Sotši

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sotši
(Сочи)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna
Krasnodarin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä
Krasnodarin aluepiiri Venäjällä, alla kaupungin sijainti aluepiirissä

Sotši

Koordinaatit: 43°35′47″N, 39°43′36″E

Valtio Venäjä
Hallintoalue Krasnodarin aluepiiri
Perustettu 1864
Nykyinen nimi 1896
Kaupungiksi 1917
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Viktor Kolodjažny
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 3508 km²
Väkiluku (2012) 364 171
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 354xxx
Suuntanumero(t) +7 8622









Sotši Mustaltamereltä nähtynä

Sotši (ven. Со́чи [ˈsotɕɪ]) on Mustanmeren rannikkokaupunki Krasnodarin aluepiirin eteläosassa Kaukasian länsiosassa Venäjällä Itä-Euroopassa. Kaupungista on vain noin 20 km Georgiasta itsenäiseksi julistautuneen Abhasian rajalle. Sotšin asukasluku vuonna 2012 oli 364 171 ja koko kaupunkipiirin 441 407.[1]

Talviolympialaiset 2014 järjestettiin Sotšissa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

500-luvulta 1400-luvulle alue kuului vuorotellen kasaareille, Abhasian kuningaskunnille ja viimeisimpänä Georgialle, minkä alaisuudessa nykyisen Sotšin kaupungin alueelle rakennettiin jopa tusinan verran kirkkoja. Muun muassa 1000-luvulta peräisin olevan bysanttilaisen basilikan rauniot ovat edelleen nähtävissä.

1400-luvulta lähtien rannikkoa hallitsivat ottomaanit ja pieniltä osin paikalliset vuoristolaisklaanit.

Arkkienkeli Mikaelin patsas

Venäjän hallintaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue luovutettiin Venäjälle vuonna 1829 Venäjän-Turkin sodan päätteeksi. Vuonna 1838 venäläiset perustivat nykyisen Sotšin alueelle Aleksandrijan (ven. Александри́я) linnoituksen, jonka nimi vaihdettiin Navaginskiksi (ven. Навагинский) seuraavana vuonna. Krimin sodan aikana linnoitus hylättiin.

Sotši oli välillä Tšerkessian valtion pääkaupunki. Venäjän valloitettua Tšerkessian 1858 tšerkessiväestö karkotettiin tai tapettiin ja kaupunki asutettiin venäläisillä. Aikaisemmin hylätty linnoitus jälleenrakennettiin vuonna 1864 Dahovskin (ven. Даховский) etuvartioksi. Vuonna 1874 nimi vaihdettiin Dahovski Posadiksi (ven. Даховский Посад).

Sotši sai nykyisen nimensä paikalliselta joelta vuonna 1896.[2] Vuonna 1917 siitä tuli kaupunki. Alueella tapahtui useita hajanaisia aseellisia yhteenottoja Puna-armeijan, Venäjän valkoisen armeijan ja georgialaisten välillä vuosina 1918-19.

Neuvostoajasta nykypäivään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotšista tuli yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä lomakohteista 1930-luvun alkuun mennessä. Stalin vieraili kaupungissa 1920-luvulla ja rakennutti kaupunkiin myöhemmin datšan.[3] Viime aikoina Sotšin kiinnostavuus on kasvanut samanlaisesta syystä, sillä Vladimir Putin asustaa kesäajat kaupungissa, mikä on vetänyt alueelle liike-elämän johtajia ja nostanut kaupungin kiinnostavuutta Moskovan raharikkaiden keskuudessa. Kesäpääkaupungiksi profiloituvan Sotšin jo nykyään korkeahko hintataso lähenee lisähuomion myötä nopeasti Moskovan vastaavaa. Kesäkaudella turisteja käy kaupungissa neljä miljoonaa.[4]

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotši jakaantuu hallinnollisesti neljään piiriin, jotka jakaantuvat kukin vielä pienempiin osa-alueisiin.

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotšin uusi lentokenttä

Sotšissa on elintarviketeollisuutta ja se on myös tunnettu kylpyläkaupunki.[2] Sotši on merkittävä satamakaupunki ja sieltä on rautatieyhteydet Tuapseen ja Georgiaan.

Kaupunkikeskustan kaakkoispuolella Adlerin piirissä sijaitsee Sotšin kansainvälinen lentoasema.

Adleriin valmistui vuoden 2013 lopussa myös rautatien risteysasema, josta on paikallisjunayhteydet lentoasemalle ja urheilukeskuksiin ja jossa myös pitkän matkan junat pysähtyvät.[5] Junamatka Moskovaan kestää 24-36 tuntia.[6]

Olympialaisten lähestyessä kaupunkiin rakennettiin myös uusia teitä. Koska kaupunki on nauhamainen, sen päätie ruuhkautuu usein.[7]

Sotšin satamasta on matkustajalauttayhteyksiä Turkkiin ja Georgiaan.[6]

Maantiede ja ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotši sijaitsee Mustanmeren rannalla Kaukasuksen länsipuolella. Maisemien lisäksi luontaiset mineraalivesilähteet ja subtrooppinen ilmasto vauhdittivat sen kehittymistä matkailukohteeksi.[2] Kaupungin pinta-ala on 3505 km2 ja sillä on 145 km Mustanmeren rantaviivaa.[8]

Läntinen Kaukasus on Unescon maailmanperintöluettelossa.[9]

Sotšin ilmasto on kesäisin lämmin ja keväisin leuto.

Vuoden lämpimin kuukausi on elokuu, keskimääräinen ylin lämpötila 27,9 astetta. Keskimääräinen alin on kylmimmillään helmikuussa +3,3 astetta, mutta kaikkien aikojen pakkasennätys on tammikuulta 1892, jolloin mitattiin -13,4 astetta.[10]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2013 arvion mukaan Sotšissa asui 368 000 asukasta.[11]

Vuosi 1897 1926 1939 1959
Väkiluku 1 300 13 000 71 000 127 000
Vuosi 1967 1979 1989 2002
Väkiluku 188 000 287 300 336 500 328 809

Sotšissa toimii Sotšiin matkailukorkeakoulu sekä moskovalaisten korkeakoulujen ja opistojen alaosastoja.[12]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Krasnaja Poljanan talviurheilukeskuksesta

Talviolympialaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Talviolympialaiset 2014

Sotši haki vuonna 1995 talviolympialaisia 2002, mutta putosi jo karsintakierroksella. Vuonna 2007 Sotši valittiin järjestämään talviolympialaiset vuonna 2014, mikä on ensimmäinen kerta Venäjällä tai Neuvostoliitossa. Kisapaikasta päätettäessä kesällä 2007 tulevien kisojen budjetiksi arvioitiin 8,8 miljardia euroa.[13] Kisojen alla arvio kuluista oli 50 miljardia dollaria (35 miljardia euroa).[14]

Formula 1 -kilpailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Venäjän Grand Prix

Sotšissa on järjestetty vuodesta 2014 lähtien Formula 1 -osakilpailu.[15]

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018

Sotši oli yksi vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden isäntäkaupungeista.[16] Ottelut pelatiin Sotšin olympiastadionilla, joka on toiminut myös Venäjän jalkapallomaajoukkueen harjoituskeskuksena vuodesta 2014 alkaen.[17]

Sotšissa vaikuttaneita huippu-urheilijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Sochi Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.2.2014.
  3. ↑ Socialistic heaven for the working class: Sochi and the Specter of Stalin | Russia Beyond The Headlines: Travel: (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ YLE: Sotshin olympiakuume
  5. ↑ Adler station opens ready for Sochi 2014 2013. Global Rail News. Viitattu 6.2.2014.
  6. ↑ a b Getting there and away Lonely Planet. Viitattu 6.2.2014.
  7. ↑ Traveling around Sochi Fodor. Viitattu 6.2.2014.
  8. ↑ History of Sochi Planet Sochi. Viitattu 6.2.2014.
  9. ↑ Western Caucasus Unesco. Viitattu 6.2.2014.
  10. ↑ Temperatura Pogoda i Klimat. Viitattu 6.2.2014. (venäjäksi)
  11. ↑ Soči (Sochi) citypopulation. Viitattu 6.2.2014.
  12. ↑ Education and science inet Sochi. Viitattu 6.2.2014.
  13. ↑ 8 800 000 000 €. Ilta-Sanomat/Urheilu, 2007, nro 6.7.2007.
  14. ↑ Why Sochi Olympics is worth the $50 billion CNBC. Arkistoitu 6.2.2014. Viitattu 6.2.2014.
  15. ↑ Sotshi rataesittely MTV. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 6.2.2014.
  16. ↑ Sochi FIFA. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 21.12.2013. (englanniksi)
  17. ↑ Tangible legacy Sochi 2014. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 21.12.2013. (englanniksi)
  18. ↑ Espoo keskeyttää ystävyyskaupunkitoiminnan Hatsinan ja Sotšin kaupunkien kanssa | Espoon kaupunki www.espoo.fi. Viitattu 12.9.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sotši.
Talviolympialaisten isäntäkaupungit
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sotši&oldid=22025795”