Romulus
Romulus oli legendan mukaan Rooman perustaja ja sen ensimmäinen kuningas vuosina 753–715 eaa. Romuluksen ja hänen kaksosveljensä Remuksen elämänvaiheet kerrotaan Rooman perustamistarinassa, joka on kirjoitettu satoja vuosia tapahtumisajankohdan jälkeen. Romulusta ei todellisuudessa ilmeisesti ollut koskaan olemassa.[1]
Legendan mukaan Romuluksesta tuli Rooman kuningas 21. huhtikuuta 753 eaa. hänen surmattuaan veljensä Remuksen kiistassa siitä, kumman johtamalle kukkulalle Rooman kaupunki perustettaisiin.[1]
Romulus hallitsi Roomaa aluksi yhdessä sabiinien kuningas Tatiuksen kanssa viiden vuoden ajan, kunnes Tatius kuoli. Romulus oli Rooman kuningas 38 vuoden ajan. Sen jälkeen hän katosi myrskyssä, ja hänen julistettiin varjelevan Roomaa taivaasta käsin Quirinus-jumalana.[2]
Vaikka Romulusta ei ollutkaan todellisuudessa olemassa, hänen tiliinsä on historiankirjoituksessa pantu kaupungin kulttiin ja hallintoon kuuluvia ilmiöitä, perustamisen lisäksi esimerkiksi Rooman väestön jakaminen kolmeen tribukseen (Tities, Ramnes ja Luceres). Kaupungin ensimmäinen armeija oli Romuluksen aikana 3 000 jalkamiehen ja 300 ratsumiehen suuruinen. Romuluksen kerrotaan myös nimittäneen ensimmäiset senaattorit.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 84–87. Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3
- ↑ Myths and Legends- Rome, the Wolf, and Mars (Arkistoitu – Internet Archive), About.com. Viitattu 1.3.2017
Edeltäjä: -- |
Rooman kuningas |
Seuraaja: Numa Pompilius |