Tämä on lupaava artikkeli.

Osaka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Osaka
(大阪市)
Näkymiä Osakaan
Näkymiä Osakaan
lippu
lippu		 Symboli
Symboli
Osakan sijainti Osakan prefektuurissa
Osakan sijainti Osakan prefektuurissa

Osaka

Koordinaatit: 34°41′37.5″N, 135°30′07.6″E

Valtio Japani
Alue Kansai
Prefektuuri Osaka
Hallinto
 – Pormestari Hirofumi Yoshimura
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 225,21[1] km²
Väkiluku (2017) 2 702 242[1]
 – Väestötiheys 12 009[1] as./km²
Symbolit
 – Kukka Keto-orvokki
 – Puu Kirsikka
Aikavyöhyke UTC+9









Osaka (jap. 大阪市, Ōsaka-shi Ja-Osaka.ogg kuuntele ääntämys (ohje)) on suurkaupunki Japanin pääsaaren Honshūn länsiosassa Kansain alueella Tyynenmeren rannikolla. Osaka on Osakan prefektuurin pääkaupunki, ja se muodostaa yhdessä Kioton ja Kōben kanssa laajan Keihanshinin metropolialueen, joka on Suur-Tokion jälkeen maan toiseksi merkittävin. Osaka on Japanin toiseksi suurin hallinnollinen kaupunki Jokohaman jälkeen ja kolmanneksi suurin, jos mukaan lasketaan myös Tokion metropoli. Osakan kaupungissa asukkaita on noin 2,7 miljoonaa, mutta Keihanshinin alueella 60 kilometrin säteellä Osakasta asuu jopa 17 miljoonaa henkeä. Osaka on yksi Japanin virallisista suurkaupungeista.

Osaka tunnetaan ennen kaikkea kaupallisena keskuksena. Kaupungilla oli merkittävä rooli Japanin teollistumisessa ja se on edelleen tärkeä talouskeskus. Päiväsaikaan kaupungin väkiluku kohoaa huomattavasti 3,5 miljoonaan, sillä ympäröivien alueiden asukkaita käy siellä töissä. Alun perin nimellä Naniwa tunnettu kaupunki nousi sijaintinsa vuoksi tärkeäksi kauppapaikaksi jo varhain ja toimi 600-luvulla lyhyen aikaa maan pääkaupunkina. Poliittiseksi keskukseksi Osaka nousi jälleen 1500-luvulla, kun Toyotomi Hideyoshi perusti kaupunkiin Osakan linnan. Edo-kaudella Osakaan syntyi vauras kaupunkikulttuuri, ja kaupunki sai erityisesti välttämättömien ruokatarvikkeiden kuten riisin kaupan myötä lempinimen ”kansakunnan keittiö” (jap. 天下の台所, tenka no daidokoro). Nykyisinkin Osaka tunnetaan elävästä ruoka- ja viihdekulttuuristaan.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osakan linna kirsikankukkien aikaan

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaka sijaitsee Kansain alueella Japanin länsiosassa Tyynen valtameren rannalla. Lännessä kaupunki rajautuu Osakanlahteen, etelässä ja idässä kymmeneen muuhun kaupunkiin Osakan prefektuurissa ja pohjoisessa Hyōgon prefektuurin Amagasakin kaupunkiin. Sakain suurkaupunki sijaitsee aivan Osakan eteläpuolella. Prefektuurinsa kaupungeista Osaka on suurin: sen pinta-ala on 225,21[1] neliökilometriä.[2][3]

Osakan sijainti Yodogawa-joen suistossa Kioton ja Seton sisämeren välissä on tehnyt siitä merkittävän satama- ja kauppapaikan. Nykyään se muodostaa yhdessä Kioton ja Kōben kanssa suuren Keihanshinin metropoli- ja teollisuusalueen; tämä alue käsittää myös pienemmän Osakan ja Kōben muodostaman Hanshinin teollisuusalueen.[4]

Osakan keskusta jaetaan yleisesti kahteen alueeseen, Kita (”pohjoinen”) ja Minami (”etelä”), joita erottaa toisistaan kaksi vierekkäin virtaavaa jokea: Dōjimagawa ja Tosaborigawa. Näiden jokien väliin jää Nakanoshiman saari. Kita on Osakan merkittävin talous- ja hallintokeskus, jossa sijaitsee myös Osakan rautatieasema. Minami on vuorostaan kaupungin viihdekeskus, jossa sijaitsevat Namban ja Shinsaibashin ostos- ja huvittelualueet. Leveä Yodogawa virtaa keskustan pohjoispuolella; länsipuolella levittäytyy laaja satama-alue nähtävyyksineen.[5]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakan ilmasto on lauhkean subtrooppinen. Neljä vuodenaikaa erottuvat toisistaan selkeästi, ja vuoden keskimääräinen lämpötila vaihtelee talven +6:n ja kesän +29:n celsiusasteen välillä. Matalin kaupungissa mitattu lämpötila on −7,5 astetta (28. tammikuuta 1945) ja korkein +39,1 astetta (8. elokuuta 1994). Kaupungissa sataa muuhun Japaniin verrattuna suhteellisen vähän; suurimmat sademäärät sijoittuvat sadekaudelle kesäkuuhun ja syksyn taifuunikaudelle. Kesät ovat muun Japanin tavoin kuumia ja kosteita, mutta Osakanlahdelta käyvä tuuli tuo kaupunkiin viilennystä. Talvella sataa harvoin lunta, mutta yöllä lämpötila saattaa laskea pakkasen puolelle.[6][7]

Osakan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 9,5 10,2 13,7 19,9 24,5 27,8 31,6 33,4 29,3 23,3 17,6 12,3 ka. 21,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 2,8 2,9 5,6 10,7 15,6 20,0 24,3 25,4 21,7 15,5 9,9 5,1 ka. 13,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) 6,0 6,3 9,4 15,1 19,7 23,5 27,4 28,8 25,0 19,0 13,6 8,6 ka. 16,9
Sademäärä (mm) 45,4 61,7 104,2 103,8 145,5 184,5 157,0 90,9 160,7 112,3 69,3 43,8 Σ 1 279,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
9,5
2,8
10,2
2,9
13,7
5,6
19,9
10,7
24,5
15,6
27,8
20,0
31,6
24,3
33,4
25,4
29,3
21,7
23,3
15,5
17,6
9,9
12,3
5,1
S
a
d
a
n
t
a 		45,4
61,7
104,2
103,8
145,5
184,5
157,0
90,9
160,7
112,3
69,3
43,8


Lähde: 大阪 気象庁 – Japan Meteorological Agency. Viitattu 31.08.2013.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esihistoria ja Naniwa-kyō

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen maininta Osakasta on Nihonshoki-kronikassa vuodelta 720. Siinä kerrotun legendan mukaan Japanin myyttinen ensimmäinen keisari Jimmu saapui Osakanlahdelle Yodogawan suulle Kyūshūlta 600-luvulla eaa. ottaakseen alueen haltuunsa. Jimmun maihinnousupaikka tunnettiin nimellä Nami-haya, ”nopeat aallot”; nimi muuttui myöhemmin muotoon Naniwa, ja se kirjoitettiin kirjoitusmerkeillä, jotka tarkoittivat ”vaarallisia aaltoja” (jap. 難波, nyk. kaupunginosan nimenä 浪速). Legendan mukaan Jimmun Yamato-klaani voitti paikalliset klaanipäälliköt, ja hän nousi vuonna 660 eaa. Japanin ensimmäiseksi keisariksi.[8]

Arkeologisen todistusaineiston mukaan nykyisen Osakan alueella on ollut asutusta jo yli 10 000 vuotta sitten Jōmon-kaudella. Alueelle saapui ajanlaskun alun tienoilla muuttovirtoja Aasian mantereelta. Paikalliset japanilaiset ja uudet tulijat muodostivat klaaneja, jotka taistelivat 200–400-luvuilla vallasta. Voittajaksi nousi 500-luvulla Yamato-klaani. Yamato-hovilla ei ollut aluksi vakituista pääkaupunkia, mutta Naniwa oli sijaintinsa ja satamansa vuoksi merkittävä keskus, jonka kautta kiinalaiset ja korealaiset vaikutteet virtasivat maahan. 600-luvun puolivälissä siitä tehtiin keisarihallinnon perustaneiden Taika-uudistusten myötä Japanin ensimmäinen keisarillinen pääkaupunki Naniwa-kyō, joka rakennettiin kiinalaisten esimerkkien mukaan. Ruutukaavan mukaan rakennettu kaupunki oli noin 3x4 kilometrin suuruinen, ja siellä oli muurein ympäröity hallintopalatsi sekä lähes kaksisataa ”korttelia” aatelistolle, kauppiaille ja käsityöläisille. Keisarinna Jitō siirsi tuntemattomista syistä pääkaupungin Fujiwara-kyōhon 600-luvun lopussa, mutta Naniwa pysyi senkin jälkeen tärkeänä kaupan keskuksena.[9]

Heian-kaudelta Osakan linnan perustamiseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tennōjin taistelu Osakan linnalla vuonna 1615 Toyotomi Hideyorin ja Tokugawa Ieyasun joukkojen välillä
Kaupunkinäkymä Osakaan vuonna 1902
Osaka vuoden 1945 pommitusten jälkeen

Heian- (794–1185) ja Kamakura-kausilla (1185–1333) alueelle syntyi kolme merkittävää kaupan ja uskonnon keskusta. Watanabe-klaani asettui entisen pääkaupungin jäänteiden lähistölle ja hallitsi satamallaan (Watanabe no tsu) alueen meriliikennettä. Samalla merkittävän Sumiyoshi-taishan pyhäkön ja prinssi Shōtokun vuonna 593 rakennuttaman Shitennō-jin temppelin ympärille syntyi kaupunkiasutusta (monzen no machi, ”portineduskaupunki”). Osakaa tuhosivat 1300-luvulla monet sodat[10], mutta 1400-lukuun mennessä Shitennō-jin viereen oli syntynyt pysyvä torialue, ja paikkakunta alettiin tuntea nimellä Tennōji. Vuoden 1499 kronikan mukaan paikalla asui 7 000 kotitaloutta.[11]

Buddhalaisen Jōdo shinshū -lahkon munkki Rennyo perusti Osakaan Uemachin ylängölle pienen Ishiyama Gobōn temppelin vuonna 1496. Siitä tuli ikkō-ikki-sotilasmunkkien päätemppeli Ishiyama Hongan-ji vuonna 1533. Paikalle syntyi elinvoimainen temppelikaupunki, joka muodosti pohjan nykyiselle Osakalle. Nimi Ōsaka, ”suurmäki”, on peräisin paikalla olleen Uemachi-ylängön huippukohdasta. Temppelistä tuli läpipääsemätön linnoitus sotaherrojen hyökkäyksiä vastaan. Japanin yhdistämistä yrittäneen Oda Nobunagan ja temppelin välille puhkesi sota vuonna 1570. Temppeli siirtyi lopulta Nobunagan haltuun vuonna 1580 ja paloi ympäröivine kaupunkeineen maan tasalle. Nobunagan seuraaja Toyotomi Hideyoshi perusti paikalle Osakan linnan vuonna 1583 tehden kaupungista jälleen Japanin poliittisen ja taloudellisen keskuksen. Kaupunkiin kaivettiin kanavia meriliikenteen helpottamiseksi. Vuosien 1614 ja 1615 taisteluissa linna tuhoutui kuitenkin jälleen.[12][10][13][14]

Edo-kausi ja moderni Osaka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edo-kaudella uudelleen rakennetun linnan ympärille asettui kauppiaita. Osaka kasvoi yhdeksi Japanin tärkeimmistä kaupungeista ja palasi muinaiseen rooliinsa vilkkaana ja tärkeänä satamana, vaikka poliittinen keskus siirtyi 1600-luvulla Edoon eli nykyiseen Tokioon. Tokugawa-shōgunaatti antoi kaupungin kauppiaiden toimia ilman tiukkaa keskushallinnon ohjausta[15]. Osakaan virtasi tavaroita kaikkialta Japanista, ja riisin maanlaajuinen hinta määräytyi Dōjiman riisitorilla; kaupunki saikin tällaisten välttämättömien elintarvikkeiden kaupan ansiosta lempinimen ”kansakunnan keittiö”. Kaupunkiin syntyi myös laajapohjainen, kukoistava kaupunkikulttuuri; esitettiin jōruri-nukketeatteria, nō-teatteria ja kabukia. Kirjallisuus ja näytelmäkirjallisuus kukoistivat Ihara Saikakun, Ueda Akinarin, Takemoto Gidayūn ja Chikamatsu Monzaemonin kaltaisten hahmojen myötä, ja Osakaan perustettiin yksityisiä kouluja, kuten Kaitokudō ja Tekijuku, joista tuli oppineisuuden keskuksia. Tekijukussa opiskeltiin länsimaista tiedettä, ja monet sieltä valmistuneet olivat keskeisessä asemassa 1800-luvun uudistuksissa, kun Japani avautui länteen.[12][13]

1800-luvun Meiji-restauraatio ja sen tuoma modernisaatio olivat alussa raskas isku Osakan kauppiaskulttuurille, ja kaupunki koki väliaikaisen taantuman. Kaupungista kehittyi kuitenkin pian merkittävä teollisuuskeskus. Kaupunkiin nousi lukemattomia tehtaita ja niiden savupiippuja. Alkuvaiheessa merkittävin teollisuudenala oli tekstiiliteollisuus, jonka myötä kaupunkia nimitettiin jopa ”idän Manchesteriksi”. Virallisesti Osakasta tehtiin kaupunki vuonna 1889. Pian tämän jälkeen vuonna 1903 otettiin käyttöön kaupungin ensimmäinen raitiovaunulinja, samana vuonna kuin Tennōjissa pidettiin Japanin viides kansallinen teollisuusnäyttely, näyttelyistä viimeisin ja suurin.[10][16]

1920-luvulla Osaka oli Japanin suurin ja maailman kuudenneksi suurin kaupunki. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin pahoin. Siitä tuhoutui lähes kolmasosa, mutta se nousi sodan jälkeen jälleen huomattavaksi talouskeskukseksi. Vaikka Japanin talouden painopiste on vähitellen siirtynyt Tokioon, jonne monien yritysten pääkonttorit ovat muuttaneet, Osaka on pysynyt Länsi-Japanin talouden sydämenä. Vuonna 1970 Osakassa pidettiin Japanin ja koko Aasian alueen ensimmäinen maailmannäyttely, Expo ’70, joka keräsi yli 60 miljoonaa kävijää. Kaupungissa on sen jälkeen pidetty lukuisia muita kansainvälisiä näyttelyitä ja tapahtumia.[10][13][15]

Politiikka ja hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osakan kaupungintalo

Osakan kaupungissa lainsäädäntövaltaa harjoittaa Osakan kaupunginvaltuusto, toimeenpanovaltaa Osakan pormestari: valtuusto päättää kaupungin budjetista ja asetuksista, ja pormestari toteuttaa valtuuston tekemät päätökset. Kaupunginvaltuustossa on 86 jäsentä, jotka valitaan vaaleissa nelivuotiskausille. Vaalipiireinä toimivat kaupungin suuralueet niin, että suuralueelta valittavien valtuutettujen määrä riippuu sen väkiluvusta. Vaaleissa saavat äänestää 20 vuotta täyttäneet Japanin kansalaiset, jotka ovat asuneet yhtäjaksoisesti Osakassa vähintään kolme kuukautta.[17]

Myös Osakan pormestari valitaan vaaleilla. Tämänhetkinen pormestari on vuonna 2015 virkaansa valittu Ōsaka ishin no kai -puolueen Yoshimura Hirofumi.[18] Hän seuraa vuonna 2011 valittua saman puolueen Tōru Hashimotoa, joka sai vaaleissa murskavoiton Japanin demokraattisesta ja liberaalidemokraattisesta puolueesta. The Japan Timesin mukaan Hashimoton populistinen kampanja hyötyi epäluottamuksesta edellistä hallintoa kohtaan ja sen kyvyttömyydestä parantaa työllisyyttä ja talouskasvua.[19] Hashimoton käyttämä aggressiivinen taktiikka ja monet hänen antamat lausuntonsa herättivät kritiikkiä; kriitikot jopa kutsuivat hänen politiikkaansa ”hashismiksi”.[20][21]

Hashimoton hallinto ajoi Osakan urbaanin prefektuurin (jap. 大阪府, Ōsaka-fu) muuttamista Osakan metropoliksi (jap. 大阪都, Ōsaka-to) Tokion tavoin. Tällöin Osakan kaupunki olisi jaettu Tokion mallin mukaan erillisalueisiin, jotka toimisivat itsenäisten kaupunkien tavoin suoraan metropolihallinnon alaisuudessa. Muutoksen salliva lainsäädäntö hyväksyttiin Japanin parlamentissa elokuussa 2012,[22] mutta osakalaiset hylkäsivät ehdotuksen täpärästi vuoden 2015 kansanäänestyksessä.[23]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osaka Business Park Osakan linnan taustalla
Osakan aseman seutu on merkittävä kaupallinen keskus.

Meri- ja jokireittien risteyskohdassa sijaitseva Osaka on ollut historiallisesti Japanin talouspääkaupunki ja sijaintinsa vuoksi portti Japaniin, kansainvälisen kaupan keskus. Se on edelleen yksi maan tärkeimmistä teollisuuskeskuksista ja satamakaupungeista. Kaupungilla on ollut merkittävä rooli Japanin talouskehityksessä: Edo-kaudella välttämättömien päivittäistavaroiden kuten riisin kaupalla rikastunut kaupunki muuntui Meiji-restauraation jälkeen teollisuuskeskukseksi, josta se sai lempinimen ”Savujen pääkaupunki” (jap. 煙の都, Kemuri no miyako). Vaikka toisen maailmansodan jälkeen talouden painopiste on siirtynyt Tokioon, Osakan johtoasema Japanin teollistumisessa on synnyttänyt lukuisia merkittäviä yrityksiä. Osaka muodostaa yhdessä Kioton ja Kōben kanssa suuren Keihanshinin metropoli- ja teollisuusalueen.[24][25] Osakan alueen talous onkin hyvin suuri: vuonna 2009 Kansain alueen nimellinen bruttokansantuote oli noin 862,4 miljardia dollaria, Osakan kaupungin taas 223,9 miljardia dollaria. Osakan talous oli siten hieman pienempi kuin Hongkongin ja suurempi kuin Singaporen.[26]

Palvelusektori muodostaa suurimman prosenttiosuuden Osakan bruttokansantuotteesta, ja se on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mutta teollisuus on säilyttänyt tärkeän aseman. Osakan alueella toimii neljä tärkeää teollisuuden alaa: kemianteollisuus (erityisesti lääketeollisuus), koneteollisuus, elektroniikkateollisuus (laitteet, telekommunikaatio ja komponentit) sekä metalliteollisuus.[27] Monet Japanin tärkeimmistä lääkeyrityksistä ovat syntyneet Osakassa Dōshōmachin alueella, joka on ollut jo 400 vuoden ajan lääkkeidenvalmistuksen keskus. Osakan alueella tuotetaan enemmän lääkkeitä kuin missään muualla Japanissa. Alue on myös merkittävä aurinkokennojen ja litiumioniakkujen valmistuskeskus. Vuonna 2009 noin viidesosa maailman litiumioniakuista tuotettiin Kansain alueella. Osakan kaupungissa näiden tuotteiden valmistus on keskittynyt Osakanlahden satama-alueille.[26] Osakan rautatieaseman pohjoispuolelle Umekitaan rakennetaan suurta tietotekniikan ja robotiikan keskusta.[26][28] Lisäksi Osakan ja Kōben satamat ovat merkittäviä elektroniikan ja puolijohteiden kauttakulkupaikkoja: vuonna 2009 niiden kaupan arvo oli noin 1,7 biljoonaa jeniä.[27]

Osakan teollisuuspohjan muodostavat etenkin pienet ja keskisuuret yritykset. Huomattava osa Japanin pienistä ja keskisuurista teollisuusyrityksistä sijaitseekin Osakan prefektuurissa.[24] Vuonna 2009 kaupungissa toimi 208 289 yksityistä yritystä, joissa työskenteli 2 364 216 henkeä.[26] Jopa 99,6 prosenttia osakalaisista yrityksistä on pienyrityksiä. Nämä pienet teollisuusyritykset toimivat etenkin kaupungin itäosissa.[24] Kuitenkin myös monilla suurilla yrityksillä on pääkonttorinsa Osakassa, ja monet niistä ovat lähtöisin kaupungista: merkittävimpiin osakalaisiin suuryrityksiin kuuluvat esimerkiksi Takeda yakuhinkōgyō, Asahi kasei, Suntory, Sumitomo denkikōgyō, Sharp, Keyence, Kansai denryoku, Itōchū shōji, Nippon seimeihoken, Sumitomo Life seimeihoken, Panasonic ja Daiwa House.[26]

Osaka on tunnettu talouskulttuuristaan, joka perustuu ”käytännöllisyyteen, yrittäjähenkeen ja tunteeseen itsenäisyydestä ja itseriittoisuudesta”. Osakalaisten kriittisyys ja rationaalisuus on tuottanut tiedostavia kuluttajia: monet japanilaiset innovaatiot, kuten karaoke, pikanuudelit, liukuhihnasushi[29] ja esivalmistetut talot ovatkin lähtöisin juuri Osakasta.[25][24] Osakalaisia koskeviin stereotypioihin kuuluukin juuri bisnesmielisyys. Yleinen tervehdys Osakan murteella ei suinkaan ole ”päivää!” vaan ”ansaitsetko hyvin?” (もうかりまっか, mōkarimakka), johon standardivastaus on ”jotenkuten” (ぼちぼちでんな, bochibochidenna).[30]

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osakan suuralueet

Osakan kaupunki jakautuu 24 suuralueeseen (jap. 区, ku). Niistä asukasluvultaan suurin on Hirano-ku, pinta-alaltaan vuorostaan Suminoe-ku. Kaupungin ydinalueen muodostavat Chūō-ku, Kita-ku, Nishi-ku, Naniwa-ku ja Tennōji-ku.

Osakan suuralueet[1]
Nimi Japaniksi Pinta-ala (km²) Asukasluku (2017) Väestötiheys (as./km²)
Abeno-ku 阿倍野区 5,98 108 367 18 122
Asahi-ku 旭区 6,32 91 037 14 405
Chūō-ku 中央区 8,87 95 766 10 797
Fukushima-ku 福島区 4,67 73 839 15 811
Higashinari-ku 東成区 4,54 81 324 17 913
Higashisumiyoshi-ku 東住吉区 9,75 126 077 12 931
Higashiyodogawa-ku 東淀川区 13,27 175 552 13 229
Hirano-ku 平野区 15,28 195 118 12 770
Ikuno-ku 生野区 8,37 129 360 15 455
Jōtō-ku 城東区 8,38 165 833 19 789
Kita-ku 北区 10,34 127 397 12 321
Konohana-ku 此花区 19,25 66 317 3 445
Minato-ku 港区 7,86 81 210 10 332
Miyakojima-ku 都島区 6,08 106 083 17 448
Naniwa-ku 浪速区 4,39 71 668 16 325
Nishi-ku 西区 5,21 96 532 18 528
Nishinari-ku 西成区 7,37 110 458 14 988
Nishiyodogawa-ku 西淀川区 14,22 95 323 6 703
Suminoe-ku 住之江区 20,61 121 979 5 918
Sumiyoshi-ku 住吉区 9,40 153 199 16 298
Taishō-ku 大正区 9,43 64 459 6 836
Tennōji-ku 天王寺区 4,84 77 790 16 072
Tsurumi-ku 鶴見区 8,17 111 539 13 652
Yodogawa-ku 淀川区 12,64 178 330 14 108

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osakan metrokartta
Liikennettä Osakan rautatieasemalla noin vuonna 1950
Näkymä Shin-Ōsakan rautatieasemalle

Paikallisliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakaa palvelee kattava raideliikenneverkko, joka koostuu metrosta, Japan Railwaysin rautatielinjoista ja yksityisten rautatieyhtiöiden liikennöimistä linjoista. Osakan metrossa on kahdeksan linjaa ja se palvelee erityisesti kaupungin keskusta-alueita yhdistäen kaupungin pohjois- ja eteläosat nopeasti toisiinsa. Metro liikennöi aamuviidestä keskiyöhön saakka. Osakan kaupungin liikennelaitos liikennöi metron lisäksi yhtä automaattimetrolinjaa (Nankō Port Town -linja).[31][32][33]

JR Westin ja yksityisten yhtiöiden rautatieverkot liittävät Osakan keskustan lähialueisiin ja naapurikaupunkeihin. JR Westin linjoista tärkeimpiin kuuluu Tokion Yamanote-linjan tavoin kaupungin keskustan kiertävä Osakan ympyrälinja, joka liittää muun muassa Osakan, Kyōbashin, Tsuruhashin ja Tennōjin asemat toisiinsa. Merkittäviä yksityisiä rautatieyhtiöitä Osakan alueella toimii viisi: Hankyū-rautatiet (junia kaupungin pohjoisosiin, Kōbeen ja Kiotoon), Hanshin-rautatiet (junia Kōbeen), Keihan-rautatiet (junia Kiotoon), Kintetsu-rautatiet (junia Kansain alueen eteläosiin, Iseen ja Nagoyaan) sekä Nankai-rautatiet (junia etelään Wakayaman suuntaan).[31][33]

Osakaa palvelee myös kaupungin liikennelaitoksen liikennöimä kattava bussiverkko kymmenine linjoineen.[34] Erityisesti Osakan alueen liikenteessä käytettäviä matkakortteja ovat Icoca ja Pitapa.[31]

Kaukoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakaa palvelee kaksi lentoasemaa: Kansain kansainvälinen lentoasema (KIX) ja Osakan kansainvälinen lentoasema eli Itamin lentoasema (ITM). Molemmat lentoasemat sijaitsevat kaupungin ulkopuolella – Kansain lentoasema keinotekoisella saarella Osakanlahdessa noin 50 kilometriä kaupungin keskustasta etelään ja vanhempi Itamin lentoasema noin 10 kilometriä keskustan pohjoispuolella. Kansain lentoasema on Japanin toiseksi tärkein, ja sieltä lähtee lentoja lukuisiin kansainvälisiin kohteisiin. Sen valmistumisen jälkeen vuonna 1994 Itamin lentoasema on ollut vain kotimaanliikenteen käytössä. Kansain lentoaseman liittävät Osakan keskustaan esimerkiksi JR:n (Haruka-pikajuna) ja Nankai-rautateiden (Rap:t-pikajuna) junat.[33][35][36]

Japan Railwaysin suurnoupeusjunaverkko sekä JR:n ja muiden rautatieyhtiöiden tavanomaiset rautatielinjat yhdistävät Osakan Japanin muihin osiin. Osaka sijaitsee Tōkaidō–San’yō-shinkansenlinjalla. Tōkaidō shinkansen yhdistää Osakan itään Tokioon 2,5 tunnissa ja San’yō shinkansen länteen Kyūshūlle. Shinkansen-junat pysähtyvät Shin-Ōsakan rautatieasemalla keskustan pohjoispuolella. Lähikaupunkeihin Kiotoon, Naraan ja Kōbeen kulkee useiden rautatieyhtiöiden linjoja; Kioto ja Nara ovat JR:n junilla noin 30 minuutin, Kōbe taas 20 minuutin päässä Osakan keskustasta.[33][37][31]

Osakan satamasta lähtee matkustajalaivoja useisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin kohteisiin. Kotimaanreitit yhdistävät Osakan Seton sisämeren alueelle ja Kyūshūlle sekä pidemmälle Okinawalle saakka. Matkustajalaivoja kulkee myös Kiinan Shanghaihin. Merkittävimpiin terminaaleihin kuuluu Nankō-laivaterminaali.[33][38][39]

Osakaan johtaa myös laaja moottori- ja maantieverkko. Hanshin-moottoritie kulkee kaupungin halki.[40] Tokioon kestää autolla Tōmei- ja Meishin-moottoriteitä pitkin nopeimmillaan kuusi tuntia. Pitkänmatkan linja-autot liittävät Osakan Tokioon kahdeksassa tunnissa. Tällä reitillä kilpailu on ankaraa ja erilaisia bussivaihtoehtoja on paljon. Linja-autoreittejä kulkee Osakasta moniin muihinkin kaupunkeihin Honshūlla ja Shikokulla sekä joihinkin kohteisiin Kyūshūlla.[33]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yöpanoraama Osakaan Umeda Sky Building -pilvenpiirtäjästä Kitan alueelta

Vuonna 2017 Osakan kaupungin väkiluku oli 2 702 242. Naisia (1 397 063) oli hieman enemmän kuin miehiä (1 307 494). Kaupungin väestötiheys oli 12 009 henkeä neliökilometrillä.[1] Päiväsaikaan kaupungin väkiluku on kuitenkin huomattavasti suurempi, yli 3,5 miljoonaa, sillä Osaka on merkittävä talouskeskus ja ympäröiviltä alueilta pendelöi kaupunkiin työntekijöitä.[41] Historiansa korkeimman väkiluvun Osaka saavutti vuonna 1940, 3,25 miljoonaa. Sen jälkeen kaupungin väkiluku on laskenut pääosin sen viereisten lähiöalueiden kasvun vuoksi.[42] Muutokseen vaikuttivat maanlaajuiset ongelmat: maan nouseva hinta, asuntopula ja ympäristöpulmat.[43] Kaupungin ydinalue on kuitenkin säilynyt elinvoimaisena eikä suurta eroa sen ja lähiöiden välillä ole.[44] Osakan metropolialueella asuu kuitenkin paljon suurempi määrä ihmisiä kuin itse kaupungissa: 60 kilometrin säteellä Osakasta on noin 17 miljoonaa asukasta. Tähän alueeseen kuuluu kaksi muuta suurta urbaania keskusta, Kioto ja Kōbe.[45]

Osakan Ikunon suuralue ja erityisesti Tsuruhashin kaupunginosa tunnetaan korealaisen kulttuurin keskuksena. Ikunossa asuu noin 50 000 japaninkorealaista, ja se on yksi suurimmista korealaisalueista koko maassa.[46]

Osakassa puhutaan japanin kielen Osakan murretta, joka on yksi Kansain murteen alamurteista. Historiallisesti ja kulttuurisesti ”voimakkaana” miljoonien ihmisten puhumana murteena Kansain murre muodostaa vastaparin Tokiossa puhutulle standardijapanille.[47] Osakalle tyypillisiä murresanoja ovat esimerkiksi ōkini (”kiitos”), nanbo (”kuinka paljon?”), tervehdys-vastauspari mōkarimakka ja bochibochidenna, shānai (”jaaha, ei voi mitään”) ja etenkin kauppiaiden ja bisnesmiesten käyttämä kiittävä tervehdys maido.[30] Tyypillisiä ovat myös esimerkiksi päätteet ”-ya”, ”-nen”, ”-hen” ja ”-dasu”.[48] Nykyisin Osakan ja yleisemmin Kansain murre yhdistetään Japanissa manzain ja osakalaisten koomikkojen suosion myötä etenkin komediaan.[49]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dōtonborin neonvaloja ja juokseva Glico-mies
Tsūtenkaku-torni Shinsekain viihdekorttelissa
Osakan akvaario

Kaupunginosia ja rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisesti Osaka jaetaan muiden japanilaisten suurkaupunkien tavoin suuralueisiin, mutta epävirallisesti Osakan ydinkeskusta jakautuu pohjois- (Kita) ja eteläosaan (Minami). Kitan alue keskittyy Umedan kaupunginosan ja Osakan rautatieaseman ympärille. Se on tavarataloineen, ostoskäytävineen ja toimistorakennuksineen kaupungin keskus päiväsaikaan. 2000-luvulla alue on kokenut merkittävän kasvojenkohotuksen: valmistuneita rakennushankkeita ovat muiden muassa Osaka Station City (2011) ja Grand Front Osaka (2013) -kompleksit. Rautatieaseman pohjoispuolinen ratapiha-alue on kehityksen alla. Aseman luoteispuolella kohoaa korkea Umeda Sky Building -pilvenpiirtäjä, jonka kaksoistornien välissä 173 metrin korkeudessa on kelluva näköalatasanne. Näiden suurten ja modernien rakennuskompleksien vastapainona toimivat esimerkiksi nuorten suosiossa oleva Nakazakichōn alue ja aseman eteläpuolen Kitashinchin viihdealue ravintoloineen ja baareineen.[50][51][52]

Umedan eteläpuolella virtaavat Dōjimagawa- ja Tosaborigawa-joet, joiden väliin jää Nakanoshiman saari. Tämä alue oli muinoin merkittävä kauppapaikka, jossa toimi myös Dōjiman riisitori. Alueella sijaitsivat myös Edo-kaudella Kaitokudō- ja Tekijuku-koulut. Nykyään alue on talous- ja hallintokeskus, ja siellä on lukuisia museoita. Nakanoshiman saarella kohoavat esimerkiksi Osakan kaupungintalo ja Itämaisen keramiikan museo.[53]

Viihde- ja ostosmahdollisuuksistaan tunnettu Minamin alue keskittyy Namban rautatieaseman ympärille. Aseman pohjoispuolella sijaitsee Osakan vilkkain yöelämän alue, kanavan varren Dōtonbori lukuisine neonkyltteineen, joista erityisen kuuluisia lienevät esimerkiksi ”Glico-mies” ja liikkuva rapukyltti. Kanavan eteläpuolella on pieni kauppakuja Hōzen-ji Yokochō perinteisine ravintoloineen ja baareineen. Asemalta pohjoiseen kanavan yli Shinsaibashin ostosalueelle jatkuu 600 metriä pitkä Shinsaibashin ostoskäytävä, ja sen vieressä levittäytyy nuorekas Amerikamuran alue, joka muodostaa vastineen Tokion Harajukulle. Muita huomattavia ostospaikkoja ovat aseman kaakkoispuolen elektroniikka-alue Den Den Town Nipponbashin kaupunginosassa, suuri Namba Parks -ostoskeskus aseman kyljessä ja Dōgusuji-ya-katu keittiötarvikkeineen. Minami on myös kulttuurikeskus, jossa sijaitsevat Shōchiku-za- ja Namba Grand Kagetsu -teatterit sekä Kansallinen bunrakuteatteri.[54][55] [56]

Minamin eteläpuolella on Tennōjin kaupunginosa, joka tunnetaan laajasta Tennōjin puistosta ja siellä sijaitsevasta eläintarhasta sekä Shitennō-jin temppelistä. Viereen Abenobashin rautatieasemalle rakennetaan 300-metrin korkuista Abeno Harukas -pilvenpiirtäjää, joka on valmistuessaan vuonna 2014 Japanin korkein. Lähellä on vanha Shinsekain retrotunnelmainen viihdealue, jonka maamerkkinä kohoaa vuonna 1912 rakennettu, 103 metriä korkea Tsūtenkaku-torni.[57][58] Keskustan itäpuolella ovat Osakan linna vallihautoineen ja puistoineen, sen viereinen Osaka Business Park -toimistoalue ja linnan eteläpuolella vuonna 652 valmistuneen Naniwa-no-miyan palatsin rauniot[59] sekä Tsuruhashin korealaiskaupunginosa.[60] Länsipuolella levittäytyy laaja satama-alue, jonka nähtävyydet keskittyvät Tenpōzanin kaupunginosaan: Osakan akvaario, yksi maailman suurimmista maailmanpyöristä, ostoskeskuksia ja teemapuisto. Sakishiman saarella ovat Asia and Pacific Trade Center -kompleksi ja Cosmo Tower -pilvenpiirtäjä, Maishiman saarella lukuisia urheilulaitoksia.[61]

Museot ja teemapuistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakan taidemuseoista merkittävimpiin kuuluu Kansallinen kansainvälisen taiteen museo (NMAO), joka esittelee japanilaista ja ulkomaista nykytaidetta. Museo siirtyi uuteen rakennukseen Nakanoshiman saarella vuonna 2007.[62] Itämaisen keramiikan museolla on vuorostaan yksi maailman hienoimmista korealaisen ja kiinalaisen keramiikan kokoelmista.[63] Tennōjin puistossa sijaitseva Osakan kaupungin taidemuseo on avattu jo vuonna 1936, ja sillä on laaja etenkin japanilaisen ja kiinalaisen taiteen kokoelma.[64] Tieteeseen keskittyy lapset huomioon ottava Osakan tiedemuseo, historiaan taas Osakan historiallinen museo,[62] joka avattiin Osakan linnan viereen vuonna 2003.[65] Lisäksi kaupungissa toimivat toisen maailmansodan kauhuja käsittelevä rauhanmuseo Peace Osaka[62] ja Osakan ihmisoikeusmuseo, jossa esitellään syrjittyjen ryhmien, kuten burakulaisten, korealaisten, ainujen ja naisten historiaa.[66]

Osakan akvaario eli Kaiyūkan on yksi Japanin vaikuttavimmista. Meren rannalla Tenpōzanin alueella sijaitsevaan akvaarioon on tuotu merieläimiä Tyynenmeren eri alueilta. Akvaariossa on 15 vesiallasta, joista suurin on yhdeksän metrin syvyinen.[67] Huvittelumahdollisuuksia tarjoavat myös vuonna 2001 avattu Universal Studios Japan -teemapuisto, Japanin toiseksi vilkkain huvipuisto Tokyo Disney Resortin jälkeen,[68] sekä Festival Gate -huvipuisto valtavine ostos- ja ravintola-alueineen. Sen vieressä on Spa World -superkylpylä, jota väitetään maailman suurimmaksi.[69]

Puistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osaka on tiiviisti rakennettu kaupunki, mutta siellä on myös joitakin suuria puistoja. Keskusta-alueen merkittävimpiin viheralueisiin kuuluvat Osakan linnan puisto ja Tennōjin puisto. Osakan linnan puisto on parhaimmillaan keväällä luumun- ja kirsikankukkien aikaan ja syksyllä ruska-aikaan, jolloin siellä järjestetään suosittu krysanteemifestivaali. Puistossa on myös suuri pesäpallokenttä ja lenkkeilyreittejä.[70] Tennōjin puistossa on vuorostaan muun muassa kasvitieteellinen puutarha, eläintarha ja pyöreänmuotoinen, japanilaistyylinen Keitaku-en-puutarha.[71] Puisto on avattu jo vuonna 1909 ja sillä on värikäs historia.[72] Osakan ensimmäinen julkinen puisto oli kuitenkin Nakanoshiman puisto Nakanoshiman saarella. Se perustettiin vuonna 1891 ja sieltä on hyvät näkymät ympäristön maamerkkirakennuksia kohti.[73] Suosittuna kokoontumispaikkana Amerikamuran alueella toimii kolmionmuotoinen Sankaku-puistikko, joka tunnetaan katuesiintyjistään, suurista puistaan ja ulkoilmatapahtumistaan.[70]

Kauempana keskustasta sijaitsevat esimerkiksi satama-alueelle Ajigawa-joen rannalle rakennettu Tempōzanin puisto kukkuloineen ja Tsurumiryokuchin puisto, joka sijaitsee vuoden 1990 kansainvälisen puutarhanäyttelyn paikalla. Laajan puiston merkittävin nähtävyys ovat kirkkaanväriset kukat, mutta siellä on myös paljon urheilumahdollisuuksia.[70][74] Puiston kansainvälisten puutarhojen alueella on 59 erilaista puutarhaa; puutarhanäyttelystä jäljelle jäänyt on myös suuri Sakuya konohana-kan -kasvihuone.[75] Nagain puistossa keskustan eteläpuolella on samoin runsaasti paikkoja urheiluun, merkittävimpänä Nagai-stadion, ja tuhannen lajin kasvitieteellinen puutarha.[76]

Pyhäköt ja temppelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shitennō-jin temppeli

Osakan lukuisista šintolaisista pyhäköistä ja buddhalaisisista temppeleistä huomattavimpiin kuuluvat Sumiyoshi-taishan pyhäkkö ja Shitennō-jin temppeli. Sumiyoshi-taisha on yli 2 000 ympäri Japania sijaitsevan Sumiyoshi-pyhäkön pääpyhäkkö ja se on omistettu kolmelle kamille (Sumiyoshi sanjin). Vaikka pyhäkön nykyiset rakennukset ovat 1800-luvun alusta, se on perustettu 200-luvulla ja on siten yksi maan vanhimmista. Se on rakennettu buddhalaisuutta edeltävään sumiyoshi-zukuri-tyyliin. Uudenvuoden hatsumōden aikaan pyhäkkö on yksi Japanin vierailluimmista.[77][66][78] Shitennō-ji on vuorostaan yksi Japanin vanhimmista temppeleistä ja vanhin valtion rakentama temppeli. Sen perusti prinssi Shōtoku vuonna 593. Myös Shitennō-ji on rakennettu uudelleen lukuisia kertoja historiansa aikana, mutta temppelin kivinen torii vuodelta 1294 on lajissaan vanhin.[79][71]

Muita mainitsemisen arvoisia pyhäköitä ovat esimerkiksi 900-luvulla perustettu Ōsaka Tenman-gū, yksi merkittävimmistä Sugawara no Michizanen kamille omistetuista pyhäköistä, joka tunnetaan suuresta Tenjin matsuri -festivaalista,[80] ja lääkkeidenvalmistuksesta tunnetun Dōshōmachin alueen Sukunahikona-jinja, jossa palvotaan terveyden ja lääketieteen kamia. Se tunnetaan myös paperimassasta valmistetuista tiikeriamuleteistaan, jotka ovat suosittu matkamuisto.[81] Myös Imamiya Ebisu jinja on prinssi Shōtokun perustama, ja kaupan jumalalle Ebisulle omistettuna se on Osakassa suosittu pyhäkkö, jossa vierailee yli miljoona kävijää vuodessa. Se tunnetaan Tōka Ebisu -festivaalista.[82] Ohatsu Tenjin -pyhäkkö muistetaan taas vuoden 1703 kaksoisitsemurhan tapahtumapaikkana, josta kirjailija Chikamatsu Monzaemon kirjoitti kuuluisan Sonezaki shinjū -bunrakunäytelmänsä.[83]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Japanin kansallinen bunrakuteatteri
Tenjin matsurin juhlijoita joella
Takoyaki-mustekalapalloja

Esittävät taiteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet esittävän taiteen muodot – bunraku, kabuki, nō ja kyōgen – kehittyivät ja jalostuivat Osakan vauraan kaupunkikulttuurin myötä Edo-kaudella. Osaka on bunraku-nukketeatterin syntypaikka ja nykyinenkin pääkaupunki. Bunraku kehittyi jōruri-balladeista, kun Takemoto Gidayū perusti Takemoto-za-teatterin Osakan Dōtonboriin vuonna 1684 ja loi yhdessä näytelmäkirjailija Chikamatsu Monzaemonin kanssa ningyō jōruri eli ”nukkejōruri”-teatterimuodon. Bunrakua esitetään nykyään Osakassa kansallisessa bunrakuteatterissa, joka on rakennettu vuonna 1984.[84] Kabukia esitetään Shōchiku-za-teatterissa, nōta ja kyōgenia esimerkiksi Ōtsukin nōteatterissa ja heinäkuisin Osakan linnanpihalla pimeän laskeuduttua.[85] Osakasta ovat lähtöisin bunrakun lisäksi kaksi komiikan muotoa, rakugo ja manzai; rakugo esitetään koomisen monologin muodossa, manzai taas on näyttelijäparin esittämä stand up -komiikan muoto. Molempia esitetään muun muassa Namba Grand Kagetsu -teatterissa.[86]

Perinteisen japanilaisen teatteritaiteen lisäksi Osakassa on lukuisia tiloja oopperan, baletin ja musiikin esittämiseen aina klassisesta musiikista jazziin ja populaarimusiikkiin. Tärkeimpiin konserttihalleihin kuuluvat Nakanoshimalla sijaitseva 2 700 kuuntelijan Festival Hall ja suuri Ōsaka-jō Hall -monitoimiareena, jonne mahtuu 16 000 henkeä. Populaarimusiikkiin keskittyy kuusikulmion muotoinen Namba Hatch, kun taas Symphony Hall on Japanin ensimmäinen erityisesti klassisen musiikin konsertteja varten suunniteltu konserttitalo.[87][88]

Festivaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakan vuosittaisista festivaaleista merkittävin on heinäkuun 24. ja 25. päivänä juhlittava Tenjin-matsuri, yksi Japanin kolmesta suuresta festivaalista Kioton Gion-matsurin ja Tokion Kanda-matsurin ohella. Festivaalia on vietetty yli tuhannen vuoden ajan, ja sen sanotaan saaneen alkunsa, kun Ōsaka Tenman-gūn pyhäkön läheltä joesta löytyi pyhä keihäs. Tenman-gūn pyhäkön festivaalina se kunnioittaa pyhäkön kamia Tenjiniä eli Sugawara no Michizanen henkeä. Festivaalilla on tuhansia osanottajia ja yli miljoona katsojaa; toisena festivaalipäivänä osallistujat nousevat paraatin jälkeen noin sataan lyhdyin ja soihduin koristelluun veneeseen, jotka lipuvat jokea pitkin. Ilta päättyy ilotulituksiin. Muita merkittäviä osakalaisia uskonnollisia juhlia ovat talvella kaupan jumalaa Ebisua juhlistava Tōka Ebisu -festivaali ja Shitennō-jin temppelin Doya doya -festivaali, jossa puolialastomien nuorten miesten ryhmät taistelevat amuletista, kesällä Shōman-inin temppelin Aizen-matsuri ja Sumiyoshi-taishan pyhäkön pääjuhla Sumiyoshi-matsuri sekä marraskuussa Osakan perinteisen lääkkeidenvalmistusalueen Dōshōmachin kamille omistettu Shinnōsai-juhla.[89]

Syksyllä, yleensä lokakuun toisena sunnuntaina, pidettään suuri Midōsuji-kadun paraati. Paraatiin osallistuu noin 10 000 henkeä ja sillä on yli miljoona katsojaa.[89]

Keittiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakalla on rikas ja monipuolinen ruokakulttuuri. Perinteisesti Osakan alueen keittiö on muodostanut vastakohdan tokiolaiselle keittiölle: Seton sisämeren ansiosta Kansain alueella on syöty paljon raakaa kalaa, kun taas Kantōssa ruoka on ollut säilötympää ja käsitellympää. Tuore merikala on kuulunut etenkin osakalaiseen keittiöön – valkolihaista tai-kalaa ”voidaan pitää koko osakalaisen ruokakulttuurin arvostetuimpana ja herkullisimpana symbolina”. Kahden ruokaperinteen kilpailu periytyy Edo-kaudelta, jolloin Osakan sijainti Edoa eli nykyistä Tokiota keskeisemmällä paikalla salli kaupungin kilpailla Edon kanssa ja aluksi jopa päihittää sen japanilaisen ruokakulttuurin kehtona Edon pääkaupunkiasemasta huolimatta.[90]

Osakalaista ruoka- ja ravintolakulttuuria kuvaa sana kuidaore, ”syö kunnes kaadut”. Kaupungissa on lukemattomia erityyppisiä ja eri hintaisia ravintoloita: tärkeimmät keskittymät ovat viihdealueilla, kuten Kitassa Umedan kaupunginosassa ja Minamin alueella Dōtonborissa. Monet erilaiset japanilaisen keittiön klassikot ovat saaneet alkunsa Osakassa. Paikallisiin ruokalajeihin lukeutuvat esimerkiksi 1930-luvun Osakassa syntynyt takoyaki (paistetut mustekalapallot), okonomiyaki-paistos, kitsune udon (udon-nuudelit tofun kera) ja uppopaistettu kushikatsu (bambutikun päässä olevat liha- tai kasvispalat, jotka kastetaan kastikkeeseen). Korkealuokkaisempia ruokia ovat vuorostaan tecchiri-pata, jonka yhteyteen kuuluu fugu eli pallokala, ja shabu-shabu, kiehuvaan liemeen kastettavat ohuet naudanlihasiivut. Osakalainen sushi eroaa tokiolaisesta sushista: Osakan hakozushissa eli ”laatikkosushissa” sushiriisiä ja erilaisia tuoreita raaka-aineita painetaan kerroksittain puiseen, neliönmuotoiseen astiaan ja leikataan sitten suupaloiksi.[91]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baseball-ottelu Osaka Dome -stadionilla

Osaka on suurkaupunki, jossa toimii useita Japanin kansallisissa sarjoissa pelaavia urheilujoukkueita. Osaka Dome on Orix Buffaloes -baseball-joukkueen kotiareena, ja sinne mahtuu 55 000 katsojaa. Stadionilla pelaa osan kotiotteluistaan myös baseball-joukkue Hanshin Tigers. Japanin jalkapalloliigassa J. Leaguessa pelaa vuorostaan kaksi osakalaista joukkuetta, Gamba Osaka ja Cerezo Osaka. Cerezo Osakan kotiareena on 48 000 katsojan Nagai-stadion, joka toimi myös Japanin ja Korean yhdessä järjestämien vuoden 2002 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen pelipaikkana. Gamba Osaka puolestaan pelaa kotiottelunsa Osaka Expo '70 Stadiumilla. Japanin koripalloliigassa pelaa joukkue Osaka Evessa, joka voitti liigan ensimmäisen mestaruuden vuonna 2005, ja lentopalloliigassa on useita osakalaisia joukkueita.[92][93]

Osakan prefektuurin urheiluhallissa pidetään vuosittain yksi ammattilaissumopainin turnauksista, Sangatsubasho (jap. 三月場所). Maaliskuussa katukuvaan ilmestyvistä sumopainijoista on tullut osakalaisille kevään merkki. Toinen suuri vuosittainen tapahtuma on Osakan kansainvälinen naisten maraton tammikuun lopulla. Maratonin reitti kiertää kaupungin tärkeimmät nähtävyydet.[93][92] Osakassa on pidetty jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen lisäksi useita kansainvälisiä urheilun suurtapahtumia, kuten yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2007 Nagai-stadionilla ja judon maailmanmestaruuskilpailut 2003.[94]

Kansainvälinen yhteistyö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakan kaupungilla on runsaasti kansainvälisiä yhteyksiä ympäri maailman. Kaupunki ylläpitää ulkomaantoimistoja Chicagossa, Pariisissa, Shanghaissa ja Singaporessa. Sisar- tai ystävyyskaupunkeja Osakalla on yhteensä seitsemän. Sisarkaupunkien kanssa tehdään yhteistyötä muun muassa kulttuuriin, urheiluun, tieteeseen, koulutukseen ja kauppaan liittyvissä kysymyksissä:[95][96]

Lisäksi Osakalla on kolme ”ystävyys- ja yhteistyökaupunkia”, Unkarin Budapest (vuodesta 1998), Argentiinan Buenos Aires (vuodesta 1998) ja Etelä-Korean Busan (vuodesta 2008). Koska Osaka on merkittävä satama, kaupungilla on myös seitsemän ”sisarsatamaa” eri puolilla maailmaa.[95] 18 maalla on Osakassa konsulaatti.[97]

San Francisco oli Osakan sisarkaupunki vuodesta 1957 vuoteen 2018, jolloin Osaka katkaisi vanhimman suhteensa protestina San Franciscossa paljastetulle japanilaisten miehitysalueillaan toisen maailmansodan aikana seksiorjiksi pakottamille lohtunaisille omistetulle monumentille.[98]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f 推計人口・人口異動（平成29年4月1日）(XLS形式, 36.00KB) 大阪市役所. Arkistoitu 26.4.2017. Viitattu 25.04.2017.
  2. ↑ Municipalities of Osaka Prefecture Osaka Prefectural Internationalization Strategy Executive Committee. Arkistoitu 28.9.2013. Viitattu 31.08.2013.
  3. ↑ 大阪市の市域 大阪市. Viitattu 31.08.2013.
  4. ↑ Keihanshin Industrial Zone Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.08.2013.
  5. ↑ Lonely Planet 2003, s. 384–385.
  6. ↑ Area, Population, and Climate Osaka Prefectural Internationalization Strategy Executive Committee. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 31.08.2013.
  7. ↑ Four Seasons, Climate & Dress Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 31.08.2013.
  8. ↑ McClain & Wakita 1999, s. 1.
  9. ↑ McClain & Wakita 1999, s. 1–6.
  10. ↑ a b c d Historical Overview Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 1.9.2013.
  11. ↑ McClain & Wakita 1999, s. 6–8.
  12. ↑ a b Historical Overview City of Osaka. Arkistoitu 30.8.2012. Viitattu 1.9.2013.
  13. ↑ a b c History of Osaka Osaka Prefectural Government. Arkistoitu 22.8.2013. Viitattu 1.9.2013.
  14. ↑ History of Osaka Castle 大阪城天守閣. Viitattu 1.9.2013.
  15. ↑ a b Lonely Planet 2003, s. 384.
  16. ↑ Fifth National Industrial Exhibition National Diet Library. Viitattu 1.9.2013.
  17. ↑ Osaka City Council Top Page Osaka City Council. Viitattu 1.9.2013.
  18. ↑ 存在感が薄い？　吉村洋文・新大阪市長ってどんな人？　女性職員には意外な“評判”も… AERA. Viitattu 17.5.2017.
  19. ↑ Populist storm in Osaka The Japan Times. Viitattu 1.9.2013.
  20. ↑ Old guard see despot in Hashimoto The Japan Times. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 1.9.2013.
  21. ↑ Critics say 'Hashism' is a symptom of the degradation of politics The Asahi Shimbun. Arkistoitu 7.7.2012. Viitattu 1.9.2013.
  22. ↑ Hitora Tadashi: “Osaka Metropolis” Plan Faces Many Hurdles nippon.com. Arkistoitu 25.5.2013. Viitattu 1.9.2013.
  23. ↑ Eric Johnston: Hashimoto announces exit from politics after Osaka rejects merger plan in referendum The Japan Times. Viitattu 17.5.2017.
  24. ↑ a b c d Industry of Osaka Osaka Prefectural Government. Arkistoitu 31.8.2013. Viitattu 2.9.2013.
  25. ↑ a b Srinivas, Hari: Cities as Brands: Osaka City in Japan Reinvents itself 42nd ISoCaRP Congress 2006. Viitattu 2.9.2013.
  26. ↑ a b c d e Invest Osaka: Economic Profile of Osaka City of Osaka. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 2.9.2013.
  27. ↑ a b Osaka's Ecnomic Competitiveness Osaka Business and Investment Center. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 2.9.2013.
  28. ↑ Osaka's Leading Industries and Bases Osaka Business and Investment Center. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 2.9.2013.
  29. ↑ Yoshiaki Shiraishi, 87, Sushi Innovator The New York Times. Viitattu 2.9.2013.
  30. ↑ a b Osaka Dialect Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 2.9.2013.
  31. ↑ a b c d Access and Orientation japan-guide.com. Viitattu 30.08.2013.
  32. ↑ Using the subway Osaka Municipal Transportation Bureau. Viitattu 30.08.2013.
  33. ↑ a b c d e f Lonely Planet 2003, s. 388–399.
  34. ↑ バス路線図 大阪市交通局. Arkistoitu 17.7.2013. Viitattu 30.08.2013.
  35. ↑ Kansai International Airport japan-guide.com. Viitattu 30.08.2013.
  36. ↑ Itami Airport japan-guide.com. Viitattu 30.08.2013.
  37. ↑ To Osaka by train or bullet train Osaka-info. Viitattu 30.08.2013.
  38. ↑ To Osaka by Ferry Osaka-info. Viitattu 30.08.2013.
  39. ↑ Domestic Ferries japan-guide.com. Viitattu 30.08.2013.
  40. ↑ To Osaka by bus Osaka-info. Viitattu 30.08.2013.
  41. ↑ Osaka by the Numbers Osaka City Chicago Office. Viitattu 3.1.2011.
  42. ↑ Karan & Stapleton 1997, s. 146.
  43. ↑ Karan & Stapleton 1997, s. 80.
  44. ↑ Karan & Stapleton 1997, s. 107.
  45. ↑ Karan & Stapleton 1997, s. 110.
  46. ↑ Tsuruhashi, home of 'exotic' Korea in Osaka The Japan Times. Viitattu 3.1.2010.
  47. ↑ 2. The Standard Japanese VS the Kansai dialect Ikue Shingu. Viitattu 17.9.2013.
  48. ↑ Handai-Asahi Nakanoshima Juku: "The Osaka Dialect? We'll get around to that.... When did Osaka Dialect become Osaka Dialect?" Osaka University. Viitattu 17.9.2013.
  49. ↑ Ni no Kuni's Funny Bone Has Quite the History Kotaku. Viitattu 17.9.2013.
  50. ↑ Lonely Planet 2003, s. 386.
  51. ↑ Kita (Umeda) japan-guide.com. Viitattu 21.09.2013.
  52. ↑ Kita Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 21.09.2013.
  53. ↑ Around Nakanoshima Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 21.09.2013.
  54. ↑ Lonely Planet 2003, s. 387–389.
  55. ↑ Minami (Namba) japan-guide.com. Viitattu 21.09.2013.
  56. ↑ Minami Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 21.09.2013.
  57. ↑ Shinsekai japan-guide.com. Viitattu 21.09.2013.
  58. ↑ Tennoji / Shinsekai / Shinimamiya Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 21.09.2013.
  59. ↑ Around Osaka Castle / Tsurumi-Ryokuchi Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 21.09.2013.
  60. ↑ Tsuruhashi Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 21.09.2013.
  61. ↑ Bay Area Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 21.09.2013.
  62. ↑ a b c Osaka Museum Guide japan-guide.com. Viitattu 15.09.2013.
  63. ↑ Lonely Planet 2003, s. 387.
  64. ↑ Osaka City Museum of Fine Arts Osaka City Museum of Fine Arts. Arkistoitu 17.1.2016. Viitattu 15.09.2013.
  65. ↑ Osaka Museum of History japan-guide.com. Viitattu 15.09.2013.
  66. ↑ a b Lonely Planet 2003, s. 393.
  67. ↑ Osaka Aquarium (Kaiyukan) japan-guide.com. Viitattu 15.09.2013.
  68. ↑ Universal Studios Japan japan-guide.com. Viitattu 15.09.2013.
  69. ↑ Lonely Planet 2003, s. 392.
  70. ↑ a b c Osaka Parks and Gardens TravelSmart Ltd: World Guides. Viitattu 17.9.2013.
  71. ↑ a b Lonely Planet 2003, s. 391.
  72. ↑ Tennoji Park Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 17.9.2013.
  73. ↑ Nakanoshima Park Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 17.9.2013.
  74. ↑ Tsurumiryokuchi Expo ‘90 Commemorative Park Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 17.9.2013.
  75. ↑ Spring in Osaka: A Festival of Flowers and Greenery Osaka Prefectural Government. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 17.9.2013.
  76. ↑ Nagai Park Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 17.9.2013.
  77. ↑ Sumiyoshi Taisha japan-guide.com. Viitattu 15.09.2013.
  78. ↑ Sumiyoshi-taisha Shrine Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  79. ↑ Shitennoji Temple japan-guide.com. Viitattu 15.09.2013.
  80. ↑ Tenmangu Shrine japan-guide.com. Viitattu 15.09.2013.
  81. ↑ Sukunahikona Shrine Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  82. ↑ Imamiya Ebisu Shrine Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  83. ↑ Tsuyunoten Shrine (Ohatsu Tenjin Shrine) Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  84. ↑ Bunraku Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  85. ↑ Noh Drama & Kabuki Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  86. ↑ Rakugo & Manzai Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  87. ↑ Concerts & Live Music etc Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  88. ↑ The Symphony Hall Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  89. ↑ a b Festivals Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 15.9.2013.
  90. ↑ Pölkki, Miika & Valkama, Heikki: Umami – Japanilainen ruokakulttuuri, s. 24 & 33.. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2007. ISBN 978-951-851-111-6
  91. ↑ Osaka's Food Culture Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 31.08.2013.
  92. ↑ a b Do,Watch and Cheer: Osaka, the Place of Sports Fans Enjoy Watching Sporting Events Year-Round Osaka Prefectural Government. Arkistoitu 12.7.2013. Viitattu 17.9.2013.
  93. ↑ a b Yearly Sporting Events Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 17.9.2013.
  94. ↑ International Sports Competition Osaka Convention & Tourism Bureau. Viitattu 17.9.2013.
  95. ↑ a b Osaka and the World City of Osaka. Arkistoitu 7.11.2011. Viitattu 1.1.2011.
  96. ↑ Sister Cities City of Osaka. Arkistoitu 21.11.2010. Viitattu 1.1.2011.
  97. ↑ Consulates General in Osaka City of Osaka. Arkistoitu 24.4.2011. Viitattu 1.1.2011.
  98. ↑ Osaka drops San Francisco as sister city over 'comfort women' statue The Guardian. Viitattu 05.10.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Osakan suuralueet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Osaka&oldid=22801028”