Turun kasarmi (Turku)
Turun kasarmi (tunnetaan myös nimellä Suomen kasarmi) on Turun itäisessä keskustassa I kaupunginosassa sijaitseva entinen kasarmi- ja varuskunta-alue. Alue valmistui vuonna 1883 alkujaan 2. Turun Tarkk’ampujapataljoonalle ja toinen tärkeä käyttäjä on ollut Porin rykmentti sittemmin Porin prikaati. Puolustusvoimien toiminta alueella loppui vuonna 1970 ja sen jälkeen käyttäjänä on ollut Turun yliopisto.
Kasarmialue sijaitsee nykyisen Yliopistonmäen ja Helsinginkadun välissä. Kasarmi on vaikuttanut alueen nykyiseen nimistöön kuten Kasarmikatu ja Vänrikinkatu sekä viheralue Kasarminrinne.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perustaminen ja vaiheet 1900-luvun alussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1879 asevelvollisuuslain seurauksena ympäri Suomea rakennettiin tarkk´ampujien puukasarmialueita.[2] Turkuun kasarmi rakennettiin vuosina 1881–1883 ja se oli ensin nimellä Suomen kasarmi. Kasarmille sijoitettiin 2. Turun Tarkk’ampujapataljoona, joka toimi kasarmilla pataljoonan lakkauttamiseen vuoteen 1901 asti.[3]
Venäjän keisarillisen armeijan hallussa kasarmi oli vuoteen 1918. Suomen itsenäistyttyä tarvitsi Suomen armeijan uudet joukko-osastot majoitus- ja harjoitustiloja. Vuonna 1918 kasarmille oli sijoitettu muun muassa Turun vartiopataljoona ja osia Itämeren jalkaväkirykmentistä. Vuonna 1919 kasarmille tuli Porin Rykmentin Esikunta, Porin Rykmentin I Pataljoona ja osia II Pataljoonasta, jotka olivat kasarmilla vuoteen 1939. Maineikas Porin rykmentti oli pitkään ainoa jalkaväen joukko-osasto Turussa.[3]
Toisen maailmansodan aikana Turun kasarmille oli sijoitettu tilapäisesti useita eri yksiköitä.[3]
Toisen maailmansodan jälkeinen aika ja lakkauttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sodan loputtua Turun kasarmille sijoitettiin vuonna 1946 pääosa Jalkaväkirykmentti 6:sta, josta tuli 3. prikaati ja vuonna 1957 Porin prikaati.[3]
Jalkaväkikoulutus Turun kasarmilla loppui vuonna 1966, kun Porin prikaati siirtyi uuteen Huovinrinteen varuskuntaan Säkylään. Tämän jälkeen Turun kasarmin tiloissa toimi tilapäisesti Turun Ilmatorjuntapatteristo, Heikkilän kasarmin korjauksen ajan. Vuonna 1970 Puolustusvoimien toiminta Turun kasarmilla päättyi.[2]
Turun yliopistosta kasarmialueen käyttäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1970-luvun puolivälissä Turun yliopisto alkoi laajentamaan toimintaansa kasarmin alueelle. Suurin osa kasarmialueen rakennuksista ja rakennelmista purettiin.[2]
Osa rakennuksista kuitenkin säilytettiin ja ne ovat Turun yliopiston tiloina. Esimerkiksi varuskunta-alueen länsilaidan rakennuksessa, jossa ennen sijaitsi varuskuntasairaala, oli vuonna 2000 valtio-opin tiloja ja etelälaidan talossa jossa oli aliupseerikerho, soittokunta ja aliupseeriasuntoja oli taloustieteen laitosrakennus.[2] Kasarmialueella on edelleen nähtävissä puutalojen muodostamia kokonaisuuksia.[4] Lokakuussa 2018 Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun, jossa Arcanuminkuja 3:ssa sijaitsevat kaksi 1880-luvun taloa voidaan purkaa. Kahdessa purettavassa puutalossa oli aikanaan Turun tarkk’ampujapataljoonan verstas ja varushuone. Vuonna 2000 tehdyssä Kasarmialueen asemakaavassa ne jäivät ilman suojelumerkintää, mutta Museovirasto piti rakennuksia kuitenkin kulttuurihistoriallisesti merkittävinä.[5]
Kasarmialueelle on rakennettu yliopiston uudisrakennukset: kasvatustieteiden tiedekunnan Educarium, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Publicum, oikeustieteellisen tiedekunnan Calonia ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Arcanum.[2]
Nykyisin yliopiston kampusalue muodostuu kolmesta osasta: Yliopistonmäestä, kasarmialueesta ja Kupittaan kampuksesta. Ylioppilaskylään johtava jalankulkureitistö aukioineen on ollut lähtökohtana kasarmialueen rakentamisessa. Myös tulevaisuudessa Kasarmialue on yliopiston tärkein laajentumisalue.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaavakartta Turun Seudun Karttapalvelu. Turun kaupunki. Viitattu 26.7.2015.
- ↑ a b c d e Kasarmialuetta rakennetaan kahdessa paikassa. Aurora, 2000, nro 6. Turku: Turun yliopisto. ISSN 2242-1734 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.7.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Sotilasmuistomerkki Turun kasarmin alueelle. Suomen Turku, 1964, nro 2, s. 14–15. Turku: Turku-seura. ISSN 0780-5101 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.7.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Turun yhtenäinen kampusalue hakee vertaistaan utu.fi. 14.06.2011. Turun yliopisto.[vanhentunut linkki]
- ↑ Heino, Jari: Kasarmialueelta voi purkaa kaksi 1880-luvun taloa. Turun Sanomat, 18.10.2018, 114. vsk, nro 289, s. 5. Turku: Turun Sanomat Oy. ISSN 0356-133X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Andersson, Harri & Casagrande, Benito: Kampus keskellä kaupunkia. Turku: Kirja-Aurora, 2011. ISBN 978-951-29-4645-7