Käyttö

Kumina (Carum carvi) on kaksivuotinen sarjakukkainen putkikasvi, joka muistuttaa ulkonäöltään porkkanaa. Kuminaa viljellään sen siementen sisältämien haihtuvien öljyjen vuoksi. Suurin osa siemenistä käytetään sellaisenaan mausteeksi. Osasta siemeniä tislataan öljyä, jota käytetään aromiaineena esimerkiksi kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa.

Suomessa viljellyn kuminan siemenissä on kolme kertaa enemmän aromaattisia öljyjä (karvoni ja limoneeni) kuin Keski-Euroopassa viljellyssä. Viljelyala Suomessa on noin 20 000 ha. Viljely onnistuu Oulun korkeudelle asti.

Kumina kasvaa noin 50-100 cm korkeaksi. Siemenet ovat noin 3-6 mm pitkiä sukkulamaisia ja tummanruskeita, ja ne tuoksuvat rikottaessa voimakkaasti.

Kasvatusaika

Kylvövuonna kumina kasvattaa lehtiruusukkeen ja syvän paalujuuren. Toisena vuonna kasvusto on tiheä jo aikaisin keväällä, ja kukkavarret kehittyvät. Kumina kukkii kesäkuun lopulla. Osa yksilöistä ei kasvata kukkavartta vielä toisena vuonna, vaan pysyy kasvullisessa vaiheessa pidempään. Siksi yhdellä kylvöllä kuminasta saadaan Suomessa keskimäärin kolme satoa.

Kuminan tuet maksetaan myös kylvövuonna. Hehtaarituotto on samaa suuruusluokkaa tai hiukan parempi kuin viljalla, viljelykustannukset pienemmät. Kumina sopii viljeltäväksi viljatilalle.

Kasvupaikka

Parhaat kuminasadot on saatu kivennäismailla. Kuminaa voi viljellä myös multamailla, mutta rikkakasvien torjunta voi olla erityisen hankalaa. Poutivilla ja kuorettuvilla mailla kasvuunlähtö saattaa vaikeutua. Talvituhoja ei yleensä ole, paitsi jos vesi jää seisomaan painanteisiin. Kasvupaikan pH:n pitäisi olla yli 6,3. Maan booritilan on oltava hyvä, sillä boori vaikuttaa siemenen muodostukseen.

Viljelykierto

Kumina on erittäin hyvä esikasvi etenkin syysviljoille yksipuolisessa viljanviljelyssä. Kuminan paksu juuri parantaa maan rakennetta ja kuohkeuttaa maata syvältä. Jos kuminan esikasvina on nurmi, se hävitetään glyfosaatilla ennen kuminan kylvöä.

Koska kumina on monivuotinen, ei peltoa tarvitse kyntää joka vuosi, jolloin muokkaustarve vähenee.

Kylvö

Kuminan kylvöaika on joustava, koska se ei tuota satoa ensimmäisenä vuonna. Kuminan voi kylvää toukokuun alusta lähes juhannukseen saakka, kunhan maa on riittävän kosteaa. Yleisin käytäntö on kylvö normaaliin toukoaikaan tavallisella viljankylvökoneella. Kylvösyvyys on 1 - 3 cm ja riviväli 12,5 cm. Muokkauksen tulee olla tasainen ja hienojakoinen. Siemenmäärä riippuu siitä, kuinka monta satoa aiotaan ottaa. Jos kuminaa viljellään kaksivuotisena, riittää siemenmääräksi 5-10 kg/ha. Normaalisti kylvetään 15 - 25 kg/ha, ja otetaan 2-4 satoa. Yli 25 kg:aa ei kannata kylvää, sillä kasvustosta tulee liian tiheä, eikä se kuki seuraavana vuonna.

Sadonkorjuu

Tuleentuminen on epätasaista ja siemenet varisevat herkästi, joten oikea puintiajankohta on vaikea määrittää. Yleensä puinti tehdään elokuun ensimmäisellä viikolla, kun kasvusto on tummanruskeaa. Puinti onnistuu tavallisella puimurilla. Aloitussäätöinä kannattaa käyttää rypsille tarkoitettuja säätöjä.

Keskisato on yleensä hieman alle 1 000 kg/ha, huippusadot ovat 2 000 kg/ha.

Hinta laadun ja öljypitoisuuden mukaan on noin 70-90 centtiä/kg.

Kuivurin ja puimurin puhdistus kuminan jälkeen

Rehuviljan seassa kuminoista ei ole haittaa, mutta ennen leipäviljan, mallasohran tai rypsin käsittelyä kannattaa koneet puhdistaa huolellisesti. Varminta on tyhjennyksen ja puhdistuksen jälkeen "huuhtoa" koneet viljalla. Puimurilla siis ajetaan ensin muutama metri ja tyhjennetään tankki maahan, ja kuivurissa voi pyörittää hetken pientä rehuviljaerää ennen ensimmäisen leipävilja- tai mallaserän kuivatusta.

Varastointi

Kumina pitäisi kuivata mahdollisimman pian, ettei sadon laatu kärsisi. Kuivaus kestää 2-3 vrk alle 40 celsiusasteessa siilokuivurissa, kylmäilmakuivurissa tai perävaunukuivurissa. Kumina kuivataan 10-11 % kosteuteen. Kuivurityypistä riippumatta kumina on siirrettävä välittömästi kuivatuksen jälkeen varastoon. Avonaista laaria ei kuitenkaan tule käyttää varastoinnissa, koska siellä tuhoeläimet voivat liata erän. Samaten eteeriset öljyt haihtuvat suuresta laarista tehokkaasti. Paras varastopaikka on tiivis kannellinen siilo. Pienemmät erät voi varastoida myös suursäkeissä, jotka tulee luonnollisesti varastoida katetussa tilassa ja trukkilavojen päällä.

Viljelyttäjät

• Arctic Taste Oy, www.arctictaste.com
• Caraway Finland Oy, www.carawayfinland.fi
• Trans Farm Oy, www.transfarm.fi