja teatteria filosofisina hankkeina, jotka sysäävät ajattelumme liikkeelle ja saavat meidät hahmottamaan maailmaa uudella tavalla. Tarkastelun kohteina ovat ihmisen luontosuhdetta sekä sukupuolista ja seksuaalista toiseutta käsittelevät 2000-luvun audiovisuaaliset teokset: elokuvat Elämän puu, Transamerica, Tunnit ja Uusi maailma, televisiosarja Angels in America sekä Kansallisteatterin teatteriesitys Tuntematon sotilas. Kirjassa opetellaan kuuntelemaan kulttuuria tarkasti ja toiveikkaasti mielensisäiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen virittyen.
Many composers have been gourmets, master chefs and talented eaters. Taste and sound are both holistic sensory experiences, so it is no wonder that many composers have been interested in cooking.
This book opens doors to the kitchens, kitchenettes and favourite restaurants of historical composers. The book offers both a fascinating cultural history and recipes that allow the reader to dive into the tasty realms of the composers and their times. The beautiful, photo-illustrated work is also a delight to the eye.
ABSTRACT IN FINNISH
Schubertin mieleen pulppusi sävelmiä hänen veivatessaan kahvimyllyä. Paganini jätti musiikin ohella jälkeensä raviolireseptin. Verdi puolestaan lähetti nuottien mukana kustantajille kinkkuja ja keitto-ohjeita, ja Bach sai osan palkastaan oluena.
Monet säveltäjät ovat olleet herkkusuita, mestarikokkeja ja lahjakkaita syömäreitä. Maku ja sointi ovat samankaltaisia kokonaisvaltaisia aistielämyksiä, joten ei ihme, että moni säveltäjä on musiikin ohella ollut kiinnostunut keittotaiteesta.
Syötävät sävelet avaa ovia kaikkien tuntemien klassisen taidemusiikin säveltäjien keittiöihin, keittokomeroihin ja kantakuppiloihin. Teos tarjoilee niin kiehtovaa kulttuurihistoriaa kuin ruokaohjeita, joiden myötä voi sukeltaa itse menneiden aikojen makumaailmoihin. Kaunis, valokuvakuvitettu teos on ilo myös silmälle.
FT Susanna Välimäki on musiikintutkija, tietokirjailija ja kriitikko. Hän on Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori ja Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosentti.
Edited books by Susanna Välimäki
Artikkelikokoelmassa käsitellään muun muassa musiikkia, teatteria, kirjallisuutta ja kuvataidetta – iltamia, käsityökulttuuria, lyhytelokuvia, proletaarinäytelmiä, propagandakuvia, performanssia, laulujuhlia, arkkiveisuja, kisälli- ja ympäristölauluja. Näkökulmat vaihtelevat affektien politiikasta naisliikkeeseen ja taistolaisuudesta prekaariin 2000-lukuun.
Kokoelma tuo esiin, miten kaikkine ristiriitaisuuksineenkin työväen taide on luonut muutosvoimaista ajattelua, tunteiden ilmaisua, yhteisöllisyyttä, utopioita ja joukkovoimaa. Mutta se on ollut myös agitaation, väkivallan ja trauman alue. Työväen taiteella on kiistelty historiasta ja rakennettu tulevaisuutta, mutta mikä on työväen taiteen ja kulttuurin ja sen tutkimuksen merkitys nykypäivänä? Tähän eri alojen kirjoittajat vastaavat
kirjan artikkeleissa moninaisin tavoin.
In the age of environmental crisis, the relationship between music and nature emerges in a new light. An environmental concern can be heard in music. The challenges of ecological sustainability are shaping music culture and music research.
This book explores these issues by studying the relationship between music/sound and nature from today’s perspective. Simultaneously the book presents the field of ecomusicology, i.e. ecocritical music research. The authors are Finnish scholars of music and culture.
ABSTRACT IN FINNISH
Luonto innoittaa musiikin tekijöitä ja tutkijoita. Luontokuvastolla ilmennetään elämän peruskysymyksiä ja sielunmaisemia. Musiikki voi kuvastaa luontokokemusta ja luoda tunteen ympäristöön tai paikkaan kuulumisesta. Luonnollisuus on usein ollut säveltämisen ihanne, ja onpa koko maailmankaikkeudenkin epäilty soivan musiikillisia lukusuhteita.
Ympäristökriisin aikakaudella musiikin ja luonnon suhde näyttäytyy uudessa valossa. Musiikissa kuuluu ympäristöhuoli. Ekologisen kestävyyden haasteet muokkaavat musiikkikulttuuria ja musiikintutkimusta.
Musiikki ja luonto paneutuu näihin kysymyksiin. Se pohtii musiikin ja äänen suhdetta luontoon nykypäivän näkökulmasta. Samalla se esittelee ekomusikologiaa eli ekokriittistä musiikintutkimusta. Kirjoittajat ovat musiikin ja kulttuurin tutkijoita.
Forskningsföreningen Suoni rf bedriver aktivistisk och obunden musikforskning. I boken reflekterar föreningens medlemmar över sitt samhällsorienterade forskarskap och presenterar möjligheter för samhälleling och praxisorienterad musikforskning i den finländska musikkulturen.
Bokens författare är musikforskare som utöver sitt forskarskap bl.a. verkar som fria författare, kritiker, radio- och tv-producenter, föreningsaktiva, lärare, dj:n, miljöaktivister och i många andra roller knutna till folkbildning, publikarbete och sakkunniguppdrag. De förenas av en vilja att studera verkligheten genom musik, att arbeta för rättvisa musikaliska praktiker och genom musikforskning kämpa för en bättre värld.
ENGLISH ABSTRACT
This book outlines starting points for activist, i.e., societally critical, praxis oriented and rebellious music research.
The risk society and world of crises in the 21st century require activist research that examines the questions of social and environmental justice and aims for social change. At the same time, the funding for education, universities and research are constantly cut. How do musicologists respond to these challenges?
The members of the independent Research Society Suoni (ry) reflect their ideas about and plans for activist music research. The authors of the book are Finnish music researchers who in addition to their work as researchers, and as linked to that, work as free authors, music and art critics, radio and TV program producers, teachers, DJs, environmental activists, and in other expert positions related to music and arts, public education, audience development, and civil activism.
The authors share a desire to study reality via music, to transform musical practices socially and environmentally more just and sustainable, and to fight for a better world with music and music research.
Contents:
(1) Susanna Välimäki, Juha Torvinen & Sini Mononen: Introduction: Activist music research //
(2) Sini Mononen: Researcher-critic: Art criticism as activism //
(3) Susanna Välimäki: Researcher in radio and television: How and why talk to people about music? //
(4) Kim Ramstedt: Researcher-dj as a cultural mediator: Music and the promotion of equality //
(5) Susanna Välimäki: Researcher at festivals and orchestras: Audience development, societal activism and critical thinking //
(6) Saijaleena Rantanen: Researcher as a history teller: Whose music are we talking about? //
(7) Juha Torvinen: Researcher as an environmental activist: Theses on music researcher's relation to nature //
(8) Kaj Ahlsved: Researcher as media actor, public educator and music pedagogue: Prospects and challenges of social responsibility //
(9) Sini Mononen: Researcher-actor: Praxis oriented institutional criticism //
(10) Sini Mononen & Susanna Välimäki: The ABC of activist music research
The risk society and world of crises in the 21st century require activist research that examines the questions of social and environmental justice and aims for social change. At the same time, the funding for education, universities and research are constantly cut. How do musicologists respond to these challenges?
The members of the independent Research Society Suoni (ry) reflect their ideas about and plans for activist music research.
The authors of the book are Finnish music researchers who in addition to their work as researchers, and as linked to that, work as free authors, music and art critics, radio and TV program producers, teachers, DJs, environmental activists, and in other expert positions related to music and arts, public education, audience development, and civil activism. The authors share a desire to study reality via music, to transform musical practices socially and environmentally more just and sustainable, and to fight for a better world with music and music research.
The manifesto is edited by Sini Mononen & Susanna Välimäki. Contents:
(1) Susanna Välimäki, Juha Torvinen & Sini Mononen: Introduction: Activist music research //
(2) Sini Mononen: Researcher-critic: Art criticism as activism
(3) Susanna Välimäki: Researcher in radio and television: How and why talk to people about music? //
(4) Kim Ramstedt: Researcher-dj as a cultural mediator: Music and the promotion of equality //
(5) Susanna Välimäki: Researcher at festivals and orchestras: Audience development, societal activism and critical thinking //
(6) Saijaleena Rantanen: Researcher as a history teller: Whose music are we talking about? //
(7) Juha Torvinen: Researcher as an environmental activist: Theses on music researcher's relation to nature //
(8) Kaj Ahlsved: Researcher as media actor, public educator and music pedagogue: Prospects and challenges of social responsibility //
(9) Sini Mononen: Researcher-actor: Praxis oriented institutional criticism //
(10) Sini Mononen & Susanna Välimäki: The ABC of activist music research //
ABSTRACT IN FINNISH
Tämä kokoomateos esittelee aktivistisen musiikintutkimuksen lähtökohtia.
2000-luvun kriisimaailma vaatii yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kantaa ottavaa ja muutokseen pyrkivää toiminnallista tutkimusta. Samalla valtio leikkaa koulutuksen, yliopistojen ja tutkimuksen rahoitusta. Miten musiikkitieteilijä vastaa näihin haasteisiin?
Aktivistista musiikintutkimusta harjoittavan, riippumattoman Tutkimusyhdistys Suoni ry:n jäsenet pohtivat kirjassa yhteiskunnallisesti asennoitunutta tutkijuuttaan sekä hahmottelevat yhteiskunnallisen ja toiminnallisen musiikintutkimuksen mahdollisuuksia suomalaisessa musiikkikulttuurissa.
Kirjan tekijät ovat musiikintutkijoita, jotka toimivat tutkijuuden ohella muun muassa vapaina kirjoittajina, kriitikoina, radio- ja tv-ohjelmien tekijöinä, järjestöaktiiveina, opettajina, dj:nä, ympäristöaktivisteina sekä muissa kansanvalistuksen, yleisötyön ja asiantuntijan tehtävissä. Heitä yhdistää halu tutkia todellisuutta musiikin avulla, muuttaa musiikillisia käytäntöjä yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisemmiksi ja taistella musiikintutkimuksen keinoin paremman maailman puolesta.
The literary texts studied in the articles show a variety of affinities with music. Contemporary Finnish lyrical poetry offers a great variety of examples of how the effect of a poem depends on its rhythmic and other sound effects that give rise to a pre-semantic interaction between the poem and its audience. A work of narrative literature may be “compounded” of its elements similarly as a musical composition, rather than being based on a plot that mimetically follows the events in the fictive world. A novel may have the form of a symphony, as in some representatives of the Central European tradition analysed here, or of a fugue, like in some works of Vladimir Nabokov, or of jazz, as in the African-American tradition, and a biography of a blues singer may assume a blues-like form. The “musical mimesis” employed in Finnish fin-de-siècle literature is marked by disruptions in the narrative line, “dissonances” due to the uniting of incongruous materials, synaesthesia, and the sound effects of language. Music can also be a part of the fictive world in a literary work and employed for interpreting the events and characters, as an analysis of detective stories shows. On the other hand, it is shown how the “story line” in a classical sonata can be analysed by using Vladimir Propp’s plot schemata of folk tales. A musical composition, such as Schumann’s Kreisleriana, may draw its inspiration from a literary work, in which case musicians are invited to reflect upon the relevance of the source text when preparing a performance. In the article on film included here it is claimed that the soundtracks of contemporary films show a tendency towards ‘musicalization’: the speech resembles song or music, in which rhythm, speed, tone, breathing and other material aspects of the sound are of greater importance than the semantic content of the words. Music and literature are, of course, also combined in a song. Two types of songs are considered in the volume: the North Sámi yoik ('luohti') tradition in which music and speech seem to be close to their original unity, and Finnish rap music, of which particularly the aspects of rhythm and rime are analysed.
ABSTRACT IN FINNISH
Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja -teoksessa kirjallisuuden ja musiikin tutkijat kohtaavat. Teoksessa tarkastellaan ilmiöitä, jotka sijoittuvat kirjallisuuden ja musiikin rajamaastoon. Tällaisena teos on ensimmäinen Suomessa. Se sopii tiedon ja inspiraation lähteeksi opiskelijoille ja tutkijoille sekä musiikin ja kirjallisuuden kytköksistä kiinnostuneille.
Teoksen artikkelit osoittavat, miten moninaista kirjallisuuden ja musiikin kohtaaminen taiteissa on. Runollinen kieli vaikuttaa myös soinnillaan ja äänteellisyydellään. Romaani voi käsitellä teemoja musiikin tapaan toistaen ja muunnellen ja sen rakenne juontua jazzista, bluesista tai fuugasta. Musiikki voi soida myös romaanin tarinamaailmassa ja ilmaista hahmojen, tapahtumien ja tilanteiden luonteita. Musiikin muodot voivat vertautua kirjallisuuden kerronnallisiin rakenteisiin ja sonaattimuoto rakentua kertomuksen tavoin. Kirjalliset viiteverkostot vaikuttavat sävelteoksen tulkintaan, ja audiovisuaalisessa taiteessa puheen musiikillisuus voi nousta kielellistä viestiä tärkeämmäksi. Laulurunoudessa musiikki ja kirjallisuus kohtaavat kirjaimellisestikin aina joiusta räppiin.
Kirjoittajien lähtökohtana on taiteiden- ja medioidenvälisyyden tarkastelun ohellaoivallus siitä, että kirjallisuus ja musiikki ovat alun perin yhteydessä toisiinsa: molemmat ovat ilmaisumuotoja, joissa äänteellisyys ja ajallisuus luovat merkityksiä.
Papers by Susanna Välimäki
Full text available at:
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01062301.2015.1104830
The present article discusses the work from the ‘conceptual music’ perspective. Our approach is based above all on a musicological translation of the theory of conceptual art developed in visual arts scholarship, i.e. the application of that theory to art consisting of sound. Our analysis is based on the score of the work including its written instructions, the composer’s other commentaries on the work, the recording made by the Arditti Quartet and the documentary directed by Scheffer. The article is a discussion of the ways in which the Helicopter String Quartet challenges our thinking about music and the world.
We first discuss the concept of conceptual music and then a feature characteristic of conceptual music in general and this work of Stockhausen’s in particular that we call a manifestation of a concept. This means presenting ideas using concrete symbols. In the work at hand, the key concepts being manifested are the concepts of air, sound direction, the world, the cosmos and light. Also, the transgressive approach of the work to the string quartet tradition prompts reflection on the relationship of the work to (chamber) music and to music as a metaphor for the miraculous and the ineffable. Finally, we discuss the Helicopter String Quartet as music that presents as a metaphor of itself and explore conceptuality as a feature of this music.
By practicing reparative reading (Sedgwick 2003), my focus is on how Caputo communicates transgenderness, and gender in general, to a larger audience, and how transgender subjectivity, meanings and pleasure finds its space, even under the pressures, strictures and effects of the heteronormative culture. My research materials are mixed, ranging from audio and audiovisual recordings to ethnographic observation materials and public media texts, including websites and online discussion boards related to Caputo, Life of Agony and heavy metal culture. I am particularly interested in heavy metal culture, where (supposedly) straight and queer scenes intermingle. Because of this overlapping of straight and queer scenes in the same space (Clifford-Napoleone 2015), normative conceptions of gender are effectively undermined.
First follows a historical introduction that briefly discusses Finnish music of the early 20th century. Then follows more detailed case studies of Finnish and Icelandic contemporary music, by Erik Bergman, Kaija Saariaho, and Anna Thorvaldsdottir. Methodologically, the approach draws on cultural music analysis, ecomusicology and (eco)philosophy.
Finland and Iceland, occupying geographical border zones of the Nordic region, have produced a rich repertoire of music that is characterised by various kinds of static textures. Therefore, this repertoire can exemplify the topical and global significance of Nordic music in today’s world with respect to its ability to reflect, construct and scrutinize the relationship between the individual and the environment, and between humanity and nature in general.
In this article I discuss the music of two films that have significantly influenced how the story of Brandon Teena has circulated, both in mainstream and transgender culture: the drama film Boys Don't Cry (1999) and the low-budget documentary The Brandon Teena Story (1998).
I am interested in the musical means by which Boys Don't Cry and The Brandon Teena Story convey the story of Brandon Teena. More specifically, by drawing on transgender musicology, cultural film music research, and cultural trauma studies, I will focus on how the films communicate transgender subjectivity and narrate the traumatic subject matter via music.
and composer Fanny Mannsén (1834–1855). She died at the age of only
20, and yet she managed to give concert tours, compose, and gain
fame as a piano virtuoso, in mid-19th century Finland. It seems that
Mannsén, who studied in St. Petersburg for several years with Adolph
von Henselt, aimed resolutely to become a concert pianist whose virtuosic
repertoire included her own compositions, as the fashion was
during the Romantic age. Such professionalism was rare in Finland
in the mid-19th century and, due to the prevailing gender system, was
particularly challenging for a woman to aspire to.
Methodologically the research combines biographical research with
feminist historiography and cultural history of music. The research
material consists of various types of archive materials. The study produces
new information on professional women pianists and their musical
education in Russian girls’ schools, as well as on the influence of
the Romantic cult of the virtuoso in 19th-century Finland.
In my analysis, I will concentrate on four musical strategies in the film’s communication of transgender subjectivity. First, I will discuss the use of country and rock-based music as establishing the story’s milieu and the hegemonic masculinity inherent in the heteronormative culture of that milieu. At the same time, this music expresses Brandon’s feelings as a young, heterosexual man. Second, I will consider the use of psychedelic, punk, and new wave rock as a critique of hegemonic masculinity that makes way for alternative masculinities, including Brandon’s trans masculinity. Third, I will discuss the ambient-like, experimental music heard in the film as an auditory form of transgender
utopia. Fourth, I will examine how Brandon and Lana’s love story is narrated musically by means of a country ballad, The Bluest Eyes in Texas, and how this music evolves into a representation of transgender utopia as well.
ABSTRACT IN FINNISH
Artikkelissa tarkastellaan transsukupuolisuuteen liittyvien merkitysten rakentumista Boys Don’t Cry -elokuvan (ohj. Kimberly Peirce, USA 1999) musiikissa. Metodologisesti tutkimukseni ammentaa audiovisuaalisen musiikin ja transsukupuolisuuden tutkimuksesta. Keskityn tarkastelussani aikaisemmassa tutkimuksessa ohitettuun näkökulmaan: musiikin merkityksiin ja reparatiiviseen tulkintaan (vrt. Sedgwick 2005). Reparatiivisen kuuntelun myötä korostan elokuvassa niitä ulottuvuuksia, jotka rakentavat tilaa transsukupuoliselle olemisen tavalle jopa väkivallan, sorron ja trauman esitysten keskellä.
Analysoin tarkemmin transsukupuolisuutta rakentavia mekanismeja, joita ovat esimerkiksi (1) amerikkalaisen valtavirtakantrin ja kantrirockin ilmentämä hegemoninen maskuliinisuus, (2) vaihtoehtorockin, kuten psykedeelisen rockin, punkin ja uuden aallon rockin, viestimä vaihtoehtoinen maskuliinisuus, (3) transsukupuolista olemisen tapaa kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän tuolla puolen rakentava kokeellinen ambientmusiikki sekä (4) kantriballadi The Bluest Eyes in Texas, joka toimii johtoaiheena elokuvan päähenkilöiden väliselle rakkaudelle.
ABSTRACT IN FINNISH
Elokuvat ovat soivia teoksia! Musiikki ja äänisuunnittelu luovat elokuvassa merkityksiä siinä missä kuva ja vuorosanatkin. Myös sota soi: sodalla on oma äänimaisemansa aina taistelun melusta rintamaradioihin.
Miten sota soi? avaa kuulokulmia sotaelokuvaan ja elokuvaan yleensä. Kirjassa tarkastellaan, miten sotaelokuvan musiikki ja äänisuunnittelu soittavat sodalle, väkivallalle ja kuolemalle erilaisia merkityksiä. Tutkimus keskittyy kriittisiä viestejä rakentaviin toisen maailmansodan taisteluelokuviin aina Tuntemattomasta sotilaasta Veteen piirrettyyn viivaan. Toinen maailmansota on elokuvien perussota, jonka avulla neuvotellaan myös tämän päivän maailmasta ja nykysotien oikeutuksesta.
Miten sota soi? haastaa kuuntelemaan elokuvia uusin korvin ja siten myös näkemään enemmän. Samalla kirja valaisee musiikin ja äänen toimintaa elokuvassa ja nykykulttuurissa yleensä.
Susanna Välimäki (FT) on Helsingin yliopistossa toimiva musiikintutkija, joka on keskittynyt länsimaiseen taide-, populaari- ja elokuvamusiikkiin, äänellisen kulttuurin tutkimukseen sekä tieteen yleistajuistamiseen. Välimäki tunnetaan myös Yleisradion konserttimusiikkia esittelevästä Kausikortti-televisio-ohjelmasta.
Naiset ovat aina luoneet musiikkia. Säveltävät naiset ovat kuitenkin jääneet piiloon sukupuolensa takia. Miltä Suomen musiikin historia näyttää naisten näkökulmasta?
Sävelten tyttäret esittelee 126 historiallista suomalaista säveltäjänaista. Nämä unohduksiin jääneet naiset olivat aikanaan tunnettuja tai muuten kiinnostavia musiikin tekijöitä, ja moni kuului kulttuuri- ja vaikuttajasukuihin Edelfeltistä Nervanderiin. Suurinta osaa heistä ei silti ole koskaan aiemmin huomioitu musiikin historiankirjoituksessa.
Laajaan arkistotutkimukseen perustuva teos avaa ennennäkemättömän kuvan säveltämisen ja naisten soivaan historiaan. Samalla se korjaa naisten säveltämistä koskevia virheellisiä käsityksiä ja nostaa esiin suomalaisten säveltäjänaisten perinnön.
ABSTRACT IN FINNISH
Tiede ja taide ovat tapoja tutkia todellisuutta. Molemmat etsivät vastauksia siihen, mitä olemassaolo on ja miten elämää tulisi elää. Tiede perustuu käsitteelliseen järkeilyyn, taide nojaa kokemuksellisuuteen.
Muutoksen musiikki lähestyy musiikkia, elokuvaa ja teatteria filosofisina hankkeina, jotka sysäävät ajattelumme liikkeelle ja saavat meidät hahmottamaan maailmaa uudella tavalla. Tarkastelun kohteina ovat ihmisen luontosuhdetta sekä sukupuolista ja seksuaalista toiseutta käsittelevät 2000-luvun audiovisuaaliset teokset: elokuvat Elämän puu, Transamerica, Tunnit ja Uusi maailma, televisiosarja Angels in America sekä Kansallisteatterin teatteriesitys Tuntematon sotilas. Kirjassa opetellaan kuuntelemaan kulttuuria tarkasti ja toiveikkaasti mielensisäiseen ja yhteiskunnalliseen muutokseen virittyen.
Many composers have been gourmets, master chefs and talented eaters. Taste and sound are both holistic sensory experiences, so it is no wonder that many composers have been interested in cooking.
This book opens doors to the kitchens, kitchenettes and favourite restaurants of historical composers. The book offers both a fascinating cultural history and recipes that allow the reader to dive into the tasty realms of the composers and their times. The beautiful, photo-illustrated work is also a delight to the eye.
ABSTRACT IN FINNISH
Schubertin mieleen pulppusi sävelmiä hänen veivatessaan kahvimyllyä. Paganini jätti musiikin ohella jälkeensä raviolireseptin. Verdi puolestaan lähetti nuottien mukana kustantajille kinkkuja ja keitto-ohjeita, ja Bach sai osan palkastaan oluena.
Monet säveltäjät ovat olleet herkkusuita, mestarikokkeja ja lahjakkaita syömäreitä. Maku ja sointi ovat samankaltaisia kokonaisvaltaisia aistielämyksiä, joten ei ihme, että moni säveltäjä on musiikin ohella ollut kiinnostunut keittotaiteesta.
Syötävät sävelet avaa ovia kaikkien tuntemien klassisen taidemusiikin säveltäjien keittiöihin, keittokomeroihin ja kantakuppiloihin. Teos tarjoilee niin kiehtovaa kulttuurihistoriaa kuin ruokaohjeita, joiden myötä voi sukeltaa itse menneiden aikojen makumaailmoihin. Kaunis, valokuvakuvitettu teos on ilo myös silmälle.
FT Susanna Välimäki on musiikintutkija, tietokirjailija ja kriitikko. Hän on Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori ja Helsingin yliopiston musiikkitieteen dosentti.
Artikkelikokoelmassa käsitellään muun muassa musiikkia, teatteria, kirjallisuutta ja kuvataidetta – iltamia, käsityökulttuuria, lyhytelokuvia, proletaarinäytelmiä, propagandakuvia, performanssia, laulujuhlia, arkkiveisuja, kisälli- ja ympäristölauluja. Näkökulmat vaihtelevat affektien politiikasta naisliikkeeseen ja taistolaisuudesta prekaariin 2000-lukuun.
Kokoelma tuo esiin, miten kaikkine ristiriitaisuuksineenkin työväen taide on luonut muutosvoimaista ajattelua, tunteiden ilmaisua, yhteisöllisyyttä, utopioita ja joukkovoimaa. Mutta se on ollut myös agitaation, väkivallan ja trauman alue. Työväen taiteella on kiistelty historiasta ja rakennettu tulevaisuutta, mutta mikä on työväen taiteen ja kulttuurin ja sen tutkimuksen merkitys nykypäivänä? Tähän eri alojen kirjoittajat vastaavat
kirjan artikkeleissa moninaisin tavoin.
In the age of environmental crisis, the relationship between music and nature emerges in a new light. An environmental concern can be heard in music. The challenges of ecological sustainability are shaping music culture and music research.
This book explores these issues by studying the relationship between music/sound and nature from today’s perspective. Simultaneously the book presents the field of ecomusicology, i.e. ecocritical music research. The authors are Finnish scholars of music and culture.
ABSTRACT IN FINNISH
Luonto innoittaa musiikin tekijöitä ja tutkijoita. Luontokuvastolla ilmennetään elämän peruskysymyksiä ja sielunmaisemia. Musiikki voi kuvastaa luontokokemusta ja luoda tunteen ympäristöön tai paikkaan kuulumisesta. Luonnollisuus on usein ollut säveltämisen ihanne, ja onpa koko maailmankaikkeudenkin epäilty soivan musiikillisia lukusuhteita.
Ympäristökriisin aikakaudella musiikin ja luonnon suhde näyttäytyy uudessa valossa. Musiikissa kuuluu ympäristöhuoli. Ekologisen kestävyyden haasteet muokkaavat musiikkikulttuuria ja musiikintutkimusta.
Musiikki ja luonto paneutuu näihin kysymyksiin. Se pohtii musiikin ja äänen suhdetta luontoon nykypäivän näkökulmasta. Samalla se esittelee ekomusikologiaa eli ekokriittistä musiikintutkimusta. Kirjoittajat ovat musiikin ja kulttuurin tutkijoita.
Forskningsföreningen Suoni rf bedriver aktivistisk och obunden musikforskning. I boken reflekterar föreningens medlemmar över sitt samhällsorienterade forskarskap och presenterar möjligheter för samhälleling och praxisorienterad musikforskning i den finländska musikkulturen.
Bokens författare är musikforskare som utöver sitt forskarskap bl.a. verkar som fria författare, kritiker, radio- och tv-producenter, föreningsaktiva, lärare, dj:n, miljöaktivister och i många andra roller knutna till folkbildning, publikarbete och sakkunniguppdrag. De förenas av en vilja att studera verkligheten genom musik, att arbeta för rättvisa musikaliska praktiker och genom musikforskning kämpa för en bättre värld.
ENGLISH ABSTRACT
This book outlines starting points for activist, i.e., societally critical, praxis oriented and rebellious music research.
The risk society and world of crises in the 21st century require activist research that examines the questions of social and environmental justice and aims for social change. At the same time, the funding for education, universities and research are constantly cut. How do musicologists respond to these challenges?
The members of the independent Research Society Suoni (ry) reflect their ideas about and plans for activist music research. The authors of the book are Finnish music researchers who in addition to their work as researchers, and as linked to that, work as free authors, music and art critics, radio and TV program producers, teachers, DJs, environmental activists, and in other expert positions related to music and arts, public education, audience development, and civil activism.
The authors share a desire to study reality via music, to transform musical practices socially and environmentally more just and sustainable, and to fight for a better world with music and music research.
Contents:
(1) Susanna Välimäki, Juha Torvinen & Sini Mononen: Introduction: Activist music research //
(2) Sini Mononen: Researcher-critic: Art criticism as activism //
(3) Susanna Välimäki: Researcher in radio and television: How and why talk to people about music? //
(4) Kim Ramstedt: Researcher-dj as a cultural mediator: Music and the promotion of equality //
(5) Susanna Välimäki: Researcher at festivals and orchestras: Audience development, societal activism and critical thinking //
(6) Saijaleena Rantanen: Researcher as a history teller: Whose music are we talking about? //
(7) Juha Torvinen: Researcher as an environmental activist: Theses on music researcher's relation to nature //
(8) Kaj Ahlsved: Researcher as media actor, public educator and music pedagogue: Prospects and challenges of social responsibility //
(9) Sini Mononen: Researcher-actor: Praxis oriented institutional criticism //
(10) Sini Mononen & Susanna Välimäki: The ABC of activist music research
The risk society and world of crises in the 21st century require activist research that examines the questions of social and environmental justice and aims for social change. At the same time, the funding for education, universities and research are constantly cut. How do musicologists respond to these challenges?
The members of the independent Research Society Suoni (ry) reflect their ideas about and plans for activist music research.
The authors of the book are Finnish music researchers who in addition to their work as researchers, and as linked to that, work as free authors, music and art critics, radio and TV program producers, teachers, DJs, environmental activists, and in other expert positions related to music and arts, public education, audience development, and civil activism. The authors share a desire to study reality via music, to transform musical practices socially and environmentally more just and sustainable, and to fight for a better world with music and music research.
The manifesto is edited by Sini Mononen & Susanna Välimäki. Contents:
(1) Susanna Välimäki, Juha Torvinen & Sini Mononen: Introduction: Activist music research //
(2) Sini Mononen: Researcher-critic: Art criticism as activism
(3) Susanna Välimäki: Researcher in radio and television: How and why talk to people about music? //
(4) Kim Ramstedt: Researcher-dj as a cultural mediator: Music and the promotion of equality //
(5) Susanna Välimäki: Researcher at festivals and orchestras: Audience development, societal activism and critical thinking //
(6) Saijaleena Rantanen: Researcher as a history teller: Whose music are we talking about? //
(7) Juha Torvinen: Researcher as an environmental activist: Theses on music researcher's relation to nature //
(8) Kaj Ahlsved: Researcher as media actor, public educator and music pedagogue: Prospects and challenges of social responsibility //
(9) Sini Mononen: Researcher-actor: Praxis oriented institutional criticism //
(10) Sini Mononen & Susanna Välimäki: The ABC of activist music research //
ABSTRACT IN FINNISH
Tämä kokoomateos esittelee aktivistisen musiikintutkimuksen lähtökohtia.
2000-luvun kriisimaailma vaatii yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kantaa ottavaa ja muutokseen pyrkivää toiminnallista tutkimusta. Samalla valtio leikkaa koulutuksen, yliopistojen ja tutkimuksen rahoitusta. Miten musiikkitieteilijä vastaa näihin haasteisiin?
Aktivistista musiikintutkimusta harjoittavan, riippumattoman Tutkimusyhdistys Suoni ry:n jäsenet pohtivat kirjassa yhteiskunnallisesti asennoitunutta tutkijuuttaan sekä hahmottelevat yhteiskunnallisen ja toiminnallisen musiikintutkimuksen mahdollisuuksia suomalaisessa musiikkikulttuurissa.
Kirjan tekijät ovat musiikintutkijoita, jotka toimivat tutkijuuden ohella muun muassa vapaina kirjoittajina, kriitikoina, radio- ja tv-ohjelmien tekijöinä, järjestöaktiiveina, opettajina, dj:nä, ympäristöaktivisteina sekä muissa kansanvalistuksen, yleisötyön ja asiantuntijan tehtävissä. Heitä yhdistää halu tutkia todellisuutta musiikin avulla, muuttaa musiikillisia käytäntöjä yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisemmiksi ja taistella musiikintutkimuksen keinoin paremman maailman puolesta.
The literary texts studied in the articles show a variety of affinities with music. Contemporary Finnish lyrical poetry offers a great variety of examples of how the effect of a poem depends on its rhythmic and other sound effects that give rise to a pre-semantic interaction between the poem and its audience. A work of narrative literature may be “compounded” of its elements similarly as a musical composition, rather than being based on a plot that mimetically follows the events in the fictive world. A novel may have the form of a symphony, as in some representatives of the Central European tradition analysed here, or of a fugue, like in some works of Vladimir Nabokov, or of jazz, as in the African-American tradition, and a biography of a blues singer may assume a blues-like form. The “musical mimesis” employed in Finnish fin-de-siècle literature is marked by disruptions in the narrative line, “dissonances” due to the uniting of incongruous materials, synaesthesia, and the sound effects of language. Music can also be a part of the fictive world in a literary work and employed for interpreting the events and characters, as an analysis of detective stories shows. On the other hand, it is shown how the “story line” in a classical sonata can be analysed by using Vladimir Propp’s plot schemata of folk tales. A musical composition, such as Schumann’s Kreisleriana, may draw its inspiration from a literary work, in which case musicians are invited to reflect upon the relevance of the source text when preparing a performance. In the article on film included here it is claimed that the soundtracks of contemporary films show a tendency towards ‘musicalization’: the speech resembles song or music, in which rhythm, speed, tone, breathing and other material aspects of the sound are of greater importance than the semantic content of the words. Music and literature are, of course, also combined in a song. Two types of songs are considered in the volume: the North Sámi yoik ('luohti') tradition in which music and speech seem to be close to their original unity, and Finnish rap music, of which particularly the aspects of rhythm and rime are analysed.
ABSTRACT IN FINNISH
Kirjallisuuden ja musiikin leikkauspintoja -teoksessa kirjallisuuden ja musiikin tutkijat kohtaavat. Teoksessa tarkastellaan ilmiöitä, jotka sijoittuvat kirjallisuuden ja musiikin rajamaastoon. Tällaisena teos on ensimmäinen Suomessa. Se sopii tiedon ja inspiraation lähteeksi opiskelijoille ja tutkijoille sekä musiikin ja kirjallisuuden kytköksistä kiinnostuneille.
Teoksen artikkelit osoittavat, miten moninaista kirjallisuuden ja musiikin kohtaaminen taiteissa on. Runollinen kieli vaikuttaa myös soinnillaan ja äänteellisyydellään. Romaani voi käsitellä teemoja musiikin tapaan toistaen ja muunnellen ja sen rakenne juontua jazzista, bluesista tai fuugasta. Musiikki voi soida myös romaanin tarinamaailmassa ja ilmaista hahmojen, tapahtumien ja tilanteiden luonteita. Musiikin muodot voivat vertautua kirjallisuuden kerronnallisiin rakenteisiin ja sonaattimuoto rakentua kertomuksen tavoin. Kirjalliset viiteverkostot vaikuttavat sävelteoksen tulkintaan, ja audiovisuaalisessa taiteessa puheen musiikillisuus voi nousta kielellistä viestiä tärkeämmäksi. Laulurunoudessa musiikki ja kirjallisuus kohtaavat kirjaimellisestikin aina joiusta räppiin.
Kirjoittajien lähtökohtana on taiteiden- ja medioidenvälisyyden tarkastelun ohellaoivallus siitä, että kirjallisuus ja musiikki ovat alun perin yhteydessä toisiinsa: molemmat ovat ilmaisumuotoja, joissa äänteellisyys ja ajallisuus luovat merkityksiä.
Full text available at:
http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01062301.2015.1104830
The present article discusses the work from the ‘conceptual music’ perspective. Our approach is based above all on a musicological translation of the theory of conceptual art developed in visual arts scholarship, i.e. the application of that theory to art consisting of sound. Our analysis is based on the score of the work including its written instructions, the composer’s other commentaries on the work, the recording made by the Arditti Quartet and the documentary directed by Scheffer. The article is a discussion of the ways in which the Helicopter String Quartet challenges our thinking about music and the world.
We first discuss the concept of conceptual music and then a feature characteristic of conceptual music in general and this work of Stockhausen’s in particular that we call a manifestation of a concept. This means presenting ideas using concrete symbols. In the work at hand, the key concepts being manifested are the concepts of air, sound direction, the world, the cosmos and light. Also, the transgressive approach of the work to the string quartet tradition prompts reflection on the relationship of the work to (chamber) music and to music as a metaphor for the miraculous and the ineffable. Finally, we discuss the Helicopter String Quartet as music that presents as a metaphor of itself and explore conceptuality as a feature of this music.
By practicing reparative reading (Sedgwick 2003), my focus is on how Caputo communicates transgenderness, and gender in general, to a larger audience, and how transgender subjectivity, meanings and pleasure finds its space, even under the pressures, strictures and effects of the heteronormative culture. My research materials are mixed, ranging from audio and audiovisual recordings to ethnographic observation materials and public media texts, including websites and online discussion boards related to Caputo, Life of Agony and heavy metal culture. I am particularly interested in heavy metal culture, where (supposedly) straight and queer scenes intermingle. Because of this overlapping of straight and queer scenes in the same space (Clifford-Napoleone 2015), normative conceptions of gender are effectively undermined.
First follows a historical introduction that briefly discusses Finnish music of the early 20th century. Then follows more detailed case studies of Finnish and Icelandic contemporary music, by Erik Bergman, Kaija Saariaho, and Anna Thorvaldsdottir. Methodologically, the approach draws on cultural music analysis, ecomusicology and (eco)philosophy.
Finland and Iceland, occupying geographical border zones of the Nordic region, have produced a rich repertoire of music that is characterised by various kinds of static textures. Therefore, this repertoire can exemplify the topical and global significance of Nordic music in today’s world with respect to its ability to reflect, construct and scrutinize the relationship between the individual and the environment, and between humanity and nature in general.
In this article I discuss the music of two films that have significantly influenced how the story of Brandon Teena has circulated, both in mainstream and transgender culture: the drama film Boys Don't Cry (1999) and the low-budget documentary The Brandon Teena Story (1998).
I am interested in the musical means by which Boys Don't Cry and The Brandon Teena Story convey the story of Brandon Teena. More specifically, by drawing on transgender musicology, cultural film music research, and cultural trauma studies, I will focus on how the films communicate transgender subjectivity and narrate the traumatic subject matter via music.
and composer Fanny Mannsén (1834–1855). She died at the age of only
20, and yet she managed to give concert tours, compose, and gain
fame as a piano virtuoso, in mid-19th century Finland. It seems that
Mannsén, who studied in St. Petersburg for several years with Adolph
von Henselt, aimed resolutely to become a concert pianist whose virtuosic
repertoire included her own compositions, as the fashion was
during the Romantic age. Such professionalism was rare in Finland
in the mid-19th century and, due to the prevailing gender system, was
particularly challenging for a woman to aspire to.
Methodologically the research combines biographical research with
feminist historiography and cultural history of music. The research
material consists of various types of archive materials. The study produces
new information on professional women pianists and their musical
education in Russian girls’ schools, as well as on the influence of
the Romantic cult of the virtuoso in 19th-century Finland.
In my analysis, I will concentrate on four musical strategies in the film’s communication of transgender subjectivity. First, I will discuss the use of country and rock-based music as establishing the story’s milieu and the hegemonic masculinity inherent in the heteronormative culture of that milieu. At the same time, this music expresses Brandon’s feelings as a young, heterosexual man. Second, I will consider the use of psychedelic, punk, and new wave rock as a critique of hegemonic masculinity that makes way for alternative masculinities, including Brandon’s trans masculinity. Third, I will discuss the ambient-like, experimental music heard in the film as an auditory form of transgender
utopia. Fourth, I will examine how Brandon and Lana’s love story is narrated musically by means of a country ballad, The Bluest Eyes in Texas, and how this music evolves into a representation of transgender utopia as well.
ABSTRACT IN FINNISH
Artikkelissa tarkastellaan transsukupuolisuuteen liittyvien merkitysten rakentumista Boys Don’t Cry -elokuvan (ohj. Kimberly Peirce, USA 1999) musiikissa. Metodologisesti tutkimukseni ammentaa audiovisuaalisen musiikin ja transsukupuolisuuden tutkimuksesta. Keskityn tarkastelussani aikaisemmassa tutkimuksessa ohitettuun näkökulmaan: musiikin merkityksiin ja reparatiiviseen tulkintaan (vrt. Sedgwick 2005). Reparatiivisen kuuntelun myötä korostan elokuvassa niitä ulottuvuuksia, jotka rakentavat tilaa transsukupuoliselle olemisen tavalle jopa väkivallan, sorron ja trauman esitysten keskellä.
Analysoin tarkemmin transsukupuolisuutta rakentavia mekanismeja, joita ovat esimerkiksi (1) amerikkalaisen valtavirtakantrin ja kantrirockin ilmentämä hegemoninen maskuliinisuus, (2) vaihtoehtorockin, kuten psykedeelisen rockin, punkin ja uuden aallon rockin, viestimä vaihtoehtoinen maskuliinisuus, (3) transsukupuolista olemisen tapaa kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän tuolla puolen rakentava kokeellinen ambientmusiikki sekä (4) kantriballadi The Bluest Eyes in Texas, joka toimii johtoaiheena elokuvan päähenkilöiden väliselle rakkaudelle.
ABSTRACT IN FINNISH
Artikkelissa tarkastellaan planetaarisen ympäristökriisin ja erityisesti ilmastonmuutoksen synnyttämän traumaattisnen tilanteen käsittelyyn 2000-luvun suomalaisessa musiikissa. Ekomusikologisesta musiikkianalyysista ja psykoanalyyttisesta ilmastotrauman tutkimuksesta ammentavan artikkelin esimerkkiteokset ovat P. H. Nordgrenin 6. sinfonia (Keskinäinen riippuvuus), Petri Kuljuntaustan ääniteos Suuri valkoinen joutsen sekä Jaakko Kuusiston, Pekka Kuusiston ja Rajaton-lauluyhtyeen yhteishanke Kaksi astetta. Artikkelin mukaan musiikki voi osallistua julkiseen ympäristötrauman kulttuuriseen työstämiseen, joka on välttämätön osa ekologisesti kestävämmän tulevaisuuden yhteisöllistä rakentamista.
ABSTRACT IN FINNISH
Artikkelissa kehitellään ekokriittistä kuuntelua nykytaiteen ympäristökriittisen sanoman tutkimusmetodina. Tutkimuskohteena ovat taideteokset, jotka tutkivat, kuvaavat tai reflektoivat kriittisesti luontoa ympäristökatastrofien aikakautena ja joihin sisältyy soonisia tai audititiivisia ulottuvuuksia. Artikkelissa kuunnellaan seuraavia teoksia: Mark Corethin ja yhteistyökumppaneiden jää-pronssiveistosten sarja Ice Bear Project (2009–2010); Nigel Helyerin ympäristöön sijoitettu ääni-installaatio Vox Aura (2011); Tea Mäkipään sekatekniikalla toteutettu installaatio Oilissimo (2011); kollektiivinen performanssi ja ympäristöhappening Porosafari (2011– 2012) ja Jan-Erik Anderssonin videoteos The Destruction of Beauty (2011). Artikkelin teoreettiset lähtökohdat ovat ekokritiikissä, ympäristöfilosofiassa ja auditiivisen kulttuurin tutkimuksessa. Kuuntelu käsitetään kahdella tavoin: konkreettisesti se viittaa auditiiviseen mediaan ja kuunteluun, metaforisesti se viittaa resonanssin (Jean-Luc Nancyn) ja alistetulle tai kätketylle ”toiselle” äänen antamisen ideoihin.
http://syotavatsavelet.blogspot.fi/
Artikkelien teemat voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Musiikki yhteiskunnallisena voimana
- Musiikki ja kulttuuriset arvot
- Säveltäjän, muusikon ja tutkijan yhteiskunnallinen vastuu
- Musiikki ja ympäristökriisit
- Musiikki ja ihmisoikeudet
- Musiikki ja sota
Teemanumeron toimittavat Susanna Välimäki (susanna.valimaki@utu.fi), Juha Torvinen (juha.torvinen@utu.fi) sekä Juha Ojala (juha.ojala@oulu.fi) ja Ari Poutiainen (ari.poutiainen@helsinki.fi) yhteistyössä Suomalainen nykymusiikki 2000-luvulla: taidemusiikin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys postmodernissa maailmassa (SUMU) -tutkimushankkeen kanssa (Turun yliopisto, Musiikkitiede).
Pyydämme lähettämään valmiit artikkelikäsikirjoitukset sähköpostin liitetiedostoina em. toimittajille viimeistään perjantaina 30.10.2015. Toivomme, että kirjoittajat lähettäisivät enintään 500 sanan abstraktit tarjottavista artikkeleista viimeistään perjantaina 25.9.2015.
Pyydämme kirjoittajia oudattamaan Musiikki-lehden kotisivuilla olevia ohjeita osoitteessa http://mtsnet.wordpress.com/musiikki-lehti/ohjeita-kirjoittajille.
We especially welcome work which
- extends our understanding of minimalism as a sonic, social and cultural practice in the 21st century
- offers new perspectives on the core minimalist repertory
- opens new pathways to understanding minimalism as a musical and cross-arts phenomenon, especially how the style has migrated between genres, media and forms
- offers new perspectives on the different traditions and influences on the style, including precursors of minimalism
- sheds new light on minimalism in the Nordic region
- discusses examples of postminimalism which have taken the style in new directions, including drone music and music that draws on alternative tuning systems
- addresses the rich terrain of intersections of minimalism with popular music and culture, ranging from pop art to IDM.
Proposals should be submitted using the online forms at the conference website:
http://www.utu.fi/minimalism
The conference is organised jointly by the Department of Musicology at the University of Turku and the Sibelius Academy in Helsinki. It is supported by the Society for Minimalist Music (http://minimalismsociety.org ) and the International Institute for Popular Culture at the University of Turku (https://iipcblog.wordpress.com).
Välimäki ja Koskinen valmistavat säveltäjien kulttuurihistoriallisista resepteistä ruoka- ja juoma-annoksia.
12-osainen sarja kuullaan ja nähdään kesän aikana Yle Radio 1:ssä (keskiviikkoisin 7.6. - 23.8.) Yle Teemalla (elokuussa) ja Yle Areenassa.
Lisäksi verkkoon valmistuu Kirsi Kukkuraisen animoima Soiva keittokirja.
http://areena.yle.fi/tv/2604673