Kierteissarvivuohi
| Kierteissarvivuohi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Nautaeläimet Bovidae |
| Alaheimo: | Vuohet Caprinae |
| Suku: | Capra |
| Laji: | falconeri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Capra falconeri |
|
| Alalajit [2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kierteissarvivuohi eli kierteissarvikauris eli markor[4] tai markhor[5] (Capra falconeri) on kesyn vuohen sukuinen sorkkaeläinlaji, jolla on korkkiruuvia muistuttavat sarvet. Laji elää Keski-Aasian vuoristoissa. Se on Pakistanin kansalliseläin.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urospuolisten kierteissarvivuohien säkäkorkeus on yli metrin ja painoa niillä on jopa 100 kiloa. Kutut ovat pienempiä, noin 150-senttisiä ja alle metrin korkuisia, ja paino on vain puolet pukeista. Kierteissarvivuohen lyhyt ja sileä peitinkarva pitenee talvella, jolloin pohjavillakin kasvaa. Molemmilla sukupuolilla on leukaparta, pidempi se on kuitenkin pukeilla. Uroksilla on myös pitkät riippukarvat kaulassa, ryntäällä ja säärissä sekä pitkäkarvainen selkäharja. Pukkien huomiota herättävin piirre on sarvet, jotka kierrettä pitkin mitaten voivat olla jopa 1,5-metriset. Kierteiden muoto vaihtelee eri alalajeilla. Joillain ne ovat leveät, taaksepäin suuntautuvat ja vain puolitoistakierteiset, joskus ne sojottavat V:n muotoisina kohtisuoraan ylöspäin muodostaen 4–5-kertaisen korkkiruuvimaisen kierteen. Sarvissa on omalaatuinen sääntö: oikea sarvi kiertyy ulospäin oikealle, vasen vasemmalle. Samoin on kuttujen pienemmissä sarvissa, jotka ovat vain enintään 25 senttimetriä pitkät ja kaartuvat taaksepäin. Väriltään ne ovat yleensä valkoisia ja niskassa on tumma läikkä.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kierteissarvivuohia tavataan vain Pohjois-Afganistanin, Pakistanin Kashmirin, Tadžikistanin ja Uzbekistanin vuoristoissa 600–3 600 metrin korkeudessa. Levinneisyysalue on hyvin laikuttainen.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kierteissarvivuohet elävät vuoristojen metsävyöhykkeellä ja niiden yläpuolella. Ne viihtyvät kallioisten seutujen ruohoniityillä ja lähtevät suurille vaelluksille vain runsaslumisina talvina. Parittelukausi on talvella, jolloin urokset esittelevät sarviaan ja pöyhistelevät selkäharjaansa näyttääkseen isommilta. Ne myös nousevat takajaloilleen vuorikauriiden tapaan. Naaras synnyttää 135–170 päivän kantoajan jälkeen yleensä yhden tai kaksi vohlaa, harvoin kolme. Vohlat syntyvät touko-kesäkuun alussa. Kierteissarvivuohet elävät pieninä ryhminä, urokset ja naaraat erillään. Kierteissarvivuohet syövät vuoriston heinää ja muuta kasvillisuutta.
Uhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kierteissarvivuohet ovat harvinaistuneet metsästyksen takia melkoisesti, ja jotkin alalajit ovat jo sukupuuton partaalla.
Lajia suojellaan muun muassa Euroopan eläintarhojen yhteisellä suojeluohjelmalla. Suojeluohjelmaa johtaa Korkeasaaren eläintarha, jossa lajia on myös nähtävillä. [5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valdez, R.: Capra falconeri IUCN Red List of Threatened Species. Version 2015-4. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Capra falconeri Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 18.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6
- ↑ Kierteissarvivuohi (markor, kierteissarvikauris) – Capra falconeri laji.fi Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ a b Korkeasaari: Markhor - Korkeasaaren eläintarha Korkeasaari. Viitattu 17.3.2021. (englanti)