Rahanväärennys
Rahanväärennys on rahan väärentämistä eli väärän rahan tekemistä. Euroopassa väärennetään yleisimmin pieniä seteleitä kuten 50 euron seteleitä. Väärennösten havaitsemiseksi seteleissä on nykyisin monenlaisia turvatekijöitä.
Menetelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entisaikoina väärän rahan tekeminen oli vaativaa ja kallista, sillä väärien seteleiden tekemiseen tarvittiin suuria painokoneita ja tarkkaan kaiverrettuja metallilaattoja.[1]
Nykyisin setelien väärentäminen on aiempaa helpompaa, sillä väärentäjät voivat käyttää kotitietokoneita, skannereita ja mustesuihkutulostimia niiden tarkimmalla resoluutioasetuksella.[1]
Halvan mustesuihkutulostimen jälki on helppo erottaa oikean setelipainon tuottamasta jäljestä mikroskoopin läpi katsottuna, sillä pienimmät viivat ja muut yksityiskohdat ovat kadonneet. Jopa kaikkein parhaat tulostimet epäonnistuvat kaikkien yksityiskohtien tulostamisessa. Tulosteesta on mahdollista kuitenkin tehdä paljaalle silmälle riittävän uskottavan näköinen, jos väärentäjä onnistuu säätämään värisävyt oikeiksi ja asemoimaan setelin etupuolen ja kääntöpuolen. Tällaista väärää rahaa käytetään tilanteissa, joissa vastaanottajalla ei ole mahdollisuutta tarkastella rahaa kovin tarkkaan.[2]
Oikeankin näköinen väärä raha voi tuntua käteen väärältä, jos se on tehty erilaisesta materiaalista ja eri tavalla kuin oikea raha. Setelipaperi valmistetaan usein lumpusta, ja oikeat setelit on puristettu hyvin ohuiksi. Setelipaperissa voi myös olla erivärisiä kuituja. Aitoa setelipaperia on vaikea hankkia, sillä sitä ei ole myynnissä.[3]
Turvatekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyajan seteleissä on väärentämisen vaikeuttamiseksi erilaisia turvatekijöitä, joita on vaikea väärentää, ja joiden puuttumisesta väärä raha voidaan tunnistaa.[1] Euroseteleissä käytetään muun muassa hologrammeja, erikoispainovärejä sekä ominaisuuksia, jotka näkyvät vain ultravioletti- tai infrapunavalossa. Vanhimpia turvatekijöitä ovat erityinen setelipaperi ja vesileima. Osan nykyisistä turvatekijöistä voi tavallinen ihminen tunnistaa, mutta joidenkin tunnistamiseen vaaditaan ammattilaisten erikoislaitteet.[4]
Eri valuuttojen väärentäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurojen väärentäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euro on maailman kolmanneksi eniten väärennetty valuutta.[5] Euroista väärennetään useimmin 50 euron seteliä, sillä pienissä seteleissä on pienempi kiinnijäämisen riski kuin suurissa 500 euron seteleissä. Väärennetyissä euron seteleissä on usein aitoa himmeämpi tai yksityiskohdiltaan epätarkempi hologrammi. Setelin yläkulman arvomerkintä on usein huonosti kohdennettu. Euroväärennykset on usein tehty teollisesti rahapajoissa, joissa on valmistettu myös laillisia tuotteita. Tällaisia laittomia setelipainoja on löydetty Itä- ja Länsi-Euroopasta.[6] Myös metallisia kolikoita väärennetään mutta vähemmän kuin seteleitä.[4]
Dollarien väärentäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltain dollari on maailman toiseksi eniten väärennetty valuutta. Vuonna 2015 arviolta yksi kymmenestätuhannesta dollarisetelistä oli väärennös. Yhdysvalloissa yleisimmin väärennetty on 20 dollarin seteli, ja ulkomailla väärennetään eniten 100 dollarin seteleitä. Laadukkaita dollariväärennöksiä tuotetaan paljon etenkin Perussa.[5]
Puntien väärentäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Englannin punta on maailman eniten väärennetty valuutta. Arviolta joka kolmaskymmenes puntaseteli ja joka neljäskymmenes yhden punnan kolikko on väärennös. Kolikkoväärennösten johdosta vuonna 2017 liikkeelle laskettiin uusi 12-sivuinen punnan kolikko, jossa on väärentämistä vaikeuttava turvatekijä.[5]
Lainsäädäntö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa väärän rahan tietoinen tai tahallinen levittäminen on rikos.[6] Suomen rikoslain mukaan väärän rahan tekemisestä voidaan tuomita enintään neljän vuoden vankeuteen.[4]
Rahan väärentäminen on Yhdysvalloissa luokiteltu törkeäksi rikokseksi, josta voi saada 15 vuoden vankeusrangaistuksen.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marshall Brain: How Counterfeiting Works (0) How Stuff Works. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Marshall Brain: How Counterfeiting Works (2) How Stuff Works. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Marshall Brain: How Counterfeiting Works (3) How Stuff Works. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ a b c Väärää rahaa! Rahamuseon näyttely Suomen Pankin rahamuseo. Arkistoitu 28.7.2019. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ a b c The world's most and least counterfeited currencies LoveMoney.com. Viitattu 26.12.2020.
- ↑ a b Ari Tuhkanen & Katriina Kettunen: Rahan väärentäminen on ammattilaisten työtä – usein vasta kone huomaa eron Yle uutiset. 15.8.2016. Viitattu 28.7.2019.
- ↑ Marshall Brain: How Counterfeiting Works (6) How Stuff Works. Viitattu 28.7.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Väärää rahaa ja rahanväärentäjiä, Seura, 04.01.1939, nro 1, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Väärää rahaa Rantasalmella 1690-luvulla, Suomen Kuvalehti, 22.09.1934, nro 39, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Väärää rahaa, Suomen Kuvalehti, 11.04.1931, nro 15, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot