Wellington

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Uuden-Seelannin pääkaupungista. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Wellington
(Te Whanga-nui-a-Tara)

Wellington

Koordinaatit: 41°17′11″S, 174°46′34″E

Valtio Uusi-Seelanti Uusi-Seelanti
Saari Pohjoissaari
Alue Wellington
Perustettu (maorit) 900-luvulla
Perustettu (britit) 1839
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Kerry Prendergast
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 290 km²
Väkiluku (2017) 212 700[1]
 – Väestötiheys 7,33[1] as./km²
Aikavyöhyke UTC+12
 – Kesäaika UTC+13
Suuntanumero(t) 04
Lempinimi: Wellywood












Wellington (maoriksi Te Whanganui-a-Tara) on Uuden-Seelannin pääkaupunki, joka sijaitsee Pohjoissaaren lounaiskärjessä, Etelä- ja Pohjoissaaren toisistaan erottavan Cookinsalmen rannalla. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2017 arvion mukaan 212 700. Se on maailman eteläisin itsenäisen valtion pääkaupunki.

Wellington tunnetaan Uuden-Seelannin kulttuuri- ja viihde-elämän keskuksena sekä sijainnistaan vehreiden vuorenrinteiden ja merenrannan välissä. Kaupunki nimettiin Wellingtonin herttuan Arthur Wellesleyn mukaan.

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämpötila Wellingtonissa on harvoin yli 25 °C tai alle 6 °C. Lämpimimmillään sää on Wellingtonissa lokakuusta huhtikuuhun. Wellington on kuulu tuulisuudestaan: Wairarapa-rannikko on yksi Uuden Seelannin tuulisimmista paikoista. 215 km/h puhaltanut puuskatuuli on mitattu Hau Nuissa lokakuussa 1998.[2]

Uuden-Seelannin vuodenajat ovat päinvastaiset pohjoisen pallonpuoliskon kanssa. Tästä syystä Wellingtonin kevätkuukaudet ovat syys–marraskuu, kesä on joulukuusta helmikuuhun, syksy maalis-, huhti- ja toukokuussa sekä talvi kesäkuusta elokuuhun.[3]

Wellingtonin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 21,3 21,1 19,8 17,3 14,8 12,8 12,0 12,7 14,2 15,9 17,8 19,6 ka. 16,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 14,4 14,3 13,5 11,3 9,1 7,3 6,4 6,9 8,3 9,7 11,3 13,2 ka. 10,5
Sademäärä (mm) 67,0 48,4 76,1 86,8 99,3 113,4 110,8 106,0 81,6 80,8 73,8 74,1 Σ 1 018,1
Auringonpaistetunnit (h/d) 8 7 6 5 4 3 4 4 5 6 7 7 ka. 5,5
Sadepäivät (d) 9 9 12 11 14 17 17 18 15 15 12 12 Σ 161
Veden lämpötila (°C) 17 18 17 16 15 14 13 13 13 13 14 16 ka. 14,9
Ultraviolettisäteily 11 10 7 4 2 1 1 2 4 6 8 10 ka. 5,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
21,3
14,4
21,1
14,3
19,8
13,5
17,3
11,3
14,8
9,1
12,8
7,3
12,0
6,4
12,7
6,9
14,2
8,3
15,9
9,7
17,8
11,3
19,6
13,2
S
a
d
a
n
t
a 		67,0
48,4
76,1
86,8
99,3
113,4
110,8
106,0
81,6
80,8
73,8
74,1


Lähde: [4][5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maoriperinteen mukaan Kurahaupo waka ‑heimon päällikkö Whatonga oli ensimmäinen, joka asettautui pohjoisen saaren kärkeen. Alue tunnettiin nimellä Te Upoko-o-te-Ika (’kalanpää’). Whatongan poika Tara ihastui kauniiseen satamapaikkaan saaren kärjessä. Päällikkö nimesi sen poikansa mukaan Whanganui-a-Taraksi. Pikkuhiljaa aluetta alkoi asuttaa useita eri Kurahaupo-kansan heimoja.[6]

Lontoolainen The New Zealand Companyn alus Tory saapui Taraan syyskuussa 1839. 16 maoripäällikköä ja The New Zealand Companyn edustaja allekirjoittivat ostosopimuksen, joka määräsi kymmenesosan maasta päälliköille perheineen ja loput 9/10 myytäväksi brittiläisille uudisasukkaille. Vuodesta 1840 alkaen brittiläisten uudisasukkaiden aallot saapuivat silloiseen ”Britanniaan”, joka pian uudelleennimettiin Wellingtoniksi. Waiwhetun päällikön Wiremu Puwhakaaween synkkä aavistus kävi toteen: Ostosopimusta kirjoitettaessa hän oli kysynyt: ”Mitä sanotte, kun monet, monet valkoiset miehet tulevat ja ajavat teidät vuorille?”.[6]

23 tammikuuta 1855 Wellingtonia järisytti Uuden Seelannin historian voimakkain, 8,2 magnitudin maanjäristys. Se muokkasi Wellingtonin maisemaa muun muassa nostaen rantaviivaa paikoin 1,5 metriä. Myös Wellingtonin asutus kärsi, kun puutalot romahtivat.[6] Rannassa sijainnut Lambton Quay ‑katu siirtyi parisataa metriä sisämaahan voimakkaan seismisen aktiivisuuden merestä nostattaman rämeen takia. Myöhemmin räme kuivatettiin, ja alue otettiin käyttöön.[7] Wellingtonista tuli Uuden-Seelannin pääkaupunki vuonna 1865[8], jolloin pääkaupunki siirrettiin sinne Aucklandista.[9]

Irlantilainen Henry Blundell perusti Wellingtonin ensimmäisen merkittävän sanomalehden, The Evening Postin, vuonna 1865. Ensimmäinen nelisivuinen, pennin maksava numero julkaistiin 8. helmikuuta 1865. Blundellin eläköityessä vuonna 1874 lehteä ryhtyivät johtamaan hänen kolme poikaansa. Lehti pysyi Blundellin suvulla aina vuoteen 1972. Vuonna 2002 The Evening Post yhdistyi Wellingtonin toisen pitkäaikaisen sanomalehden The Dominionin kanssa; näistä muodostui The Dominion Post.[8]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden-Seelannin vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan Wellingtonin kaupungin asukasluku oli 190 959. Kasvua edellisestä väestönlaskennasta vuodelta 2006 oli 11 493 henkilöä, eli 6,4 %. Koko Uuden-Seelannin väestöstä 4,5 % asuu Wellingtonissa.[10] Vuoden 2017 arvion mukaan kaupungin asukasluku oli 212 700.[1]

76,4 % wellingtonlaisista kuului eurooppalaistaustaisiin etnisiin ryhmiin. Toiseksi suurimpaan ryhmään, aasialaisiin, kuului 15,7 %. Kaksi muuta suurempaa ryhmää olivat maorit (7,9 %) ja Tyynenmeren saarten asukkaat (4,9 %). 30,7 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla. Suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä ovat englantilaiset.[11]

Englannin jälkeen Wellintonin yleisin kieli on ranska, jota puhuu 3,1 % kaupungin asukkaista.[11]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wellingtonissa toimii kolme yliopistoa: Victoria University of Wellington, Massey University – Wellington Campus ja University of Otago – Wellington School of Medicine and Health.[12]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Welcome to the Wellington City Community Profile profile.idnz.co.nz. Viitattu 28.9.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Wellington Weather and Climate tourism.net.nz. Viitattu 29.9.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Wellington Weather, When to Go and Climate Information world-guides.com. Viitattu 29.9.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Weather Information for Wellington World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 5.8.2009.
  5. ↑ Wellington, New Zealand worldclimateguide.co.uk. Viitattu 28.9.2016 (englanniksi).
  6. ↑ a b c Pre-European Settlement - 1865 wellington.govt.nz. Viitattu 29.9.2016. (englanniksi)
  7. ↑ Wellington History Facts and Timeline world-guides.com. Viitattu 29.9.2016. (englanniksi)
  8. ↑ a b Profile of Wellington wellington.govt.nz. Viitattu 28.9.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Chris Maclean: Wellington region - The struggle to survive: 1840–1865 Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  10. ↑ 2013 Census QuickStats about a place: Wellington City stats.govt.nz. Stats NZ. Arkistoitu 24.6.2018. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  11. ↑ a b 2013 Census QuickStats about a place: Wellington City (Cultural diversity) stats.govt.nz. Stats NZ. Arkistoitu 24.6.2018. Viitattu 23.6.2018. (englanniksi)
  12. ↑ Tertiary education providers wellingtonnz.com. Arkistoitu 5.10.2016. Viitattu 28.9.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wellington.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wellington&oldid=22498104”