Ferenc Szálasi

Ferenc Szálasi
Unkarin johtoon kohonnut Szálasi lokakuussa 1944.
Kansakunnan johtaja - valtionhoitajan tehtävät
16. lokakuuta 1944 – 28. maaliskuuta 1945
Edeltäjä	Miklós Horthy
Seuraaja	Kansallisneuvosto
Unkarin pääministeri
16. lokakuuta 1944 – 28. maaliskuuta 1945
Edeltäjä	Géza Lakatos
Seuraaja	Béla Miklós
Henkilötiedot
Syntynyt	6. tammikuuta 1887 Kassa, Unkarin kuningaskunta
Kuollut	12. maaliskuuta 1946 (59 vuotta) Budapest, Unkari
Ammatti	Upseeri, poliitikko
Puoliso	Gizella Lutz
Tiedot
Huomautukset Valtaannousu vallankaappauksella eli valtionhoitaja Horthyn ja pääministeri Lakatosin vangitseminen. Szalasin valta päättyi puna-armeijan vallatessa Unkarin. Siirtyi maanpakolaisuuteen Saksaan ennen amerikkalaisten takaisin siirtoa Unkariin tuomittavaksi.
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ferenc Szálasi (s. 6. tammikuuta 1887 Kassa, Itävalta-Unkari – 12. maaliskuuta 1946 Budapest, Unkari) oli unkarilainen poliitikko, natsien tukeman Nuoliristin johtaja ja Unkarin pääministeri 1944–1945.

Szálasi värväytyi nuorena armeijaan ja taisteli ensimmäisessä maailmansodassa. Hän toimi 1930-luvulla Unkarin armeijan pääesikunnassa ja lähti 1930-luvulla mukaan politiikkaan. Hän perusti 1935 kansallisen tahdon puolueen, jonka ohjelmaan kuului rasismi ja unkarilainen kiihkoisänmaallisuus. Hallitus kielsi puolueen, mutta 1937 Szálasi perusti uuden, Unkarin kansallissosialistisen puolueen. Turvallisuuspoliisi pidätti Szálasin.

Juuri vallan ottanut Nuoliristi-puolueen johtaja Ferenc Szálasi Budapestissä.

1940 Szálasi vapautui vankilasta ja nousi Nuoliristin johtajaksi. Nuoliristi kaappasi vallan lokakuussa 1944 ja aloitti terrorikampanjan, joka oli suunnattu juutalaisia ja toisinajattelijoita vastaan. Nuoliristillä oli läheiset yhteydet muun muassa Adolf Eichmanniin, joka siirrätti satojatuhansia juutalaisia Puolan alueelle perustetuille keskitysleireille.

Kun venäläiset valtasivat Unkarin alkuvuodesta 1945, Nuoliristi hävisi, ja osa sen johtomiehistä pakeni. Szálasi pidätettiin sodan lopussa Saksassa, kuljetettiin Unkariin ja asetettiin kansantuomioistuimen eteen Budapestissa. Hänet tuomittiin kuolemaan sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan ja hirtettiin maaliskuussa 1946.