Moskovium
| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Moskovium | ||||
Tunnus | Mc | ||||
Järjestysluku | 115 | ||||
Luokka | - | ||||
Lohko | p-lohko | ||||
Ryhmä | 15. typpiryhmä | ||||
Jakso | 7 | ||||
Löytövuosi | 2003 | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | (290) | ||||
Orbitaalirakenne | [Rn] 5f14 6d10 7s2 7p3 (ennustettu)[1] | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 18, 5 (ennustettu) | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | Luultavasti kiinteä | ||||
Muuta | |||||
Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
CAS-numero | 54085-64-2 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Moskovium (engl. moscovium) on synteettinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Mc ja järjestysluku 115.[2] Sen aikaisempi väliaikainen nimi oli ununpentium ja väliaikainen kemiallinen merkki Uup. Venäläiset fyysikot loivat tämän alkuaineen Dubnassa 2003 nihoniumin ohella, samoin kuin amerikkalaiset Lawrence Livermore National Laboratory tutkimuslaitoksessa samana vuonna. IUPAC vahvisti löydön joulukuussa 2015 ja alkuaine sai nykyisen nimensä marraskuussa 2016. Ruotsalaisen Lundin yliopiston tutkijat raportoivat 27. elokuuta 2013 muodostaneensa moskoviumia pommittamalla amerikiumia kalsiumioneilla.[3][4][5]
Noin 100 atomia moskoviumia on havaittu tähän päivään (2016) mennessä, ja niiden massaluvut ovat olleet välillä 287–292. Pitkäikäisin isotooppi on 290Mc, jonka puoliintumisaika on vain noin 410 millisekuntia.[6][7]
Isotoopit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Moskoviumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Muiden transuraanien tavoin kaikki moskoviumin isotoopit ovat radioaktiivisia. Alkuaineelle tunnetaan viisi isotooppia, joista pysyvin on 290Mc, jonka puoliintumisaika on noin 410 millisekuntia[a]. Tämä isotooppi hajoaa alfasäteilyä emittoiden nihonium-286:ksi. Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat jäävät alle puolen sekunnin.[7]
Moskoviumin isotoopit hajoavat yksinomaan alfahajoamisella. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan tai josta on ainakin arvio (vuonna 2017):[7]
Isotooppi | Puoliintumisaika | Löytövuosi | Hajoamistyyppi ja intensiteetti[b] |
---|---|---|---|
287Mc | 95±60 ms | 2004 | α=100 |
288Mc | 170±25 ms | 2004 | α=100 |
289Mc | 310±90 ms | 2010 | α=100 |
290Mc | 410±190 ms | 2010 | α=100 |
291Mc | #1 ms[c] | α ? SF ? |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hoffman, Darleane C. & Lee, Diana M. & Pershina, Valeria: ”luku 14”, Transactinide Elements and Future Elements, s. 1652–1752. (Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos) Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985 (englanniksi)
- ↑ IUPAC Announces the Names of the Elements 113, 115, 117, and 118 30.11.2016. IUPAC. Viitattu 2.12.2016. (englanniksi)
- ↑ Existence of new element confirmed 27.08.2013. Lund University. Viitattu 9.9.2013. (englanniksi)
- ↑ Discovery and Assignment of Elements with Atomic Numbers 113, 115, 117 and 118 Press Release. 30.12.2015. International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC). Arkistoitu 31.12.2015. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)
- ↑ IUPAC is naming the four new elements nihonium, moscovium, tennessine, and oganesson 8.6.2016. IUPAC. Arkistoitu 8.6.2016. Viitattu 9.6.2016. (englanniksi)
- ↑ https://www.researchgate.net/publication/44610795_Synthesis_of_a_New_Element_with_Atomic_Number_Z117
- ↑ a b c Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 25.11.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Symmetrisoitu kahdesta havainnosta: 240(+280–90) ja 1300(+2300–500) ms
- ↑ Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille, että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa, että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
- ↑ Ennustettu arvo, ei kokeellista havaintoa.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The Royal Society of Chemistry (RSC): Moscovium (englanniksi)
- PeriodicTable: Moscovium (Mc) (englanniksi)
- PubChem: Moscovium (englanniksi)