Baku
| Baku | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Baku |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Azerbaidžan |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Eldar Əzizov |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 260 km² |
| Korkeus | –28 m |
| Väkiluku (2015) | 2 374 000[1] |
| – Väestötiheys | 998 ,38 as./km² |
| – Metropolialue | 4 000 000 |
| Postinumero | AZ1000 |
Baku (azer. Bakı, pers. بادکوبا, Bādkubā, pers. باراکا, Bārāčā[2]) on Azerbaidžanin pääkaupunki. Kaupungin metropolialueella asuu vuoden 2017 mittauksen mukaan yli 4 miljoonaa ihmistä, joista vajaat 3 miljoonaa kaupunkialueella,[1][3] mutta epävirallisten arvioiden mukaan asukkaita voi olla yli 5 miljoonaa (pakolaisten ja siirtolaisten takia).
Maantiede ja ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baku sijaitsee Apšeronin niemimaan eteläreunalla Kaspianmeren rannalla. Kaukasuksen vuoristo ulottuu niemimaan tyveen asti, mutta itse niemimaa on kumpuilevaa maastoa, jonka itäkärjessä on hiekkadyynejä. Saariston suojaama Bakunlahti on Kaspianmeren suojaisin luonnonsatama.[4] Kaspianmeren rannalla sijaitsevana Baku on 28 metriä valtamerten pinnan alapuolella, mikä tekee siitä maailman alimpana sijaitsevan pääkaupungin.[5]
Bakun ilmasto on varsin kuuma ja kuiva. Kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 30 astetta. Viileintä on tammi-helmikuussa, keskimääräinen alin +2 astetta. Sadetta saadaan kesä-elokuussa vain muutama millejä kuukaudessa, ja enimmilläänkin marraskuussa keskimäärin 30 mm.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joidenkin lähteiden mukaan ensimmäiset maininnat Bakusta ovat Kuolleiden kirjassa muinaisessa Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[7]
Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vuodelta 885. 1000-luvulta alkaen kaupunki kuului Shīrvān-Shāheille, lukuun ottamatta mongolivallan aikaa, kunnes venäläiset valtasivat sen Pietari Suuren johdolla 1723 ja pysyvämmin 1806.[4]
Bakun muurin ympäröimä vanhakaupunki on UNESCOn maailmanperintöluettelossa vuodesta 2000. Nykypäivään säilyneet muurit on rakennettu 1100-luvulla paikalle, joka on ollut asuttuna paleoliittiselta ajalta asti. Vanhankaupungin kuuluisin rakennus on Neitsyttorni, joka saattaa olla peräisin jo 600–500-luvuilta eaa. Toinen merkittävä vanha rakennus on vanhankaupungin korkeimmalla kohdalla kohoava Shirvanshahien palatsi, jota rakennettiin 1100-luvulta 1400-luvulle. Vanhassakaupungissa on myös lukuisia keskiaikaisia moskeijoita, karavaaniseraijeita ja kylpylöitä.[8]
Bakun yliopisto on perustettu vuonna 1919.[9]
Bakun suomalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bakussa asui 1900-luvun alkupuolella öljyteollisuuden tehtävissä parituhatta suomalaista. Bakun luterilaisen kirkon kirkonkirjat ovat säilyneet.[10]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bakun ensimmäinen öljylähde porattiin vuonna 1846, ja siitä lähtien kaupungin talous on pyörinyt öljyn ja sen jalostuksen ympärillä.[11]
Vuonna 2006 Bakusta rakennettiin länsirahalla öljyputki Tbilisin kautta Turkin Ceyhaniin, joka on Välimeren rannalla sijaitseva satamakaupunki.[12]
Kaspianmerta ja Apšeronin niemimaata, jolla Baku sijaitsee, on pidetty yhtenä maailman pahimmin saastuneista alueista. Maaperä on pilaantunut öljyvuotojen sekä puuvillapelloilla käytettyjen rikkaruohomyrkkyjen ja DDT:n takia.[13]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunkia palvelee sen keskustasta noin 25 kilometriä itään sijaitseva Haidar Alijevin kansainvälinen lentoasema (IATA: GYD, ICAO: UBBB).[14] Paikallisliikenne perustuu metroon ja busseihin[15] - raitiovaunuista on luovuttu, mutta niiden uudelleen käyttöön ottamista on suunniteltu.[16]
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bakussa on järjestetty Formula 1 -osakilpailuja vuodesta 2016 lähtien. Rata on rakennettu niin, että sen varrella näkyisi kaupungin parhaat puolet.[17] Baku on hakenut olympialaisia kahdesti, eli vuosina 2016 ja 2020, mutta se ei saanut järjestettäväkseen kumpiakaan olympialaisista.[18] Kaupungissa on maan korkeimmalla sarjatasolla pelaava jalkapalloseura Bakili Baku.
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Vanhaa kaupunkia. -
Öljy on keskeinen osa Bakun taloutta. -
Park Bulvar. -
Kaupungin muuria. -
Onnellisuuden palatsi -
Bakulainen taksiauto -
-
Bakun rantabulevardi -
Bakun ooppera- ja balettipalatsi -
Nizamin katu -
Filharmonian piha -
Ismailiyyan palatsi -
Armenian apostolisen kirkon kirkkorakennus -
Bibi-Heybatin moskeija
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Azerbaijan Demographics Profile 2018.
- ↑ Culture & Religion on Podium: Politicizing Linguistics Iranchamber.com. Arkistoitu 13.10.2007. Viitattu 25.8.2009.
- ↑ Population estimates for Baku, Azerbaijan, 1950-2015 Mongabay.com. Viitattu 4.3.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Baku Encyclopædia Britannica. Viitattu 8.9.2017. (englanniksi)
- ↑ https://www.bbc.co.uk/programmes/articles/2KC0g2TGpjBXGp5x5rm4KKd/seven-astounding-facts-about-the-city-of-baku
- ↑ Baku Climatological Information WMO. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ History of the City of Baku Baku City. 12.9.2011. Arkistoitu Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Walled City of Baku with the Shirvanshah's Palace and Maiden Tower Unesco. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ About BSU Baku State University. Viitattu 30.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Jarmo Huhtanen: Moskovasta löytyi valtavasti tietoa "likvidoiduista punasuomalaisista". Helsingin Sanomat, 16.11.2019, s. A 24.
- ↑ Baku and Oil. The Period of Industrial Oil Extraction Window to Baku. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Baku-Tbilisi-Ceyhan pipeline BP Azerbaijan. Viitattu 7.9.2017.
- ↑ Azerbaijan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)7.9.2017
- ↑ Baku Airport A to Z of Azerbaijan
- ↑ Baku: Public Transport Lonely Planet. Viitattu 7.9.2017.
- ↑ Trams return to Baku ABC.az. 2013. Viitattu 7.9.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ 2017 Formula 1 Azerbaijan Grand Prix Baku formula1.com. formula1.com. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Azerbaijan bids for 2020 Olympics in Baku 1.9.2011. espn.com: ESPN. Viitattu 4.9.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baku Wikimedia Commonsissa
| Piirikunnat |
Ağcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab |
|---|---|
| Kaupungit |
Baku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax |
Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.