Taidekäsitys
Taidekäsitys on taiteentutkimukseen, taidefilosofiaan ja estetiikkaan liittyvä käsite, jolla viitataan määritelmiin siitä, mikä on taidetta ja mikä ei. Erilaiset taideteoriat ja taidekäsitykset sekä niiden kulloinenkin vallitsevuus liittyvät kulttuuriin. Taidekäsityksen ja taideteorian välillä ei ole välttämättä suurta eroa. Taidekäsitys voi olla esimerkiksi sisäistetty taideteoria, itse päätelty käsitys tai omaksuttu käsitys taiteesta.
Taidekäsityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Institutionaalinen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Institutionaalinen taideteoria
Institutionaalisen taideteorian tai taidekäsityksen mukaan teoksen asema eli status taiteena määrittyy sen esittämiskontekstin kautta tai museon, kriitikoiden tai muun vastaavan instituution tunnustaessa teoksen taiteeksi. Tätä käsitystä voidaan perustellusti pitää elitistisenä, sillä se hyväksyy rajatun joukon oikeuden määrittää taiteen olemus. Institutionaalisen taidekäsityksen mukaan oheisen kuvan esittämä pisoaari, Marcel Duchampin teos Suihkulähde, ei miestenvessan seinään kiinnitettynä ole taidetta, mutta muuttuu sellaiseksi saadessaan paikan esimerkiksi galleriaksi tunnustetun tilan seinältä.
Intentionaalinen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intentionaalisen taidekäsityksen mukaan teoksen asema taideteoksena määrittyy taiteilijan tarkoitusperien perusteella. Taiteilijan valkoiseksi maalaama seinä ei ole taideteos, ellei taiteilija ole niin tarkoittanut. Taidetta on se, mitä taiteilija taiteeksi sanoo.
Tekijälähtöinen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tekijälähtöisen taidekäsityksen mukaan taas taiteilijan valkoiseksi maalaama seinä olisi taidetta maalaajan tarkoitusperistä riippumatta.
Esteettinen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esteettinen taidekäsitys taas perustuu teoksen muodon ominaisuuksiin. Mikäli nämä täyttävät vallitsevat normit, teos voidaan lukea taiteeksi. Esimerkki normeista, joihin esteettinen taidekäsitys nojaa, on käsitys kauneudesta.
Eräitä kriittisiä taidekäsityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käytännössä usein päällekkäisten määritelmien ulkopuolelle sijoittuu paljon muita näkemyksiä taiteesta - esimerkiksi sellaisia, jotka korostavat teoksen kokijan tai katsojan subjektiivista kokemusta taideteos-statukseen oikeuttajana.
Erkki Vala: Tulenkantajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräs tällainen on Tulenkantajiin kuuluneen Erkki Valan käsitys, jonka mukaan taidetta on yksilön "kaipaus äärettömään" ja "elämä", joita tulee rakastaa, eikä "korokkeelle kohotettu kullattu jumala". [1]
Nelson Goodman: Symptomaattiset taideteoriat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Symptomaattinen taideteoria
Esimerkiksi Nelson Goodmanin mukaan esteettisellä symbolilla on taipumusta tiettyihin symptomeihin eli oireisiin. Ne eivät ole välttämättömiä tai riittäviä taideteosten ominaisuuksia, vaan ne ovat pikemminkin kuin johtolankoja tai taudin oireita.
Symptomaattiset taideteoriat olettavat, että taide on avoin käsite, jolla ei ole välttämättömiä tai riittäviä ominaisuuksia. Taiteen rajojen pitää olla loputtomasti laajennettavia, jotta ne pystyisivät sisältämään uusia ja sellaisia taiteen muotoja, joita ei aikaisemmin ole kuviteltu. Ennen näkemättömät, kokonaan uudet taiteen muodot ovat mahdollisia milloin tahansa, koska taide on laajeneva, uskalias, eikä koskaan paikallaan pysyvä asia. Koska taidekäsityksen pitää olla loputtomasti laajennettavissa, taiteen määritelmiä ei voi luetteloida. Sellainen luettelo sulkisi taidekäsityksen. Vastaavasti ei ole periaatteessa keinoa määritellä taideteosta. [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vala, E. (1928) "Taiteen vapauttaminen". Teoksessa Otso Kantokorpi (toim.): Tulenkantajat 1928-1930. - Suomalaista modernismia, avantgardea ja kulttuurikritiikkiä. Bibliografioita ja dokumentteja, 1. Helsinki: JB-Kustannus. 8-9
- ↑ Ellen Winner, Invented Worlds, The Psychology of Arts, Harvard University Press 1982, s. 6
| Aiheet | |
|---|---|
| Estetiikan teoriat | |
| Esteettiset kategoriat | |
| Sovellettu estetiikka | |
| Taidefilosofit | |
| Artikkeleita aiheesta |