Kasvifysiologia
Kasvifysiologia tutkii kasvien elintoimintoja: aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja liikkeitä.[1]
Esimerkiksi yhteyttämisessä kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä happea käyttöönsä auringon säteilyenergian avulla. Yhteyttämistä ja kemiallisten aineiden kuljetusta varten kasvit saavat vettä transpiraation avulla. Veden kulkeutumisessa kasvin juurista lehtiin saakka ovat välittäjinä putkisoluista koostuvat putkisolut ja veden otto tapahtuu osmoottisesti. Kasvi ottaa juurten avulla myös ravinteita, mutta niiden otto tapahtuu ravinteiden ollessa ionisessa muodossa. Yhteyttäminen puolestaan tapahtuu viherhiukkasissa ja siihen osallisena oleva fysiologinen tekijä on valo. Toinen yhteyttämiseen vaikuttava tekijä on lämpötila. Valo ja lämpötila vaikuttavat myös kasvuun. Kukinnan ajoittumiseen ja virittymiseen vaikuttaa kasvilajin päivärytmi.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ FM, pääaine kasvifysiologia Oulun yliopisto. Viitattu 10.3.2015.
- ↑ Antero Pankakoski: Puutarhurin kasvioppi, s. 75-76, 83, 86, 94, 129, 157. Helsinki: Edita, Opetushallitus, 1996. ISBN 951-37-1932-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Plant Physiology Online (englanniksi)