Sylvester II

Sylvester II
Henkilötiedot
Koko nimi	Gerbert Aurillacilainen
Syntynyt	n. 945; Saint-Simon
Kuollut	12. toukokuuta 1003; Rooma
Paavi
Paavius alkoi	2. huhtikuuta 999
Paavius päättyi	12. toukokuuta 1003
Edeltäjä	Gregorius V
Seuraaja	Johannes XVII
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Paavi Sylvester II (noin 945–12. toukokuuta 1003) oli ensimmäinen ranskalainen paavi. Hän hallitsi 2. huhtikuuta 999 – 12. toukokuuta 1003. Hänen oikea nimensä oli Gerbert Aurillacilainen.

Hän oli tuottelias oppinut ja välitti arabien tietoa aritmetiikasta ja astronomiasta Eurooppaan.

Elämä

Gerbert syntyi noin vuonna 945 Ranskassa Aurillacin seudulla Auvergnen maakunnassa. Vuoden 963 tienoilla hän meni Pyhän Geraldin luostariin Aurillacissa. Vuonna 967 Barcelonan kreivi Borrell vieraili luostarissa, ja luostarin apotti pyysi kreiviä ottamaan Gerbertin mukaansa Kataloniaan, jossa nuorukainen voisi opiskella quadriviumin oppijaksoa eli mm. matematiikkaa. Seuraavina vuosina Gerbert opiskeli Santa Maria de Ripollin benediktiiniluostarissa kristittyjen hallitsemassa Kataloniassa. On luultavaa, että Gerbert tuolloin tuli myös tekemisiin Corbobassa ja Sevillassa vaikuttaneiden islamilaisten oppineiden kanssa.^[1]

Vuonna 970 kreivi Borrell teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan ja otti Gerbertin mukaansa. Roomassa Gerbert tapasi paavi Johannes XIII:n ja keisari Otto I:n. Paavi suositteli lahjakasta Gerbertiä tuutoriksi Oton nuorelle pojalle, josta myöhemmin tuli keisari Otto II. Joitain vuosia myöhemmin Otto antoi Gerbertille luvan täydentää opintojaan Reimsin katedraalikoulussa, jossa arkkipiispa Adalbero pian teki hänestä opettajan. Vuosina 972–982 Gerbert opetti quadrivium-aineita, aritmetiikkaa, geometriaa, tähtitiedettä ja musiikkia Reimsissä.^[2]

Kun Otto II:sta tuli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuonna 967, hän nimitti Gerbertin Bobbion luostarin apotiksi Italiaan. Edellisten apottien jäljiltä luostarin asiat olivat kuitenkin huonolla tolalla, joten Gerbert palasi pian takaisin Reimsiin.

Otto II:n kuoleman jälkeen vuonna 983 Gerbert meni mukaan aikansa politiikkaan. Vuonna 985 hän tuki arkkipiispansa suostumuksella Hugo Capet'ta Ranskan Lotharia vastaan estääkseen tätä ottamasta Lothringenia Otto III:lta. Capet'sta tuli Ranskan kuningas kaksi vuotta myöhemmin.

Adalbero kuoli vuonna 989. Gerbert olisi ollut hänen luonnollinen seuraajansa, mutta Hugo Capet nimitti arkkipiispaksi Arnulfin, Lotharin aviottoman pojan. Arnulf pantiin viralta 991 syytettynä vehkeilystä kuningasta vastaan, ja hänen seuraajakseen valittiin Gerbert. Gerbertin valintaa Reimsin arkkipiispaksi vastustettiin niin paljon, että paavi Johannes XV lähetti Ranskaan edustajansa, joka väliaikaisesti pidätti Gerbertin virastaan. Gerbert pyrki osoittamaan, että päätös oli laiton, mutta vuonna 995 kokoontuneessa synodissa Arnulfin erottaminen todettiin pätemättömäksi.

Gerbertistä tuli Otto III:n opettaja, ja paavi Gregorius V, Oton serkku, nimitti hänet Ravennan arkkipiispaksi vuonna 998. Keisari valitsi Gerbertin paaviksi Gregoriuksen jälkeen vuonna 999. Gerbert otti nimekseen Sylvester II (viitaten Konstantinus Suuren aikaiseen paavi Sylvester I:seen). Pian tultuaan paaviksi hän vahvisti entisen kilpailijansa Arnulfin aseman Reimsin arkkipiispana.

Vuonna 1001 Rooman kansa nousi kapinaan keisaria vastaan, minkä vuoksi Oton ja Sylvesterin piti paeta Ravennaan. Otto johti kahta epäonnistunutta sotaretkeä saadakseen Rooman takaisin haltuunsa, ja kuoli kolmannen aikana vuonna 1002. Gerbert palasi Roomaan Oton kuoleman jälkeen, vaikka kaupunki oli vielä kapinoivan aateliston vallassa, ja kuoli pian tämän jälkeen. Hänet on haudattu Lateraanikirkkoon.

Työ

Gerbert kirjoitti sarjan quadriviumia koskevia teoksia. Hän oli oppinut Kataloniassa arabialaiset numerot nollaa lukuun ottamatta^[3] ja suositteli roomalaisten numeroiden korvaamista niillä. Reimsissä hän rakensi hydrauliset urut. Gerbert kirjoitti useita matemaattisia, muun muassa helmitaulua (abakus) koskevia tutkimuksia. Gerbertin kehittämässä abakuksessa laskukivet korvattiin osoitinkivillä, apekseilla, joihin oli kaiverrettu intialais-arabialaiset numerosymbolit. Menetelmä ei kuitenkaan osoittautunut perinteista tapaa paremmaksi ja jäi unohduksiin.^[2]

Paavina hän vastusti voimakkaasti laajalle levinnyttä simoniaa ja papiston parisuhteita todeten että vain kykenevistä ja nuhteettomista miehistä saattoi tulla piispoja. Hän kirjoitti dogmaattisen teoksen "De corpore et sanguine Domini" (Jumalan ruumiista ja verestä).

Tiedemiehenä ja teknisenä innovoijana Gerbert oli huomattavasti aikaansa edellä. Jälkimaailma yhdisti häneen perusteettomasti monenlaisia kuvitelmia mustasta magiasta.

Lähteet

Osmo Pekonen: Gerbert Aurillacilainen: matemaatikko ja paavi tuhannen vuoden takaa. Tieteessä tapahtuu 7 (2000), 23–28.
Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä? (Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2

Viitteet

↑ Gerbert of Aurillac history.mcs.st-and.ac.uk. Viitattu 8.2.2017.
↑ ^a ^b Graham Flegg (toim.): Lukujen historia, s. 168–173. Art House, 2002. ISBN 951-884-335-X
↑ https://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2000zbdi.book.....S/abstract

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sylvester II Wikimedia Commonsissa

[StA-1] Gerbert of Aurillac history.mcs.st-and.ac.uk. Viitattu 8.2.2017.

[Fl-2] Graham Flegg (toim.): Lukujen historia, s. 168–173. Art House, 2002. ISBN 951-884-335-X

[3] ttps://ui.adsabs.harvard.edu/abs/2000zbdi.book.....S/abstract

[1]

[2]

[3]

n k m Katolisen kirkon paavit
Luettelo paaveista Vastapaavi
30–300-luku	Pietari Linus Anacletus Klemens I Evaristus Aleksanteri I Sixtus I Telesforus Hyginus Pius I Anicetus Soter Eleuterius Viktor I Zephyrinus Calixtus I Urbanus I Pontianus Anterus Fabianus Cornelius Lucius I Stefanus I Sixtus II Dionysius Felix I Eutychianus Caius Marcellinus Marcellus I Eusebius Miltiades Sylvester I Markus Julius I Liberius Damasus I Siricius Anastasius I
400–700-luku	Innocentius I Zosimus Bonifatius I Celestinus I Sixtus III Leo I Hilarius Simplicius Felix III Gelasius I Anastasius II Symmachus Hormisdas Johannes I Felix IV Bonifatius II Johannes II Agapetus I Silverius Vigilius Pelagius I Johannes III Benedictus I Pelagius II Gregorius I Sabinianus Bonifatius III Bonifatius IV Adeodatus I Bonifatius V Honorius I Severinus Johannes IV Theodorus I Martinus I Eugenius I Vitalianus Adeodatus II Donus Agatho Leo II Benedictus II Johannes V Konon Sergius I Johannes VI Johannes VII Sisinnius Konstantinus Gregorius II Gregorius III Sakarias Stefanus II Paavali I Stefanus III Hadrianus I Leo III
800–1100-luku	Stefanus IV Paschalis I Eugenius II Valentinus Gregorius IV Sergius II Leo IV Benedictus III Nikolaus I Hadrianus II Johannes VIII Marinus I Hadrianus III Stefanus V Formosus Bonifatius VI Stefanus VI Romanus Theodorus II Johannes IX Benedictus IV Leo V Sergius III Anastasius III Lando Johannes X Leo VI Stefanus VII Johannes XI Leo VII Stefanus VIII Marinus II Agapetus II Johannes XII Benedictus V Leo VIII Johannes XIII Benedictus VI Benedictus VII Johannes XIV Johannes XV Gregorius V Sylvester II Johannes XVII Johannes XVIII Sergius IV Benedictus VIII Johannes XIX Benedictus IX Sylvester III Benedictus IX Gregorius VI Klemens II Benedictus IX Damasus II Leo IX Victor II Stefanus IX Nikolaus II Aleksanteri II Gregorius VII Victor III Urbanus II Paschalis II Gelasius II Calixtus II Honorius II Innocentius II Celestinus II Lucius II Eugenius III Anastasius IV Hadrianus IV Aleksanteri III Lucius III Urbanus III Gregorius VIII Klemens III Celestinus III Innocentius III
1200–1500-luku	Honorius III Gregorius IX Celestinus IV Innocentius IV Aleksanteri IV Urbanus IV Klemens IV Gregorius X Innocentius V Hadrianus V Johannes XXI Nikolaus III Martinus IV Honorius IV Nikolaus IV Celestinus V Bonifatius VIII Benedictus XI Klemens V Johannes XXII Benedictus XII Klemens VI Innocentius VI Urbanus V Gregorius XI Urbanus VI Bonifatius IX Innocentius VII Gregorius XII Martinus V Eugenius IV Nikolaus V Calixtus III Pius II Paavali II Sixtus IV Innocentius VIII Aleksanteri VI
1600–2000-luku	Pius III Julius II Leo X Hadrianus VI Klemens VII Julius III Marcellus II Paavali IV Pius IV Pius V Gregorius XIII Sixtus V Urbanus VII Gregorius XIV Innocentius IX Klemens VIII Leo XI Paavali V Gregorius XV Urbanus VIII Innocentius X Aleksanteri VII Klemens IX Klemens X Innocentius XI Aleksanteri VIII Innocentius XII Klemens XI Innocentius XIII Benedictus XIII Klemens XII Benedictus XIV Klemens XIII Klemens XIV Pius VI Pius VII Leo XII Pius VIII Gregorius XVI Pius IX Leo XIII Pius X Benedictus XV Pius XI Pius XII Johannes XXIII Paavali VI Johannes Paavali I Johannes Paavali II Benedictus XVI Franciscus

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	FAST ISNI VIAF 2 3
Kansalliset	Norja Espanja 2 Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Australia Kreikka Alankomaat Puola Vatikaani 2
Tieteilijät	CiNii MathSciNet zbMATH
Henkilöt	Dizionario Biografico degli Italiani Deutsche Biographie DDB Trove
Muut	IdRef

Sylvester II

Sisällys

Elämä

Työ

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Sylvester II

Elämä

Työ

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku