Sintraus

Sintrattu pyörä

Sintrauksessa tuotetaan aineesta kiinteä kappale kuumuudella tai puristamalla, sulattamatta ainetta.

Muun muassa metalleja, keramiikkaa ja muovia sintrataan. Sintraamalla voidaan esimerkiksi vähentää huokoisuutta tai lisätä kestävyyttä, sähkönjohtavuutta tai lämmönjohtavuutta.

Sintraushehkutuksessa metallijauheesta puristettu aihio, ns. vihreä kappale saavuttaa kiinteän rakenteen. Prosessissa metallijauhepartikkelit kylmähitsautuvat toisiinsa diffuusion vaikutuksesta. Sintraus tehdään sulamispistettä alemmassa lämpötilassa, jolloin partikkelit tai niiden osat eivät sula prosessissa.

Jauhemetallurgia on yleistermi tekniikoille, joissa metallikappaleita valmistettaessa tai pinnoitettaessa hyödynnetään sintraantumisilmiötä.

Valmistusmenetelmänä metalliesineiden valmistaminen sintraamalla muistuttaa keraamisten esineiden valmistamista, jossa myös saadaan aikaan jauhemaisista lähtöaineista kiinteitä esineitä sulamislämpötilaa alhaisemmissa polttolämpötiloissa.

Joistakin kovametalleista esineiden valmistaminen muuten kuin sintraamalla on vaikeaa.

Esimerkkejä sintrauksen käytöstä

Sintraamalla voidaan kiinnittää muita pintakäsittelyaineita kuten teflonia metallin pintaan.

Kilpa-autojen kytkinlevyissä on käytetty kitkapintana sintrattua kuparia.

Rautamalmirikaste sintrataan rautapelleteiksi ennen kuin se syötetään masuuniin.

Sintratut kappaleet jäävät huokoisiksi varsinkin, jos lähtöaine ei ole jauhettu kovin hienoksi. Huokoisuutta hyödynnetään erilaisissa suodattimissa ja laakereissa käytetyissä materiaaleissa.

Aiheesta muualla

• http://www.ims.tut.fi/vmv/2005/vmv_pulverimetallurgia.php (Arkistoitu – Internet Archive)