Laiteosaaminen
Laiteosaaminen tarkoittaa sitä, millaiset taidot henkilöllä on käyttää erilaisia digilaitteita.
Laiteosaaminen liittyy monesti kielitaitoon ja yhteiskunnan palvelujärjestelmän tuntemukseen. Maahanmuuttajilla sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöillä voi olla haasteita digitaalisten palveluiden käytössä, jos kielitaito on heikko. Palveluissa käytetty kieli saattaa olla vaikeaselkoista ja termit voivat olla vaikeasti käännettävissä. Palveluihin liittyy myös paljon kulttuurisidonnaista tietoa, jota voi olla alkuun vaikea hahmottaa. Kielimuuri saattaa hankaloittaa laitteiden käyttöä myös julkisissa tiloissa, esimerkiksi kirjastoissa.
Heikon laiteosaamisen taustalla saattaa myös olla epäilevä asenne tai pelko teknologiaa kohtaan. Jos ei tunne laitteiden käyttöä tai ei hahmota, mihin omat tiedot joutuvat eri palveluissa, kynnys laitteiden käyttöön tai omien valmiuksien parantamiseen voi olla iso. Maahanmuuttajat sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöt saattavat myös olla varautuneita palveluiden ja laitteiden käyttöä kohtaan, jos he eivät luota yhteiskunnan toimijoihin tai eivät hahmoteta palvelujärjestelmän toimintakenttää.
Laiteosaamiseen saattaa liittyä myös heikko taloudellinen tilanne. Laitteet voivat olla vanhoja eikä niihin ole saatavilla päivityksiä. Tämä voi olla turvallisuusriski. Laiteosaamista voi myös olla hankala kehittää, jos ei pääse jatkuvasti arjessa käyttämään ajantasaisia laitteita ja ohjelmia.
Laiteosaamisen haasteet saattavat kasaantua, jos henkilö on kokematon laitteiden parissa, hän ei luota teknologiaan, hänellä on heikko kielitaito ja taloudellinen tilanne eikä hän tunne yhteiskunnan palveluita riittävästi.
Haasteita laiteosaamisessa aiheuttavat maahanmuuttajille sekä kieli- ja kulttuurivähemmistölle seuraavat asiat:
- Kieliongelmat
- Motivaatio ja asenne
- Palveluiden käyttö
- Kokemattomuus
- Taloudellinen tilanne
Mitä digitukijalta edellytetään? Taitava digitukija osaa ohjata asiakasta selkeällä kielellä ja tunnistaa keskeiset palvelut!
Muista yksilö
Kun työskentelee maahanmuuttajien tai kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden parissa, on tärkeää, että digitukijalla on hyvät ohjaustaidot ja riittävästi aikaa. Erilaisten kulttuurien ymmärrys antaa valmiuksia tukea asiakasta hänen omista lähtökohdistaan.
Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että jokainen ihminen on yksilö, eikä pelkästään oman kulttuurin edustaja. Hyvä digitukija tunnistaa juuri kyseiselle asiakkaalle keskeiset palvelut ja osaa hakea luotettavaa lisätietoa.
Käytä selkeää kieltä ja hyödynnä kielitaitoasi
Osaava digitukija on kielitietoinen ja hallitsee selkeän kielen opastustilanteissa. Selkeä kieli auttaa jokaista tuettavaa kielitaidosta riippumatta.
Selkeä kieli ja rauhallinen opastustilanne voivat lieventää asiakkaiden jännitystä ja pelkoa digilaitteita kohtaan. Selkeän kielen lisäksi digitukijan on hyvä tarkistaa, ymmärtääkö tuen tarvitsija opastetut asiat riittävällä tasolla. Uusien asioiden opettelu vieraalla kielellä ja vieraassa toimintaympäristössä voi viedä aikaa ja asioita pitää käydä läpi tuen tarvitsijalle sopivalla tahdilla.
Huomioi asiakkaan toimintakyky
Digitukijan on hyvä huomioida asiakkaan toimintakyky ja mahdolliset erityistarpeet. Digitukijan oma turvallinen ja luotettava toiminta auttavat asiakasta oppimaan, millainen on digiturvallinen tapa toimia erilaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi salasanaan tai vahvaan tunnistautumiseen liittyvät käytännöt ovat arkipäiväisiä digiturva-asioita, jotka saattavat olla monelle epäselviä.
Pelkoja aiheuttavien tilanteiden käsitteleminen on tärkeää, jotta asiakas uskaltaa opetella uutta ja tietää, mikä on mahdollista digitaalisessa ympäristössä ja mitkä pelot ovat turhia.
Tunne palveluverkosto
Maahanmuuttajien tai kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden parissa toimivalle digitukijalle on hyötyä, jos hän tuntee hyvin palveluverkoston ja pystyy tarvittaessa pyytämään ohjaustilanteeseen tulkin. Samoin vertaisryhmien ja -ohjaajien tuntemus on tämän kohderyhmän kanssa työskennellessä tärkeää.
Maahanmuuttajien sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvien henkilöiden kanssa toimivan digitukijan on hyvä hallita seuraavia taitoja:
Digitukijan tulee hallita ihmisten kohtaamiseen ja asiakkaan ohjaamiseen liittyvät perustaidot. Ohjaus on ammatillista vuorovaikutusta, jossa digitukija ohjaa asiakastaan. Ohjaukseen liittyy olennaisesti muun muassa aktiivinen kuuntelu, sanotun toistaminen, selkiinnyttäminen, kysyminen ja tuen antaminen.
Digitukijan tulisi tunnistaa asiakaskunnalleen olennaiset palvelut ja verkostot, joihin hän voi tarvittaessa ohjata asiakkaan. Tässä auttaa se, että digitukija hahmottaa mistä tuesta, tiedosta tai palvelusta asiakas hyötyy eniten.
Maahanmuuttajien sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen kanssa toimivan digitukijan tulee huomioida asiakkaan tausta ja kulttuuri. Digitukijan on hyvä tutustua erilaisiin kulttuureihin ja niiden tapoihin. Kulttuurierojen huomiointi tukitilanteessa osoittaa kunnioitusta asiakasta kohtaan. Jos yhteistä kieltä ei ole, on hakijalle pystyttävä järjestämään tulkkausapua.
Digitukijan toivotaan hallitsevan ymmärrettävän kielen perusteet. Hyvä kielenkäyttö edellyttää kolmea asiaa: tulee olla asiallinen, selkeä ja ymmärrettävä. Asiallisuus viittaa puheen sävyyn ja asiakkaan kunnioittamiseen. Selkeä kieli koostuu hahmotettavista sanoista ja lyhyistä lauseista. Se auttaa kuulijaa ymmärtämään mistä puhutaan. Ymmärrettävä kieli liittyy ajatteluun. Se lähtee liikkeelle kuulijalle tutusta ja johdattaa uuteen. Ohjaustilanteessa tulisi välttää epämääräisyyttä ja monitulkintaisia ilmaisuja.
Digitukijalla tulee olla perustaidot yleisimpien puhelimien ja tietokoneiden käyttöjärjestelmistä. Digitukijalle on hyötyä myös siitä, että hän hallitsee perustaidot asiakkailleen keskeisistä ohjelmistoista ja palveluista. On hyvä ”oppia” tunnustamaan omat taitorajat ja tuntemaan verkostot, joilla omaa osaamista voi pitää yllä.
Digitukijan on hyvä tuntea oman alueensa keskeiset toimijat ja yhteiskunnan rakenteet. Mitkä palvelut liittyvät tuettavan tilanteeseen ja mistä digitukija itse voi kysyä apua tai minne hän voi ohjata asiakkaan, jos omat taidot eivät riitä.
Tiedon hakeminen on erilaisten asioiden selvittämistä ja hoitamista. Tiedonhakutaitoja tarvitaan monessa digitukijan työtehtävässä. Digitukijalla on tärkeä olla hyvät tiedonhakutaidot. Digitukijan on hyvä tietää, mitä kanavia voi käyttää tiedon hakemiseen. Tietoa on paljon saatavilla, joten on tärkeää vertailla eri lähteistä löydettyä tietoa. On myös osattava arvioida tiedon luotettavuutta ja sitä, onko tieto ajantasaista?
Jos digitukija toimii asiakkaiden kanssa, joilla on toimintakyvyn rajoitteita, on tärkeää, että tukija tuntee yleisimmät apuvälineet ja niiden hyödyt digitaalisessa ympäristössä. Erilaisten tukilaitteiden ja -välineiden perustaidot ja niiden tuoma hyöty on hyvä harjoitella, jotta osaa suositella niitä myös asiakkaille. On myös hyvä tiedostaa, että tukitilanne saattaa vaatia hieman enemmän aikaa, jos asiakkaan toimintakyvyssä on haasteita.
Digitukijan on tärkeä osata toimia digiturvallisesti. Digiturvalliseen toimintaan liittyy tieto siitä, mitä ovat henkilötiedot, julkiset ja salassa pidettävät tiedot ja turvallisuusluokitellut tiedot. Täytyy myös tietää, millaisilla välineillä näitä tietoja voidaan käsitellä tai millaisessa tilassa tuettavan henkilökohtaisista asioista voi keskustella.
- Palvelut henkilöasiakkaille
- Muutto
- Tarkasta omat henkilötietosi
- Tilaa todistus väestötietojärjestelmästä
- Nimenmuutos
- Edunvalvontavaltuutus ja varautuminen
- Aikuisen edunvalvonta
- Näin haet itsellesi edunvalvojaa
- Näin ilmoitat edunvalvontaa tarvitsevasta henkilöstä
- Milloin edunvalvoja tarvitsee luvan?
- Edunvalvojan tehtävät
- Milloin edunvalvoja tarvitsee sijaisen?
- Päämiehen toimintakelpoisuuden rajoittaminen
- Milloin edunvalvonta päättyy?
- Tietoa päämiehen läheisille
- Poissa olevan henkilön tai omaisuuden tulevan omistajan etujen valvominen
- Alaikäisen omaisuuden edunvalvonta
- Lapsen syntymä ja adoptio
- Avioliitto ja parisuhde
- Kuolema ja perunkirjoitus
- Ulkomaalaisena Suomessa
- Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
- Opiskelijan opas
- Kotikunta
- Perhesuhteet ja siviilisääty
- Ulkomaalaisen muutto Suomeen, Suomessa ja Suomesta
- Ohjeita Ukrainasta saapuville
- Інструкції для українців
- Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien pikakaista
- Työntekijän opas
- Laillistamisohje
- Ulkomaisten asiakirjojen toimittaminen
- Julkisen notaarin todistamispalvelut
- Kansalaisuus
- Sukupuolen vahvistaminen
- Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys
- Vaalit, äänioikeus ja kansalaisaloite
- Kaupanvahvistus
- Lahjailmoituksen rekisteröinti
- Kansalaisvarmenne ja sähköinen henkilöllisyys
- Palvelut organisaatioasiakkaille
- Varmenteet ja kortit
- Väestötietopalvelut
- Väestötietojärjestelmän ylläpito
- Maistraattirekisterien hakupalvelut
- Otteet rekistereistä
- Digiturvapalvelut
- Digituki
- Suomi.fi-palvelut
- Digitalisaatiota edistävät palvelut
- Julkisen notaarin palvelut
- Kaupanvahvistus
- Vihkimisoikeus
- Ohjeet hyvinvointialueille
- Finnish Authenticator -tunnistuspalvelu
- Avoin data
- Verkkoasiointi
- Tietoa virastosta
- Digi- ja väestötietovirasto
- Meille töihin
- Asioi sähköisesti
- Yhteystiedot
- Ajankohtaista
- Yleistiedoksiannot ja kuulutukset
- Automaattinen ratkaisumenettely
- Laatupolitiikka
- Asiakkaiden yhdenvertaisuussuunnitelma
- Tietosuoja
- Medialle
- Esitteet ja julkaisut
- Väestötietojärjestelmä
- Hankkeet
- Ennakointi ja tutkimusyhteistyö