arvo
Katso myös: Arvo |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]arvo (1)
- se, miten tärkeä jokin on; arvokkuuden määrä, merkitys, tärkeys
- Arvoa ei aina voi mitata rahassa.
- Mummo on lapsille arvoltaan korvaamaton.
- Kessun arvo soturina on merkittävä siinä kuin kapunkin.
- se, mitä jokin maksaa, hinta
- Tämän antiikkisen maljakon arvo on mittaamaton.
- saavutettu arvoasema, arvonimi, titteli
- Hän sittemmin kohosi arvossa kapteeniksi
- luvun tai suureen saama mahdollinen suuruus
- funktion arvon laskeminen
- (yl. monikossa) se, mikä jollekin tai jollekulle on tärkeää ja/tai tavoiteltavaa
- Keskeistä yrityskulttuurissamme on yhteiset arvomme.
- Meidän arvomme ovat nyt pelissä.
- Meillä on nyt uusi puolue, jonka arvot poikkeavat liikaa omistani. (Juha Sipilä)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑrʋo/
- tavutus: ar‧vo
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arvo | arvot |
genetiivi | arvon | arvojen |
partitiivi | arvoa | arvoja |
akkusatiivi | arvo; arvon |
arvot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arvossa | arvoissa |
elatiivi | arvosta | arvoista |
illatiivi | arvoon | arvoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arvolla | arvoilla |
ablatiivi | arvolta | arvoilta |
allatiivi | arvolle | arvoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arvona | arvoina |
translatiivi | arvoksi | arvoiksi |
abessiivi | arvotta | arvoitta |
instruktiivi | – | arvoin |
komitatiivi | – | arvoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | arvo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Arjalainen laina, joka palautuu suomalais-ugrilaiseen kantakielen *arva-vartaloon, josta lienee johdettu myös arvata, arvella, arvoitus sekä ilmeisesti arvioida. Vastineita sukukielissä: vepsän arv ’hinta’, vatjan arvo ’järki, ymmärrys, selko’, viron aru ’järki, ymmärrys, selko’ sekä unkarin ár ’hinta’. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on merkinnyt myös ’arviota, arviointia’.[1]
Käännökset
[muokkaa]
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]arvokkuus, arvostelma, asema, rankkaus, silmäluku
Johdokset
[muokkaa]- adverbit: arvotta
- adjektiivit: arvoinen, arvoisa, arvokas, arvoton, arvollinen
- substantiivit: arvostelu, arvostus, arvotus
- verbit: arvostaa, arvottaa
Yhdyssanat
[muokkaa]aatelisarvo, aika-arvo, aliupseerinarvo, alkuarvo, ampuma-arvo, arvoanalyysi, arvoasema, arvoaste, arvoasteikko, arvoesine, arvohenkilö, arvojohtaja, arvojohtaminen, arvojoukko, arvojärjestelmä, arvojärjestys, arvokala, arvokasvu, arvokilpailu, arvokilpi, arvokisa, arvoliberaali, arvoluokitus, arvolähetys, arvomaailma, arvomerkintä, arvomerkki, arvonaleneminen, arvonalennus, arvonanto, arvonihilismi, arvonimi, arvonimistö, arvonjärjestelyerä, arvonkorotus, arvonlasku, arvonlisä, arvonlisäys, arvonmitta, arvonmäärääjä, arvonmääräämisperuste, arvonnousu, arvonsäilytys, arvonvähennys, arvo-osuus, arvopaikka, arvopaperi, arvopohja, arvoposti, arvopuu, arvopäivä, arvosana, arvosidonnaisuus, arvosija, arvossapito, arvotavara, arvoteoria, arvoteos, arvotulli, arvovalinta, arvovalta, arvovaraus, arvoväritys, asema-arvo, elämänarvo, enimmäisarvo, hajautusarvo, hakkuuarvo, hetkellisarvo, huippuarvo, ihmisarvo, itseisarvo, iäisyysarvo, jyvitysarvo, jälleenhankinta-arvo, jälleenmyyntiarvo, kauneusarvo, kauppa-arvo, keskiarvo, kilpiarvo, kirjanpitoarvo, kokonaisarvo, kolesteroliarvo, kulta-arvo, kurssiarvo, käyttöarvo, käänteisarvo, likiarvo, lisäarvo, lukuarvo, lähtöarvo, lämpöarvo, mainosarvo, maksimiarvo, markkina-arvo, metalliarvo, minimiarvo, museoarvo, myyntiarvo, nettoarvo, nimellisarvo, numeroarvo, nuottiarvo, nykyarvo, odotusarvo, oirearvo, oletusarvo, oppiarvo, optimiarvo, paikka-arvo, painoarvo, palvelusarvo, pariarvo, perunkirjoitusarvo, perusarvo, pistearvo, pörssiarvo, raha-arvo, rahanarvo, raja-arvo, ravintoarvo, reaaliarvo, rehuarvo, romuarvo, sotilasarvo, substanssiarvo, suoritusarvo, symboliarvo, taidearvo, tasa-arvo, todistusarvo, tohtorinarvo, tonttiarvo, totuusarvo, tullausarvo, tunnearvo, tuottoarvo, tyyppiarvo, upseerinarvo, uutisarvo, uutuusarvo, vaihtoarvo, vakioarvo, vakuutusarvo, valotusarvo, veriarvo, verotusarvo, vesiarvo, vähimmäisarvo, välinearvo, yhteisarvo, ääriarvo
Aiheesta muualla
[muokkaa]- arvo Kielitoimiston sanakirjassa
- arvo Tieteen termipankissa
- arvo Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkelit 1150, 3638 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
[muokkaa]arvo
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä arpoa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä arpoa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä arpoa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusanat arvo, arvioida.
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 1. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen verbien taivutusmuodot
- Suomen kielen homonyymit
- Suomen kielen etiikan sanasto
- Suomen kielen taloustieteen sanasto
- Suomen kielen yhteiskuntafilosofian sanasto
- Suomen kielen indoeurooppalaiset lainat