siunaus

Suomi

Substantiivi

siunaus (39)

1. (uskonto) julki lausuttu toivomus, jonka voimalla pyritään saamaan yliluonnollisella tavalla jokin hyvä kohtaamaan nimeltä mainittua kohdetta, esimerkiksi henkilöä, paikkaa, eläintä tai esinettä
2. (uskonto) edellisen toteuttaminen, siunaaminen
3. (uskonto) rukous, joka sisältää siunaamisen
4. (kuvaannollisesti) asia, jonka vaikutuksesta seuraa jotakin hyvää

   Sade on siunaus kuivalle maalle.

5. (arkikieltä) hyväksyntä

Ääntäminen

• IPA: /ˈsiu̯nɑus/ tai /ˈsiu̯nɑu̯s/
• tavutus: siu‧na‧us / siu‧naus

Käännökset

4. siunaus

turkki: bereket

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• kirous

Johdokset

• adjektiivit: siunauksellinen

Yhdyssanat

ruumiinsiunaus, siunauskappeli, siunaustilaisuus

Idiomit

• siunausta

Aiheesta muualla

• siunaus Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkelit 208, 3673 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa