Joulun aikaan saattaa tavata sukulaisten uusia poikaystäviä tai vaimoja ensimmäistä kertaa. Sukuun on myös voinut syntyä lapsia, joiden nimet pitäisi painaa mieleen.
Miten saisi opittua nimet niin hyvin, että ei kutsu vuoden kuluttua suvun jouluglögeillä Tiinaa Tainaksi tai Jennaa Jessikaksi? Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski vinkkaa.
Kertaa hiljaa mielessäsi. Tilanne lienee tuttu kaikille: esittäytymisen jälkeen uusi nimi unohtuu alle puolessa minuutissa.
Nopea unohtaminen on luonnollista, sillä ihminen harvoin oppii kertakuulemalta. Sen sijaan uutta oppiakseen asiaa pitäisi toistaa riittävän pitkään ja myös kerrata.
Yhdysvalloissa on tavallista kutsua toista koko ajan nimeltä. Kun sanoo riittävän monta kertaa ”vai mitä, Mikko” tai ”mitä mieltä sinä olet, Mikko”, nimikin jää mieleen.
Suomessa tällainen nimen toistelu on vierasta. Siksi uuden kertaaminen kannattaakin tehdä omissa ajatuksissa. Kun siis kuulee uuden nimen, voi hiljaa mielessään toistaa sitä useita kertoja.
Suinkaan kiellettyä ei ole myöskään suoraan kysyä, jos nimi unohtuu.
Yhdistä uusi Pekka ja tuttu Pekka. Uusi nimi kannattaa yrittää liittää sellaiseen, jonka jo osaa ja muistaa. Jos siis tapaa uuden Pekan ja tuntee toisen samannimisen, voi luoda visuaalisen mielikuvan, jossa nämä Pekat vaikkapa seisovat vierekkäin.
Jos pitää muistaa sukunimi, siinäkin voi käyttää mielleyhtymiä. Sukunimen ”Kivinen” oppimisessa saattaa auttaa, kun ajattelee uutta ihmistä istumassa kivellä.
Tee muistiinpanoja. Jos tapaa paljon ihmisiä kerralla ja tietää, että tapaa nämä toistekin, kannattaa tehdä muistiinpanot. Jos vaikkapa sukuun on syntynyt paljon lapsia, on järkevää tapaamisen jälkeen kirjata ylös, minkä niminen on kenenkin lapsi. Ennen seuraavaa tapaamista voi vilkaista, kuka olikaan kuka.
Kirjoita kommentti