Edunvalvontavaltakirjalla annat toiselle henkilölle oikeuden hoitaa asioitasi silloin, jos et itse ole kykenevä niitä hoitamaan. Kun laadit valtakirjaa, sinun kannattaa pohtia, mitkä ovat sellaisia itsellesi tärkeitä asioita, jotka valtuutetun pitäisi tietää asioitasi hoitaessaan. Valtakirja kannattaa tehdä jo ajoissa, vaikka sellaiselle ei tällä hetkellä olisikaan tarvetta.
Edunvalvontavaltakirjan voi laatia täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan sisällön ja merkityksen.
Edunvalvontavaltakirjalla voit määritellä, kuka asioitasi hoitaa, millaisia asioita hän saa hoitaa ja miten niitä pitäisi hoitaa. Lisäksi voit määritellä, miten valtuutetun toimintaa pitäisi valvoa.
Valtakirjaa ei tarvitse hyväksyttää kenelläkään, joten älä lähetä sitä meille tarkistettavaksi. Valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta sitten, kun se pitää ottaa käyttöön.
Lue lisää edunvalvontavaltakirjan vahvistamisesta.
Toimi näin
-
Laadi edunvalvontavaltakirja jo nyt tulevaisuuden varalle
Suosittelemme käyttämään apuna asiantuntijaa, kuten oikeusaputoimistoa, asianajotoimistoa, lakiasiantoimistoa tai pankin notariaattipalveluja.
Suosittelemme laatimaan useamman alkuperäisen kappaleen, jotta alkuperäinen valtakirja on ainakin valtuuttajalla ja valtuutetulla.
Huom. Jos sinulla on todettu jokin ymmärryskykyysi vaikuttava perussairaus (esim. muistisairaus), sinun kannattaa hankkia lääkärinlausunto siitä, että ymmärrät juuri laatimasi valtuutuksen merkityksen.
-
Säilytä alkuperäinen valtakirja huolellisesti
Huolehdi, että valtuutettu tietää edunvalvontavaltakirjan sijainnin ja saa sen haltuunsa, jos valtakirjan vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi.
Älä toimita edunvalvontavaltakirjaa meille säilytettäväksi.
-
Valtuutettu hakee valtuutuksen vahvistamista meiltä, jos valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan omia asioitaan
Mitä edunvalvontavaltakirjaan kirjoitetaan?
Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten pitää tehdä kirjallisesti. Valtuuttajan täytyy kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoittaa valtakirja tai tunnustaa siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien täytyy tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttajan ei tarvitse kertoa heille sen sisältöä.
Edunvalvontavaltakirjassa täytyy olla seuraavat asiat:
- Valtuuttaja eli valtakirjan laatija.
- Valtuutettu eli henkilö, jonka valtuuttaja oikeuttaa edustamaan itseään asioidensa hoitamisessa.
- Valtuutettavalta kannattaa tarkistaa jo ennen nimeämistä, että hän on valmis ottamaan tehtävän vastaan, jos se tulee ajankohtaiseksi.
- Kyse on edunvalvontavaltakirjasta.
- Asiat, joita valtuutettu on oikeutettu hoitamaan valtuuttajansa puolesta.
- Valtuutuksen voimaantuloehto eli seuraava teksti: "valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan".
Kun laadit valtakirjaa, ota huomioon nämä asiat:
Voit nimetä valtuutetuksi luottohenkilösi, jolle haluat uskoa asioidesi hoitamisen tulevaisuudessa. Valtuutettu on usein valtuuttajan lähipiiristä. Valtuutettuna voi kuitenkin toimia kuka tahansa henkilö, johon tunnet erityistä luottamusta. Et voi nimetä valtuutetuksi yritystä, yhdistystä tai yleistä edunvalvojaa.
Valtakirjassa on hyvä nimetä myös toissijainen valtuutettu esimerkiksi siltä varalta, että varsinainen valtuutettu on pysyvästi kykenemätön toimimaan valtuutettuna tai hän ei halua ottaa tehtävää vastaan. Toissijaisia valtuutettuja voi nimetä useamman. Tällöin valtakirjaan on hyvä laittaa merkintä siitä järjestyksestä, jossa heidän toivotaan ryhtyvän tehtävään.
Valtakirjassa on hyvä nimetä myös varavaltuutettu. Varavaltuutettu on tarpeen esimerkiksi niissä tilanteissa, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä esimerkiksi sairauden takia. Varsinainen valtuutettu voi tulla tilapäisesti estyneeksi myös esteellisyyden takia. Tällöin olisi hyvä, että valtakirjassa olisi nimetty varavaltuutetun tehtävään esim. perheyhteisön ulkopuolelta henkilö, joka ei ole esteellinen hoitamaan asiaa. Esteellisyystilanne saattaa syntyä esimerkiksi osituksessa ja perinnönjaossa tai kun valtuuttajan omaisuutta myydään.
Todistajien pitää tietää, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta heille ei tarvitse kertoa asiakirjan sisältöä. Todistajien täytyy olla täysi-ikäisiä ja ymmärtää todistamisen merkitys. He eivät saa olla esteellisiä eli lähisukua valtuuttajalle tai valtuutetulle.
Todistaja on esteellinen, jos hän on:
- valtuuttajan puoliso
- valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi tai lapsenlapsi tai edellä mainittujen puoliso
- valtuuttajan tai hänen puolisonsa sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai edellä mainittujen puoliso
- valtuutettu tai hänen puolisonsa
- valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi tai lapsenlapsi tai edellä mainittujen puoliso
- valtuutetun tai hänen puolisonsa sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai edellä mainittujen puoliso.
Listauksessa mainituilla puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita tai yhteisessä taloudessa ja avioliiton kaltaisissa olosuhteissa eläviä puolisoita. Sukulaisten esteellisyys koskee myös puolisukulaisia (kuten puolisisarus).
On tärkeää, että todistajien esteettömyys varmistetaan jo silloin, kun valtakirja allekirjoitetaan. Jos todistaja on esteellinen, emme voi vahvistaa valtakirjaa.
Kun todistajat allekirjoittavat valtakirjan, heidän on
- hyvä merkitä allekirjoituksensa oheen syntymäaikansa, yhteystietonsa ja todistamisen paikka ja aika
- mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä
- tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys
- tehtävä merkintä muista seikoista, jotka voivat heidän mukaansa vaikuttaa valtakirjan pätevyyteen.
Valtuutettu voi tulla tehtävässään esteelliseksi edustamaan valtuuttajaa. Esteellisyys voi syntyä esimerkiksi siitä, että valtuutettu itse tai hänen läheisensä on vastapuolena tehtävässä asiassa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun valtuutettu myy valtuuttajan asunnon ja ostajana on hänen läheisensä.
Valtuutettu on esteellinen edustamaan valtuuttajaa, jos vastapuolena asiassa on
- valtuutettu itse tai hänen puolisonsa
- valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi tai lapsenlapsi tai edellä mainittujen puoliso
- valtuutetun tai hänen puolisonsa sisarus, vanhempi tai isovanhempi tai edellä mainittujen puoliso.
- valtuutetun sisaruksen lapsi tai vanhemman sisarus
- joku, jota valtuutettu edustaa.
Jos valtakirjassa on nimetty esteetön varavaltuutettu (esim. perheen ulkopuolinen henkilö), hänen on tällöin mahdollista hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista omalta osaltaan. Kun olemme vahvistaneet valtuutuksen hänen osaltaan, hän voi edustaa valtuuttajaa siinä asiassa, jossa varsinainen valtuutettu on esteellinen.
Jos haluat, että valtuutettu tekee lahjoituksia puolestasi esimerkiksi lähiomaisen merkkipäivänä, sinun täytyy kirjoittaa valtakirjaan, mitä omaisuutta voidaan lahjoittaa ja kenelle. Muutoin valtuutetulla ei ole oikeutta lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta.
Valtuutettu ei myöskään saa olla esteellinen, kun hän antaa lahjoja puolestasi.
Valtakirjaan täytyy kirjoittaa määräys, jos valtuutetulle halutaan antaa oikeus
- myydä tai muuten luovuttaa kiinteistösi
- hakea kiinnitystä kiinteistöösi
- perustaa panttioikeus kiinteistöösi.
Valtakirjaan on sisällytettävä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Jos tämä ei käy ilmi valtakirjasta, emme voi vahvistaa valtuutusta.
Edunvalvontavaltakirjan määräyksillä voit vaikuttaa siihen, miten valtuutetun toimintaa valvotaan.
- Omaisuusluettelo
- Jos valtuutus koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa, valtuutetun pitää antaa tehtävänsä alkaessa DVV:lle luettelo valtuuttajan varoista ja veloista. Tästä ei voida poiketa valtakirjan määräyksellä.
- Kirjanpitovelvollisuus
- Valtuutetun täytyy pitää kirjaa valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista (valtuuttajan taloudelliset asiat) ja niistä toimenpiteistä, joihin hän on valtuuttajan puolesta ryhtynyt (muut valtuuttajan asiat). Tästä ei voida poiketa valtakirjan määräyksellä.
- Tilivelvollisuus DVV:lle
- Valtakirjassa voidaan määrätä, että valtuutetun täytyy määräajoin (kuitenkin enintään vuosittain) antaa DVV:lle tili tehtävänsä hoitamisesta. Tilivelvollisuutta ei ole, jos valtakirjassa ei ole niin määrätty.
- Tilivelvollisuus yksityiselle taholle
- Valtakirjassa voidaan määrätä, että valtuutetun täytyy pyynnöstä tai määräajoin antaa jollekin yksityiselle taholle tili tehtävänsä hoitamisesta. Tilivelvollisuutta ei ole, jos valtakirjassa ei ole niin määrätty.
- Toimet, joihin tarvitaan DVV:n lupa
- Valtuutettu tarvitsee DVV:n luvan valtuuttajan puolesta tekemiinsä toimiin vain, jos valtakirjassa on niin määrätty.
- Päätöstili
- Valtuutetun pitää antaa viipymättä tili tehtävänsä hoitamisesta sille taholle, joka jatkossa hoitaa valtuuttajan omaisuutta. Se voi olla esimerkiksi valtuuttaja itse, hänelle määrätty edunvalvoja, toissijainen valtuutettu tai valtuuttajan kuolinpesä. Päätöstiliä ei siten koskaan toimiteta DVV:lle.
- Valtakirjassa voidaan kuitenkin määrätä, että päätöstilivelvollisuutta ei ole.
Valtakirjassa voidaan määrätä, keiden kanssa valtuutettu voi keskustella valtuutuksen perusteella tietoonsa saamista asioista. Jos tällaista määräystä ei ole, valtuutettu on salassapitovelvollinen eikä hän saa puhua näistä asioista.
Valtakirjassa valtuutettu saa oikeuden hoitaa asioitasi. Voit kuitenkin antaa valtuutetulle tarkempia määräyksiä eli toimiohjeita siitä, miten hänen pitäisi valtuuksiaan käyttää esimerkiksi itsellesi tärkeissä asioissa. Ohjeet voivat liittyä omaisuuden myyntiin, sen säilyttämiseen tai varojen käyttämiseen. Tällaiset ohjeet ovat yksilöllisiä ja sitovat valtuutettua. Ne kannattaa koota omaksi asiakirjaksi eikä niitä tarvitse toimittaa meille valtuutuksen vahvistamisen yhteydessä. Saatamme pyytää niitä, jos joudumme arvioimaan valtuutetun toimintaa.
Voit antaa valtakirjassa tai toimiohjeissa määräyksiä valtuutetun palkkiosta ja kulujen korvaamisesta. Voitte sopia niistä myös keskenänne. Jos niistä ei ole määrätty tai sovittu, valtuutetulla on oikeus saada varoistasi korvaus tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kuluista sekä kohtuullinen palkkio. Palkkion määrään vaikuttavat tehtävän laatu ja laajuus.
Emme voi antaa valtuutetulle tarkempaa tai tapauskohtaista ohjeistusta palkkion suuruudesta. Se voi kuitenkin tulla arvioitavaksemme esimerkiksi tilintarkastuksen tai valtuutetun toiminnasta meille tehdyn ilmoituksen yhteydessä.
Missä valtakirjaa pitäisi säilyttää?
Edunvalvontavaltakirja pitäisi säilyttää sellaisessa paikassa, josta valtuutettu saa sen käyttöönsä, kun valtakirjan vahvistaminen tulee ajankohtaiseksi. Valtakirjan voi antaa esimerkiksi valtuutetulle säilytettäväksi. Sitä voi säilyttää myös pankin tallelokerossa. Tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että valtuutetulla on pääsy sinne.
Edunvalvontavaltakirjaa ei voi lähettää säilytettäväksi meille Digi- ja väestötietovirastoon. Valtuutettu toimittaa sen meille vasta sitten, kun et enää kykene hoitamaan asioitasi ja valtakirjan vahvistaminen on tullut ajankohtaiseksi.
Alkuperäinen edunvalvontavaltakirja täytyy pitää tallessa myös sen vahvistamisen jälkeen.
Usein kysytyt kysymykset
Edunvalvontavaltuutukselle ei ole olemassa yhtä oikeaa valtuutusmallia. Löydät erilaisia malleja internetistä. Valtakirjan laatimisessa kannattaa kuitenkin pyytää apua asiantuntijalta, jotta siinä otetaan huomioon juuri sinun yksilöllinen tilanteesi.
Jos henkilöllä on todettu muistisairaus, kannattaa hankkia lääkärinlausunto siitä, kykeneekö henkilö ymmärtämään edunvalvontavaltuutuksen merkityksen todetusta sairaudesta huolimatta.
Edunvalvontavaltakirjan tekemisessä ratkaisevaa ei ole diagnoosi tai se, milloin se on asetettu, vaan ratkaisevaa on itse ymmärryskyky.
Kelpoisuus valtakirjan tekemiseen saattaa olla vielä tallella, vaikka henkilö olisikin jo muutoin menettänyt kyvyn huolehtia asioistaan. Valtuutuksen vahvistamista voidaan tällöin poikkeuksellisesti hakea heti sen antamisen jälkeen.
Selvyyden vuoksi kummankin on hyvä tehdä oma valtakirja.
Laki ei sinänsä rajoita valtuutettujen lukumäärää. Jos valtuutettuja on useampi kuin yksi ja heillä on sama tehtävä, valtakirjasta on hyvä käydä ilmi, voiko kuka tahansa valtuutetuista yksin edustaa valtuuttajaa vai pitääkö valtuutettujen toimia yhdessä. Asiaa on hyvä pohtia käytännön näkökulmasta: pitääkö valtuutettujen asioida esimerkiksi pankissa aina yhdessä vai voiko valtuutettu toimia yksinkin?
Edunvalvontavaltuutuksesta muualla
Omissa käsissä -kampanjan verkkosivut (tietoa edunvalvontavaltuutuksesta ja eri palveluntarjoajista)
Edunvalvontavaltuutus, Muistiliitto
Opas oikeudelliseen ennakointiin (pdf), Suomen muistiasiantuntijat ry, (löydät valtakirjan mallipohjan sivuilta 36–37)
Suunnittele itse elämääsi – talousasiat hoitoon huolella (pdf), Finanssiala
Tarvitsetko apua?
Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin edunvalvontavaltuutuksesta.
Puhelinpalvelu: suomeksi 0295 536 256 ja ruotsiksi 0295 536 305.
Palveluajat:
- ma–pe 9–15
Chat-palvelumme on käytössä näillä sivuilla arkisin kello 9–15.
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Ulkomaalaisen opiskelijan rekisteröinti
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö