Lê-dynastia
Lê-dynastia oli nykyistä Vietnamia vuosina 1428–1527 ja 1533–1776 hallinnut kuningassuku. Se nousi valtaan kiinalaisen Ming-dynastian hallitessa maata. Dynastian perustaja, varakas maanomistaja Lê Lợi johti yli kymmenen vuoden ajan sissisotaa. Kiinalaiset antautuivat vietnamilaisille 1428. Lê Lợi perusti jälkimmäisen Lê-dynastian ja otti keisarinimekseen Lê Thái Tổn. Maan nimeksi tuli jälleen Đại Việt ja pääkaupungiksi Thăng Long, eli nykyinen Hanoi. Lê-dynastian valtaannoususta alkoi jälleenrakennuksen aika, vietnamilaisten omat tavat otettiin käyttöön ja hallintovirkamiesten nimityksen perusteeksi määriteltiin saavutukset eikä sosiaalinen tai perhetausta.
Lê Thái Tổn kuoli oltuaan kuninkaana vain viisi vuotta. Hänen pojanpoikansa Lê Thánh Tông hallitsi melkein neljä vuosikymmentä 1400-luvun loppupuolella, ja kansakunta kukoisti. Lê Thánh Tông uusi lainsäädännön, maanviljelyä kehitettiin, kansakunnan hyviä käytöstapoja ja moraalia korostettiin. Myös valtakunta laajeni Laosia vastaan tehdylla sotaretkellä. Vuonna 1471 keisarin johdolla hyökättiin Champa-valtakuntaan ja keskinen Vietnam valloitettiin. Champan tuhoamisen jälkeen Vietnam pääsi käsiksi vuoristoalueiden tuotteisiin kuten mausteisiin, norsunluuhun ja jalopuihin, joilla oli kysyntää ulkomailla. Lê Thánh Tông keskittyi verottamaan kauppaa ja saattoi siten keventää talonpoikien verotusta. Valloitettujen alueiden paikallisia päälliköitä käytettiin alueviranomaisina. Lê Thánh Tôngista tulikin erittän suosittu kuningas.[1]
Lê Thánh Tông kuoli vuonna 1497. 1500-luvulla Lê-dynastian keisarit hallitsivat huonommalla menestyksellä, ja maa jakaantui yli kahdeksi sadaksi vuodeksi sisällissotaan ja vallantaisteluihin eri perheiden välillä. Tänä aikana Lê-dynastian keisarit olivat vain nimellisiä hallitsijoita sotapäälliköiden todellisuudessa hallitessa maata. Mạc-dynastia oli vallassa 1527–1533, ja osassa maata aina vuoteen 1592 asti. Muodollinenkin valta Lê-dynastialta vietiin Vietnamin sisällissodassa vuosina 1772–1802, kun Tây Sơn -dynastia nousi valtaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Barwise J.H ja White N.J.: Matkaopas historiaan: Kaakkois-Aasia. Suomentanut Toppi A. UNI Press, 2006. ISBN 951-579-212-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Barwise & White, s. 59-60.