Jazz syntyi vähän yli sata vuotta sitten Yhdysvaltain New Orleansissa, mutta tarkkaa päivää ei tiedä kukaan – eikä sellaista oikeasti olekaan.
Suomessa ollaan jazzin ajoituksen suhteen täsmällisempiä. Meillä tiedetään melkein tunnilleen, milloin se saapui ja minne.
Paikka oli Helsinki ja päivä perjantai 4. kesäkuuta 1926, jolloin amerikansuomalaisilla turisteilla lastattu, New Yorkista lähtenyt höyrylaiva Andania ankkuroitui illansuussa Kruunuvuorenselälle.
Laivan runsaan kuudensadan matkustajan joukossa oli myös aitoon jazziin perehtyneitä amerikansuomalaisia muusikkoja, jotka jäivät kesäksi Helsinkiin keikkailemaan ja näyttämään mallia suomalaisille kollegoilleen.
Hyvä tarina vai onko se liiankin hyvä todeksi?
”Kyllä ja ei”, sanoo tutkija, dosentti Pekka Gronow. ”Andanian muusikoista ainakin yhtä suomalaiset ihastelivat edelläkävijänä, vaikka toki Suomessa oli kuultu jazzin kaltaista musiikkia aikaisemmin.”
”Eri asia sitten on, muistuttaisiko se enää musiikkia, minkä miellämme nykyään jazziksi.”
Mutta varmaa on, että Andanian saapuminen oli suuren luokan tapaus. Eteläsatamassa ja Kauppatorilla oli vastaanottajia arvioiden mukaan 10 000 – siis Helsingissä, jossa oli vuonna 1926 asukkaita vasta noin 160 000.
Helsingin Sanomat raportoi Andanian virallisista vastaanottojuhlallisuuksista seuraavana päivänä peräti kahden sivun ja kolmen kuvan verran otsikolla Palanen ”Suuren Lännen” Suomea saapui eilen synnyinmaahan.
Perusteellisessa uutisjutussa kerrotaan myös merimatkaa varten kootusta, suomalaissyntyisen J. F. Jacobsonin johtamasta 29 miehen soittokunnasta.
Jazziin ei tekstissä ja professori Jacobsonin haastattelussa vihjata ymmärrettävästi sanallakaan.
Maininta ”nuorempien huviksi” joka päivä järjestetyistä tanssitilaisuuksista antaa silti olettaa, että laivan toinen oma yhtye, soittokuntaa paljon pienempi Andania Yankees, ei esittänyt pelkkää puhallinmusiikkia.
Ehkä yksi laivamatkustajien huomion herättäneistä muusikoista oli juuri se pitkänhuiskea klarinetisti ja saksofonisti Wilfred ” Tommy ” Tuomikoski, joka varsinaisesti ”toi jazzin Suomeen”.
”Myöhemmistä Tuomikosken tekemistä levytyksistä kuulee, että hän osasi todella soittaa jazzia. Ilmeisesti erityisen vaikutuksen aikalaisiin tekivät hänen improvisoidut soolonsa”, Gronow sanoo.
Laivan muusikoista koottu S/S Andanian American Jazz Band kiinnitettiin kesäksi Svenska teatterin talossa sijainneen Oopperakellarin yläravintolaan eli Ylä-Oprikseen, josta se siirtyi syksyllä ravintola Fenniaan.
Myöhemmin Tuomikoski jatkoi uraansa parhaissa suomalaisissa tanssiorkestereissa, muun muassa Ramblersissa ja Dallapéessa.
Hän soitti myös ensimmäisellä kotimaisella jazzlevyllä, foksilla Muistan sua, Elaine (1931).
”Tuomikoskesta kehkeytyi täällä ihailtu ja jäljitelty muusikko, kuten Olli Häme muistutti 1949 julkaistussa kirjassaan Rytmin voittokulku. Voi kai sanoa, että hän oli ensimmäinen suomalainen jazztähti.”, Gronow toteaa.
Muusikon elämää täysillä eläneen Tuomikosken oma voittokulku katkesi kuitenkin kesken.
Hän palasi syksyllä 1935 Yhdysvaltoihin ja kuoli kahta vuotta myöhemmin Bostonissa korvatuberkuloosiin vain 30-vuotiaana.
Kirjoita kommentti