konki
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (murteellinen) käytävä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkoŋki/
- tavutus: kon‧ki
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | konki | kongit |
| genetiivi | kongin | konkien (konkein) |
| partitiivi | konkia | konkeja |
| akkusatiivi | konki; kongin |
kongit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kongissa | kongeissa |
| elatiivi | kongista | kongeista |
| illatiivi | konkiin | konkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kongilla | kongeilla |
| ablatiivi | kongilta | kongeilta |
| allatiivi | kongille | kongeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | konkina | konkeina |
| translatiivi | kongiksi | kongeiksi |
| abessiivi | kongitta | kongeitta |
| instruktiivi | – | kongein |
| komitatiivi | – | konkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kongi- | |
| vahva vartalo | konki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- mahdollisesti ruotsin sanasta gång
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- konki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-G