Yksityisomaisuus

Yksityisomaisuus on yksityisen henkilön omaisuutta. Yksityisomaisuus on erotettavissa julkisesta omaisuudesta, jolla viitataan valtion tai yhteisön omistukseen. Yksityisomistus syntyi teollisen vallankumouksen myötä 1700-luvun alussa ja se korvasi kartanotalouden ja ammattikuntalaitoksen, jotka pohjautuivat työntekijöiden omistamiseen.

Poliittinen tavoite

Konservatismissa yksityinen omistusoikeus on tärkeä osa laillisen yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämistä. Yksityinen omistusoikeus kuuluu sellaisenaan konservativiisiin arvoihin riippumatta yksityisen omistusoikeuden taloudellisista vaikutuksista. Yksityisen omistusoikeuden säilyminen yhteiskunnassa muodostaa sellaisenaan konservatiivisen tavoitteen.

Yksityinen omistusoikeus on arvo sinänsä, koska yksityinen omistusoikeus vahvistaa kansakunnan sisäistä lujuutta ja vakiintuneita elämänmuotoja ja koska yksityinen omistusoikeus kuuluu sellaisenaan kansalaisen perusoikeuksiin. Yksityinen omistusoikeus on myös välttämätön markkinatalouden edellytys.

Kritiikki

Marxismi ja sosialismi erottelevat yksityisomaisuuden ja "henkilökohtaisen omaisuuden". Näiden mukaan yksityisomaisuudet ovat tuotannon välineitä, kuten tehtaita, suhteessa yksityisyrityksiin, jotka pohjautuvat sosialistiseen tuotantoon. Jälkimmäisellä tarkoitetaan kuluttajatavaroita tai yksilön valmistamia tavaroita. Historiallisessa merkityksessään "omaisuus" on tarkoittanut maaomaisuutta kapitalismin syntyyn saakka, jolloin omaisuudesta tuli yksi tuotantokeino. Siitä lähtien omaisuus on arkikielessä muuntunut kattamaan henkilökohtaisen omistuksen ja yksilön ei-tuottavan omaisuuden.

Katso myös

• Omistusoikeus

Lähteet

• Lehtinen, Lasse J.: Kokoomus vai konservatismi. Kokkola: Kärppä-Julkaisut, 1996. ISBN 951-96655-3-6

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yksityisomaisuus Wikimedia Commonsissa