Korabl-Sputnik 2
| Sputnik 5 | |
|---|---|
 |
|
| Lennon tilastotiedot | |
| Kutsukoodi | Korabl Sputnik 2 |
| Miehistön määrä |
2 koiraa 40 hiirtä 2 rottaa |
| Lähtöalusta |
Baikonur torni 1 |
| Laukaisu | 19. elokuuta 1960 kello 8.44.06 UTC |
| Paluu Maahan | 20. elokuuta 1960 |
| Lennon kesto | 1 päivä |
| perigeumi | 287 km |
| Ympärikierto | 90,70 minuuttia |
| Kiertoradan inklinaatio | 64,95° |
| Massa | 4 600 kg |
| COSPAR ID | 1960-011A |
Korabl-Sputnik 2[1] (ven. Корабль-Спутник 2), joka tunnetaan lännessä myös Sputnik 5 -nimellä, oli Neuvostoliiton järjestyksessään toinen Vostok-kapselin koelento ensimmäistä miehitettyä lentoa silmällä pitäen. Se oli myös ensimmäinen avaruusalus, joka lennätti avaruuteen eläimiä ja palautti ne turvallisesti takaisin maahan. Aluksen muuna hyötykuormana oli muun muassa tieteellisiä sensoreita, televisiojärjestelmä sekä monenlaisia kasveja ja sieniä.[2] Se laukaistiin elokuussa 1960, se avasi tien Vostok 1:lle, joka laukaistiin kahdeksan kuukautta myöhemmin.
Lento
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sputnik 4:n paluun epäonnistumisesta huolimatta päätti Sergei Koroljov jatkaa testiohjelman seuraavaan vaiheeseen ja laukaista matkaan Vostok-kapselin, jolla toteutettaisiin lento lähdöstä paluuseen toteuttaen ja testaten miehitetyn lennon lentosuunnitelmaa. Ensimmäinen yritys lennon suorittamiseksi laukaistiin 28. heinäkuuta 1960 klo 7.12 UTC. Tämä yritys kuitenkin päättyi epäonnistumiseen, kun yksi Vostok-kantorakettiin liitetyistä lisäraketeista irtosi 17 sekuntia laukaisun jälkeen. Lisäraketti kääntyi kohti kantorakettia ja koko avaruusalus räjähti 28,5 sekuntia laukaisun jälkeen tuhoten myös Vostok-kapselin. Kyydissä olleet koirat menehtyivät välittömästi. Tämä epäonnistuminen johti pakomenetelmien kehittämiseen, jotta tulevaisuudessa vastaavissa tilanteissa voitaisiin kapseli pelastaa tuhoutumiselta.
Uusintayritys oli alun perin suunniteltu laukaistavaksi 15. elokuuta, mutta viallinen polttoaineventtiili lykkäsi laukaisua neljällä päivällä. Laukaisun täsmällisestä ajankohdasta on erimielisyyksiä, sillä erään insinöörin mukaan laukaisu olisi tapahtunut klo 8.38.24 UTC, mutta virallisen tiedon mukaan laukaisu tapahtui klo 8.44.06 UTC.[3]
Vostok-kapseli kiersi maata runsaan vuorokauden ajan, jonka aikana aluksen järjestelmät toimivat odotetusti ja mukana lentäneet koirat Belka ja Strelka voivat hyvin. Kuten edeltäneellä Sputnik 4 -lennolla havaittiin jarrutuspolton lähestyessä, että avaruusaluksen suuntaa säädellyt infrapunajärjestelmä ei suunnannut alusta oikein. Tämä oli johtanut edellisen lennon epäonnistumiseen. Tällä kertaa lennonvalvojat turvautuivat auringon paikannukseen perustuvaan varajärjestelmään ja alus suoritti normaalin jarrutuspolton 20. elokuuta noin klo 10.20 UTC.
Puoli tuntia myöhemmin noin klo 10.50 UTC aktivoitui Vostok-kapselin heittoistuinjärjestelmä suunnitelmien mukaisesti jolloin Belka ja Strelka jatkoivat laskeutumista laskuvarjoilla pienemmässä kapselissa muiden mukana olleiden koemateriaalien kanssa. Koirien kapseli ja Vostok-avaruusalus laskeutuivat lopulta lähes samanaikaisesti klo 11.02 UTC.[4] Molemmissa kapseleissa oli mukana kortti, joka ohjeisti mahdollisia paikalle sattuneita ihmisiä jättämään kapselit koskemattomiksi ja ilmoittamaan välittömästi niiden sijainnin viranomaisille.
Lennon jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asianomaisten viranomaisten saavuttua löydettiin Belka ja Strelka hyväkuntoisina eikä kummastakaan löytynyt mitään avaruuslennosta johtuvia haittavaikutuksia. Myös muut eläimet ja kasvit löydettiin hyväkuntoisina. Näin Vostok-avaruusalus oli todistanut kykynsä elollisten olentojen ylläpitämiseen avaruuslennon aikana ja myös palauttamaan ne turvallisesti takaisin maan pinnalle.
Belkasta ja Strelkasta tuli nopeasti Neuvostoliitossa hyvin kuuluisia ja niistä tehtiin muun muassa postimerkkejä. Pian avaruuslennon jälkeen lähetettiin yksi Strelkan pennuista, Pušinka, lahjana Yhdysvaltojen presidentti John F. Kennedyn lapsille. Pušinkan jälkeläisiä on elossa yhä edelleen. Belka ja Strelka täytettiin niiden luonnollisen kuoleman jälkeen. Belka ja Strelka ovat tällä hetkellä näytteillä Moskovassa Kosmonauttien museossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ McDowell, Jonathan. "Launch Log". Jonathan's Space Page. Retrieved 27 July 2010. planet4589.org.
- ↑ Vostok astronautix.com. 25.11.2023. Arkistoitu 29.6.2011. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ Space History Notes The flight of Sputnik-5
- ↑ Zarya The Vostok Programme (Arkistoitu – Internet Archive)