Erbe

Katso myös: erbe

Saksa

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	das Erbe	–
akkusatiivi	das Erbe	–
datiivi	dem Erbe	–
genetiivi	des Erbes	–
11

Erbe n. (ei monikkoa)

1. perintö (myös kuvaannollisesti)

   jemandes ~ antreten ryhtyä jonkun seuraajaksi

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: Erbschaft

Yhdyssanat

• Erbfaktor, Erbfolge, Erbkrankheit, Erblasser, Erbmonarchie, Erbrecht, Erbstück, Erbteil

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	der Erbe	die Erben
akkusatiivi	den Erben	die Erben
datiivi	dem Erben	den Erben
genetiivi	des Erben	der Erben
32

Erbe m. (monikko Erben)

1. perijä (miespuolinen)

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: erblos
• substantiivit: Erbin

Yhdyssanat

• Erbengemeinschaft