Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) toppuuttelee puheita yritysveron alentamisesta.
”Kasvun ja työllisyyden näkökulmasta yritysverotus ei ole se suurin pullonkaula”, Orpo sanoo HS:n haastattelussa. Orpon mukaan Suomen yritysverotuksen taso ja rakenne ovat kilpailukykyisiä.
”Ennemmin yritykset haluavat ennustettavuutta ja vakautta”, hän sanoo.
Suomessa yritysten maksama yhteisöveroprosentti on 20. Se on alle EU-maiden keskiarvon ja alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Päähallituspuolue keskusta haluaisi, että hallituksen budjettiriihessä elokuun lopussa päätettäisiin niin sanotusta investointivarauksesta. Kokoomus ei kuitenkaan halua hötkyillä asian kanssa.
”Hallitus on sopinut, että syksyn aikana tehdään perusteelliset selvitykset yritysverotuksen uudistamisesta ja keväällä tehdään päätökset. Haluan pitää kiinni tästä aikataulusta”, Orpo sanoo.
Investointivaraus tarkoittaisi sitä, että yritys saisi tehdä verotettavasta voitostaan varauksen, josta se ei maksa veroa. Jos yritys käyttää varauksen tietyn ajan kuluessa investointiin, sen ei tarvitse maksaa varaukseen liittyvää yhteisöveroa edes jälkeenpäin.
”Siitä ei ole kahta kysymystäkään, että minä ja kokoomus olemme valmita keskustelemaan siitä, miten työn ja yrittämisen verotusta voidaan saada kannustavammaksi. Meidän pitäisi löytää keinoja, jotka edistävät kasvua mahdollisimman nopeasti. En ole ihan vakuuttunut siitä, että investointivaraus on paras mahdollinen keino”, Orpo sanoo.
Orpon mukaan kokoomus on sitoutunut kehittämään yritysverotusta ”dynaamisempaan suuntaan”.
Orpon mukaan investointivaraus on ”siirrettyä yritysverotusta”. Se koskee vain niitä yrityksiä, jotka tekevät voittoa.
”Olen huolissani niistä yrityksistä, jotka eivät tee voittoa”, hän muistuttaa.
Hallitus julkisti jo keväällä yrittäjyyspaketin, jonka linjauksista päätetään budjettiriihessä. Hallituksen budjettiesitykseen onkin näillä näkymin tulossa yrittäjävähennys, perintö- ja lahjaveron kevennys sekä maksuperusteinen arvonlisävero.
Budjettiprosessi käynnistyy tällä viikolla toden teolla, sillä keskiviikkona alkaa valtiovarainministeriön sisäinen kaksipäiväinen budjettiriihi.
Riihessä ministeriö valmistelee oman budjettiesityksensä. Investointivaraus ei ole mukana valtiovarainministeriön esityksessä, sillä siitä ja muista hallituksen kasvu- ja työllisyyspaketin linjauksista päätetään vasta elokuun lopussa koko hallituksen budjettiriihessä.
Orpon mukaan työllisyys- ja kasvupaketin keskeinen kysymys on kohtaanto-ongelman helpottaminen.
”Avoimien työpaikkojen määrä on trendinomaisesti lisääntynyt jo pitkään. Samaan aikaan kun työttömyys on lisääntynyt”, Orpo sanoo. Kohtaanto-ongelma tarkoittaa avoimien työpaikkojen vaatimusten ja työnhakijoiden osaamisen heikkoa yhteensopivuutta. Tai näiden kahden maantieteellistä etäisyyttä.
”Meidän on pystyttävä parempaan”, Orpo sanoo.
Kohtaanto-ongelmaa pitää Orpon mukaan helpottaa purkamalla kannustinloukkuja, helpottamalla työn perässä muuttamista, kehittämällä koulutusta ja parantamalla työvoimahallinnon kykyä auttaa työttömiä.
Hallituksen piirissä on pohdittu muun muassa asunnon varainsiirtoveron alentamista, jotta työn perässä muuttaminen helpottuisi. Varainsiirtoveron alennuksen verovaikutusta korvattaisiin esimerkiksi korottamalla asunnon myyntivoitosta maksettavaa veroa.
Kaikki kolme hallituspuoluetta suhtautuivat tiettävästi myönteisesti varainsiirtoveron alennukseen vielä keväällä.
Maanantaina keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) olikin yllättäen toista mieltä. Kaikkonen esitti STT:n haastattelussa epäilyjä varainsiirtoveron alentamisen järkevyydestä. Kaikkosen mukaan se ei välttämättä ole kovin tehokas keino uusien työpaikkojen luomiseen.
Takinkäännön taustalla saattaa olla puhdas poliittinen peli, sillä vastuustaahan kokoomus puolestaan keskustan hellimää investointivarausta.
Petteri Orpon mukaan varainsiirtoveron alennus olisi ”oikean suuntainen toimi”. Hän ei kuitenkaan lupaa asiasta päätöstä budjettiriihessä.
”Meidän pitää katsoa kaikki pöydällä olevat verotoimet ja valita niistä ne, jotka tuovat tiukassa taloustilanteessa nopeimmin tehoa uusien työpaikkojen syntymiselle tai työn vastaanottamisen helpottamiseksi”, Orpo sanoo.
Orpo kuitenkin toivoo, että varallisuusveroa päästäisiin ”jollain aikataululla keventämään”.
”Luotan siihen, että hyvä porvarihallitus kyllä löytää keinot näissä verokysymyksissä”, Orpo sanoo.
Orpon mukaan budjettiriihessä ei olla näillä näkymin tekemässä uusia merkittäviä menoleikkauksia.
”Näyttäisi siltä, että ministeriöt ovat aika hyvin pysyneet omissa esityksissään kehyksissä”, Orpo sanoo. Heti perään hän korostaa, että mikäli työllisyystilanne ei parane, niin ensi keväänä hallituskauden puolivälin kehysriihessä voidaan kuitenkin joutua palaamaan uusien leikkausten tielle.
Petteri Orpo valittiin kesäkuussa kokoomuksen puheenjohtajaksi ja samalla hän siirtyi valtiovarainministeriksi. Orpo on moneen otteeseen korostanut, että työllisyyden parantaminen on hallituksen tärkein tavoite.
Orpon mukaan hallituksen työllisyystavoite ja tavoite julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi kulkevat käsi kädessä.
”Hallituksen on tehtävä merkittäviä toimia työllisyyden parantamiseksi, jolloin saadaan julkisen talouden kestävyyttä paremmalle tolalle. Jos siihen ei päästä, joudutaan tekemään uusia sopeutustoimia ja leikkauksia. Sitä en halua”, Orpo sanoo.
Hallituksella on kunnianhimoinen työllisyystavoite. Sen pitäisi hallitusohjelman mukaan luoda 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin.
Hallituksen mahdollisuudet tehdä isoja työllisyystoimia ovat kuitenkin aika rajalliset. Julkisessa taloudessa ei juurikaan ole liikkumavaraa. Keväällä työmarkkinajärjestöjen kanssa syntynyt kilpailukykysopimus puolestaan rajaa ison määrän työelämää koskevaa lainsäädäntöä työkalupakin ulkopuolelle.
Orpon mukaan kokoomus ei ole tuomassa budjettiriiheen asioita, jotka olisivat ristiriidassa kilpailukykysopimuksen kanssa. Tällaisia asioita olisivat esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston tai tason uudet leikkaukset.
”Haluan kunnioittaa kilpailukykysopimusta”, Orpo sanoo yksiselitteisesti.
Orpo muistuttaa, että työttömyyteen vuosittain käytettävät menot ovat lisääntyneet kolme miljardia euroa vuoden 2008 jälkeen.
”Meidän pitää katsoa, teemmekö me nyt asioita oikein. Jos edellytämme työttömiltä aktiivisuutta, pitää katsoa, että myös työvoimapalvelut toimivat kunnolla.”
Työnvälitystä ja työvoimapalveluita pitäisi Orpon mukaan uudistaa ja ottaa lisää yksityisiä toimijoita mukaan.
”Jokainen ihminen joka pystytään nostamaan takaisin työelämään on tärkeä. Kyse ei ole vain luvuista vaan ihmisistä.”
Budjettiriihessä tarkastellaan myös kilpailukykysopimuksen kattavuutta. Nyt sopimuksessa on mukana 87 prosenttia työntekijöistä, joten hallitus keventää ansiotulojen verotusta 415 miljoonalla eurolla. Jos kattavuus nytkähtää yli 90 prosentin, kevennys kasvaa 515 miljoonaan.
Orpo uskoo, että 90 prosentin raja voi vielä ylittyä.
”Olen toiveikas sen suhteen. Silloin voisimme laukaista sen sadan miljoonan euron lisäkevennyksen. Se olisi hyvää politiikkaa”, Orpo sanoo.
Heinäkuussa kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi pamfletin, jossa ehdotettiin muun muassa sunnuntaikorvausten leikkaamista. Työmarkkinajärjestöt älähtivät.
Orpon mukaan kyseessä ei ole puolueen linja.
”Olen pahoillani sunnuntaikorvauksista syntyneestä keskustelusta. Niiden leikkaaminen ei ole kokoomuksen linja. Sunnuntaikorvaukset ovat merkittävä osa monen suomalaisen palkanmuodostusta.”
Kilpailukykysopimusväännön yhteydessä piti lisätä myös paikallista sopimista. Monen kokoomuslaisen mielestä paikallinen sopiminen ei kuitenkaan edennyt riittävästi.
Orpon mukaan nyt ei kuitenkaan ole tarvetta uudelle paikallisen sopimisen työryhmälle, mutta asiaa ei ole vielä kokonaan haudattu.
”Ensi kevään puoliväliriihi on hyvä paikka edistää myös paikallista sopimista. Se on kuitenkin yksi hallitusohjelman tavoitteista.”
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös linjaus harmaan talouden torjumisesta. Kirjauksen mukaan yritysveropohjaa tiivistetään ja ”harmaata taloutta torjutaan aktiivisesti”. Näillä toimilla on tarkoitus lisätä verotuottoja 150 miljoonalla eurolla.
Orpo ei osaa suoralta kädeltä sanoa, onko verotuottoja saatu lisättyä.
”Se on kunnianhimoinen tavoite ja vaatii paljon työtä”, hän sanoo.
Orpo kuitenkin korostaa, että hallituksessa on tehty todella paljon töitä harmaan talouden torjumiseksi vaikka eduskunassa oppositio on väittänyt päinvastaista.
”Melusta huolimatta hallitus toimii harmaan talouden torjunnassa aktiivisesti”, hän sanoo.
Viime viikolla naistenlehti Eevan lukijaäänestyksessä Petteri Orpo valittiin Suomen seksikkäimmäksi mieheksi.
Orpon avustajat olivat maanantaina hankkineet voiton kunniaksi ministerille kakun, jonka päällä luki ”Suomen seksikkäin mies”.
”Valinta on mukava asia – vaikka onhan se aika hämmentävää”, Orpo sanoo.
Kirjoita kommentti