Aleksei Brusilov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aleksei Brusilov vuonna 1914.

Aleksei Aleksejevitš Brusilov (ven. Алексей Алексеевич Брусилов, 1. syyskuuta 1853 Tbilisi17. maaliskuuta 1926 Moskova) oli venäläinen ratsuväenkenraali, joka toimi Venäjän armeijan ylipäällikkönä ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917. Ollessaan vuonna 1916 Venäjän lounaisrintaman komentajana hän määräsi niin sanotun Brusilovin hyökkäyksen.

Brusilov aloitti Venäjän 8. armeijan komentajana vuonna 1914, ja hänestä tuli kesäkuussa 1916 Nikolai Ivanovin seuraaja koko lounaisrintaman komentajana siksi, että hänellä oli tarjota hyökkäyssuunnitelma. Kenraalit Aleksei Evert ja Aleksei Kuropatkin olivat pitäneet parempana jäädä vain puolustusasemiin, vaikka Venäjää lainoittanut ja tukenut Ranska pyysi toista hyökkäystä itärintamalla pääasiassa Itävalta-Unkarin joukkoja vastaan, jotta Saksan olisi pakko luopua Verdunia vastaan kohdistetusta hyökkäyksestä ja Ranskan tilanne siten helpottuisi. Brusilovin hyökkäys toteutettiin 4. kesäkuuta – 20. syyskuuta 1916, minkä jälkeen keskusvaltojen puolella Paul von Hindenburg sai rintaman vakiintumaan.

Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen aikana Brusilov kannatti Nikolai II:n vallasta luopumista, ja Venäjän väliaikainen hallitus nimitti hänet sen jälkeen koko Venäjän armeijan komentajaksi. Brusilov suunnitteli yhdessä Aleksandr Kerenskin kanssa vuonna 1917 suoritetun Kerenskin hyökkäyksen, jota kutsutaan harvemmin myös Brusilovin toiseksi hyökkäykseksi.

Bolševikkien otettua vallan väliaikaiselta hallitukselta ja vallan jakauduttua eri kenraaleille Brusilov odotti vuoteen 1920, kunnes tarjoutui neuvostohallinnon palvelukseen. Hän johti vuonna 1920 sota-asiain sekä ulkoasian kansankomissaarin Lev Trotskin alaisuudessa puna-armeijan hyökkäystä Varsovaa kohti puolalaisia vastaan.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]