Terassitalo (Eura)
| Terassitalo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Alvar Aallon tie 4 |
| Sijainti | Kauttua, Eura |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | asuinrakennus |
| Valmistumisvuosi | 1938 |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Rakennuttaja | A. Ahlström Oy |
| Tyylisuunta | funktionalismi |
| Runkorakenne | betoni |
| Julkisivumateriaali | rapattu tiili |
| Verkkosivut | |
 |
|
Terassitalo on Euran Kauttualla sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen asuintalo, jota pidetään yhtenä hänen merkittävimmistä töistään.[1] Vuonna 1938 valmistunut Terassitalo on alun perin suunniteltu A. Ahlström Oy:n Kauttuan tehtaiden ylemmille toimihenkilöille.[2]
Talo on rakennettu porrastetusti mäenrinteeseen niin, että tavallisista kerrostaloista poiketen jokaisen huoneiston sisäänkäynti on maanpinnan tasalla. Rakennuksessa on neljä kerrosta ja kuusi asuinhuoneistoa. Jokaisessa kerroksessa on iso terassi, joka kolmessa ylimmässä muodostaa osan alemman kerroksen katosta. Aalto ei ole rakennuksessa "sortunut" monistamiseen vaan kaikki asunnot ovat keskenään erilaisia. Funktionalismin ohella talossa on vaikutteita myös eteläeurooppalaisesta arkkitehtuurista, joka näkyy erityisesti rakennuksen terasseissa.[1]
Ruukki-Invest Oy:n omistama Terassitalo oli pitkään unohduksissa, kunnes Euran kunta vuokrasi tyhjäksi jääneen huoneiston kesällä 2015 ja avasi sen yleisölle vuotta myöhemmin.[2] Huoneisto on remontoitu ja sisustettu vaihtuvilla, pääasiassa vanhoilla Artek-kalusteilla. Kalustuksesta on koko aukioloajan huolehtinut Turkulainen Festart. Nykyään asunnossa järjestetään myös eri teemoihin liittyviä vaihtuvia taide- ym. näyttelyitä. Niitä on pidetty yhteistyössä muun muassa Porin taidemuseon, Alvar Aalto -museon ja Aalto-keräilijä Pertti Männistön kanssa.[1]
Rakennus on osa Kauttuan ruukinpuistoa, joka on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Terassitalo kuuluu myös kansainvälisen modernin arkkitehtuurin suojelujärjestön Docomomon laatimalle merkittävimpien suomalaisten arkkitehtuurikohteiden listalle.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Terassitalon rakentaminen liittyy A. Ahlström Osakeyhtiön Kauttuan paperitehtaan 1930–1940-lukujen laajennuksiin, jolloin tehdasalueelle rakennettiin uusia tuotantotiloja.[4] Niiden lisäksi Aalto suunnitteli Kauttualle yleiskaavan tammikuussa 1938.[5] Yhtiön pääjohtajan Harry Gullichsenin ja hänen puolisonsa Maire Gullichsenin tarkoituksena oli Aallon johdolla luoda Kauttuasta modernin yhdyskuntasuunnittelun ja uuden arkkitehtuurin näyttämö.[1] Tarkoituksena oli rakentaa paperitehtaan viereiselle Kauttuanmäelle viisi viuhkamaisesti etelärinteelle levittyvää terassitaloa, sekä niiden taakse mäen päälle neljä tornitaloa. Suunnitelmaa ei kuitenkaan talvisodan vuoksi päästy toteuttamaan, vaan siitä valmistui ainoastaan yksi terassitalo. Talvisodan jälkeen Aalto päivitti yleiskaavaansa, ja sen rakennuksia toteutettiin vuosina 1942–1946.[6]
Aalto sai ajatuksen terassitalosta suunnitellessaan Ahlströmin tehdasaluetta Kotkan Sunilaan vuosina 1936–1937. Hän kehitti Sunilassa viettävään maastoon rakennettavan kolmikerroksisesen elementtitalon, josta Aalto käytti tyyppiniemeä ”ROT”. Siinä kahden alimman kerroksen sisäänkäynti oli maanpinnan tasalla ja ylimpään johti matalat portaat.[5] Idean terasseihin Aalto oli saanut Välimeren maihin tekemiltä matkoiltaan.[6] Terassitalo syntyi ROT:n pohjalta Kauttualle, jossa Aallon tarkoituksena oli monistaa se useiden tyyppitalojen muodossa. Hän aloitti terassitalon suunnittelun maaliskuussa 1937 ja lopulliset piirustukset valmistuivat vuoden kuluttua toukokuussa. Se on loogista jatkoa Sunilaan valmistuneille työnjohtajien ketjutalolle (ns. D-talo) sekä kolmikerroksiselle tyyppitalo ROT:lle.[5]
Aalto sovitti rakennuksen mäenrinteeseen ympäröivää luontoa kunnioittaen, ja kävi itse rakennuspaikalla valvomassa, ettei esimerkiksi tontilla olleita puita vahingoitettu.[6] Terassitaloa esiteltiin myös Aallon arkkitehtitoimiston osastolla Helsingin asuntomessuilla vuonna 1939.[5]
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Betonirunkoisessa tiilirakennuksessa on neljä kerrosta, joista kolmessa alimmassa on yksi isompi asunto ja ylimmässä kolme pienempää. Talo on rakennettu mäenrinteeseen niin, että kolmessa ylimmässä kerroksessa puolet alapuolisen huoneiston katosta toimii terassina, jonka pinta-ala on noin 30 m². Jokaiseen asuntoon on oma sisäänkäynti maanpinnan tasalta, jonka vuoksi tavallisille kerrostaloille ominaiset portaikot puuttuvat kokonaan.[4]
Suuremmat huoneistot ovat pinta-alaltaan 120 m².[6] Niissä on laaja terassille aukeava olohuone, kolme makuuhuonetta, keittiö, pieni ruokailutila sekä palvelijanhuone.[5] Keittiön ja ruokailutilan väliseen seinään on upotettu molemmin puolin avautuvat astiakaapit. Kolme ensimmäistä kerrosta jatkuvat keittiöstä rinteeseen maan alle, jossa on pieni pesutupa sekä kellari- ja varastotilaa. Huoneistojen ilmastointi on hoidettu seiniin ja vaatekomeroiden oviin asennettujen venttiilien avulla.[2][6]
Ylimmässä kerroksessa on kolme pienempää asuntoa, joista kahdesta on näköala talon takapihalle. Tässä kerroksessa Aalto kokeili myös erilaisia mahdollisuuksia erottaa rivitalohuoneistot toisistaan. Vuotta myöhemmin valmistuneen Villa Mairean tapaan portaikkojen kaiteet ja pergolat olivat alun perin valmistetut kuorimattomista puunrungoista.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Alvar Aallon Terassitalo Euran kunta. Arkistoitu 18.9.2016. Viitattu 23.9.2012.
- ↑ a b c Ahtee, Simo: Kauttua on tulvillaan Aaltoa 10.7.2016. Turun Sanomat. Arkistoitu 15.7.2016. Viitattu 28.9.2017.
- ↑ Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 28.9.2017.
- ↑ a b Kauttua on elävä ruukinpuisto. Rakennusperintömme.fi-palvelu. Ympäristöministeriö; Museovirasto. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 23.9.2012.
- ↑ a b c d e f Schidt, Göran: Nykyaika. Alvar Aallon tutustuminen funktionalismiin, s. 150–151, 276, 282. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-10846-2-3
- ↑ a b c d e Helkelä, Elina: Kauttuan Terassitalo - talo, jossa valo asustaa 2.3.2016. Raumalainen. Viitattu 28.9.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Terassitalo (Eura) Wikimedia Commonsissa
