öttiäinen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]öttiäinen (38)
- (arkikieltä, leikkimielinen) (varsinkin inhoa aiheuttava) hyönteinen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | öttiäinen | öttiäiset |
| genetiivi | öttiäisen | öttiäisten öttiäisien |
| partitiivi | öttiäistä | öttiäisiä |
| akkusatiivi | öttiäinen; öttiäisen |
öttiäiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | öttiäisessä | öttiäisissä |
| elatiivi | öttiäisestä | öttiäisistä |
| illatiivi | öttiäiseen | öttiäisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | öttiäisellä | öttiäisillä |
| ablatiivi | öttiäiseltä | öttiäisiltä |
| allatiivi | öttiäiselle | öttiäisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | öttiäisenä (öttiäisnä) |
öttiäisinä |
| translatiivi | öttiäiseksi | öttiäisiksi |
| abessiivi | öttiäisettä | öttiäisittä |
| instruktiivi | – | öttiäisin |
| komitatiivi | – | öttiäisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | öttiäise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
öttiäis- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- öttiäinen Kielitoimiston sanakirjassa