Diatsepaami

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Diatsepaami
Diatsepaami
Diatsepaami
Systemaattinen (IUPAC) nimi
7-kloori-1-metyyli-
5-fenyyli-1,3-dihydro-2H-
1,4-bentsodiazepin-2-oni
Tunnisteet
CAS-numero 439-14-5
ATC-koodi N05BA01
PubChem CID 3016
DrugBank APRD00642
Kemialliset tiedot
Kaava C16H13N2ClO 
Moolimassa 284,7 g / mol
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 93 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 20–100 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

C(AU) D(US)

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)
Schedule IV (International)
Schedule IV (CA)

Antotapa Oraalinen, Intramuskulaarinen, Intravenoosinen, Rektaalinen

Diatsepaami on bentsodiatsepiineihin kuuluva lääkeaine,[1] jota käytetään ahdistuneisuuden, tuska- ja levottomuustilojen, paniikkihäiriön, unettomuuden, epileptisen kohtauksen ja alkoholin vieroitusoireiden hoitamiseen sekä esilääkityksenä ennen kirurgisia ja diagnostisia toimenpiteitä. Suomessa diatsepaamia myydään tuotenimillä Diapam, Medipam ja Stesolid.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaisia diatsepaamivalmisteita.

Hoffmann-La Roche toi diatsepaamin ensimmäisenä myyntiin tuotenimellä Valium vuonna 1963. Lääkkeen kehittäjänä toimi Leo Sternbach.[3] Diatsepaami oli paranneltu versio klooridiatsepoksidista, jonka Hoffmann-La Roche oli tuonut Librium-nimisenä markkinoille kolme vuotta aikaisemmin. Diatsepaamia alettiin käyttää laajasti varsinkin Yhdysvalloissa, ja se korvasi vaarallisia barbituraatteja.

Valium oli eniten myyty yksittäinen lääke Yhdysvalloissa vuodesta 1969 vuoteen 1982. Suurin piikki myynnissä oli vuonna 1978, jolloin Valiumia myytiin yli 2,3 miljardia tablettia.[4] Tästä seurasi myös se, että useat potilaat jäivät riippuvaiseksi lääkkeestä, sillä diatsepaami saattaa aiheuttaa säännöllisessä käytössä voimakastakin riippuvuutta. Tämän vuoksi diatsepaamia ja muita bentsodiatsepiineja käytetään nykyään pääsääntöisesti lyhytaikaiseen ahdistuksen, unettomuuden tai lihasjäykkyyden hoitoon.[5]

Diapam 10 mg -tabletteja.

Suomessa diatsepaami sai myyntiluvan 27. huhtikuuta 1966, ja sitä myydään nykyään Suomessa nimillä Diapam, Diazepam, Medipam ja Stesolid. Valmistemuotoja ovat tabletti, peräpuikko, peräruiske, oraaliliuos ja suonensisäiseen annosteluun tarkoitettu liuos.[6][7][8]

Vaikutusmekanismi ja riippuvuuspotentiaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Bentsodiatsepiinit#Vaikutusmekanismi

Diatsepaamin rauhoittava vaikutus perustuu siihen, että se jarruttaa keskushermoston toimintaa. Diatsepaami lisää Gamma-aminovoihapon (GABA) affiniteettia postsynaptiseen reseptoriin, minkä seurauksena keskushermoston toiminta vaimenee. Diatsepaami on myös fosfodiesteraasi-4 inhibiittori, millä saattaa olla antidepressiivinen vaikutus.[9]

Gamma-aminovoihapon vaikutukset ihmiseen ovat sedaatio, ahdistuneisuuden lieveneminen, yleinen rentoutuminen ja lihasjännityksen laukeaminen.[10] Bentsodiatsepiinien ns. hypnoottisille, eli nukahtamista helpottaville vaikutuksille kehittyy kuitenkin nopeasti toleranssi.

Kuten kaikki bentsodiatsepiinit, myös diatsepaami aiheuttaa säännöllisessä käytössä fyysistä riippuvuutta. Tämän vuoksi lääkettä pyritään käyttämään mahdollisimman lyhyen aikaa, yleensä muutaman viikon ajan. Diatsepaamin riippuvuus- ja väärinkäyttöriski on erittäin suuri.[5] Diatsepaami lasketaan Suomen lainsäädännössä huumausaineeksi.[11] Se on reseptilääke.

Haittavaikutukset ja yliannostus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diatsepaamin yleisin haittavaikutus on uneliaisuus, johon voi myös liittyä haparointia, sekavuutta, heikotusta, huimausta, päänsärkyä, kaksoiskuvia sekä lihasheikkoutta. Diatsepaami voi myös pahentaa masennusoireita muiden bentsodiatsepiinien tavoin[12]

Liian suuri annos diatsepaamia aiheuttaa yllä olevien haittavaikutusten voimistumista, hyvin suuri yliannostus saattaa aiheuttaa hypotermian, hypotension ja/tai pahimmillaan kuoleman. Alkoholi ja muut keskushermostoa lamaavat aineet lisäävät diatsepaamin vakavia haittavaikutuksia. Myös opioidien samanaikainen käyttö lisää vakavien haittavaikutusten riskiä. Pelkän diatsepaamin yliannostus aiheuttaa harvoin kuoleman, tosin edellä mainittujen yhdistelmä lisää kuoleman riskiä huomattavasti.[12]

Kemia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diatsepaami on rasvaliukoinen ja metaboloituu maksassa. Diatsepaamin aineenvaihduntatuotteita ovat nordiatsepaami ja tematsepaami sekä niistä edelleen muodostuva oksatsepaami, jotka kaikki ovat farmakologisesti aktiivisia.[13][14] Sedatiivinen eli rauhoittava vaikutus kestää enimmillään noin kahdeksan tuntia.[15]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ E. Syvälahti ja J. Hietala, Ahdistuneisuus- ja unihäiriöiden lääkeaineet. s. 393–406, kirjassa M. Koulu ja J. Tuomisto, Farmakologia ja toksikologia, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007. ISBN 978-951-97316-2-9
  2. ↑ Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N05BA01 Fimea.
  3. ↑ Petteri Pietikäinen: Hulluuden historia, s. 289–299. Gaudeamus, 2013.
  4. ↑ http://www.guardian.co.uk/society/2005/oct/03/health.guardianobituaries The Guardian (englanniksi)
  5. ↑ a b http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01048 Lääkärikirja Duodecim – Bentsodiatsepiiniriippuvuus
  6. ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=far11454 (Arkistoitu – Internet Archive) Diapamin valmistemuodot (peräpuikko, tabletti, oraaliliuos) ja tuotetiedot
  7. ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=far12458 (Arkistoitu – Internet Archive) Diazepam Desitin (peräruiske) tuotetiedote
  8. ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=far12200 (Arkistoitu – Internet Archive) Stesolid Novum (liuos) tuotetiedot
  9. ↑ Collado, M. C.; Beleta, J.; Martinez, E.; Miralpeix, M.; Domènech, T.; Palacios, J. M.; Hernández, J: Functional and biochemical evidence for diazepam as a cyclic nucleotide phosphodiesterase type 4 inhibitor (pdf) 1998. British Journal of Pharmacology. (englanniksi)
  10. ↑ Netdoctor.co.uk (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus huumausaineina… 543/2008 www.finlex.fi. Viitattu 10.6.2022.
  12. ↑ a b DIAPAM tabletti 2 mg, 5 mg, 10 mg – Pharmaca Fennica pharmacafennica.fi. Viitattu 15.6.2019.
  13. ↑ Nature.com
  14. ↑ Diazepam Metabolism, Drug Metabolism and Diposition, Dmd.aspetjournals.org
  15. ↑ Mika Mukkula: Sedaatio ensihoidossa (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Diatsepaami.
Kouristuksen estolääkkeet
GABAergiset
GABAAR PAM

Barbituraatit: barbeksakloni • fenobarbitaali • metarbitaali • metyylifenobarbitaali • pentobarbitaali • primidoni • Karbamaatit: felbamaatti • Bentsodiatsepiinit: diatsepaami • klobatsaami  • klonatsepaami • kloratsepaatti • loratsepaami • midatsolaami • nimetatsepaami • nitratsepaami • tematsepaami • Muut: bromidi (kaliumbromidi, natriumbromidi) • imepitoiini • paraldehydi • stiripentoli

GABA-T -inhibiittorit

Rasvahapot (ja liittyvät): valproaatti • valpromidi • valproaatti pivoksiili • vigabatriini

Muut

GABAR-reseptorinaktivoijat: progabidi • GAT-1 -inhibiittorit: tiagabiini

Kanavamodulaattorit

Hydantoiinit: etotoiini • fenytoiini • fosfenytoiini • mefenytoiini • Karboksamidit: eslikarbatsepiiniasetaatti • karbamatsepiini • okskarbatsepiini • Muut: lakosamidi • lamotrigiini • rufinamidi • topiramaatti • tsonisamidi

Kalsium-salpaajaat

Oksatsolidiinidionit: etadioni • parametadioni • trimetadioni • Suksinimidit: etosuksimidi • fensuksimidi • mesuksimidi • Gabapentinoidit: gabapentiini • pregabaliini

Kalium-avaajat

retigabiini

Muut
Hiilihappoanhydraasi-inhibiittorit

Sulfonamidit: asetatsolamidi • etoksotsolamidi • sultiaami

Muut

beklamidi • brivarasetaami • etirasetaami • kannabidioli • levetirasetaami • perampaneeli

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Diatsepaami&oldid=22708454”