Oripää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oripää

vaakuna

sijainti

Näkymä keskustasta Loimaan suuntaan.
Näkymä keskustasta Loimaan suuntaan.
Sijainti 60°51′20″N, 022°41′50″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Kuntanumero 561
Hallinnollinen keskus Oripään kirkonkylä
Perustettu 1901
Kokonaispinta-ala 117,83 km²
300:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 117,75 km²
– sisävesi 0,08 km²
Väkiluku 1 297
282:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 11,01 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 55,9 %
– yli 64-v. 27,8 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 90,6 %
– ruotsinkielisiä 0,5 %
– muut 8,8 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 8,2 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Timo Tolppanen
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
8
4
3
2
oripaa.fi

Oripää on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 1 297 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 117,83 km², josta 0,08 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,01 asukasta/km².

Oripään naapurikunnat ovat Loimaa, Pöytyä ja Säkylä. Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet Alastaro, Loimaan kunta ja Yläne.

Paikkakunnalla sijaitsee yleisilmailijoiden käyttämä Oripään lentokenttä.

Oripään vaakunassa on punaisessa kentässä kultainen hevosen pää, jonka kaula jatkaa paaluna kilven alareunaan.

Kunta on lähes kokonaan Loimaan ja Pöytyän ympäröimä, lukuun ottamatta rajaa Säkylän kanssa kunnan eksklaavialueella.

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnonympäristöä Oripäässä hallitsee Säkylästä Mellilään johtava harjujakso, jonka alueella on muun muassa Oripään lentokenttä. Harjun kupeessa on Myllylähde.[8] Muut osat kunnasta ovat Varsinais-Suomelle tyypillistä savitasankoa, jota moreeniselänteet rikkovat. Oripään alueelta alkunsa saavia jokia ovat Saaristomereen virtaava Aurajoki, Selkämereen laskevaan Eurajoen vesistöön kuuluva Yläneenjoki sekä Myllylähteestä alkunsa saava Kokemäenjoen vesistöön kuuluvan Loimijoen sivujoki Hanhijoki.

Oripään kirkonkylän pohjoispuolella, harjua pitkin kulkevan Huovintien varrella sijaitsee suuri siirtolohkare Teinikivi, joka on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi jo vuonna 1940. Kivi oli tien varrella tärkeä maamerkki ja etappipaikka satojen vuosien ajan.[9]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripään kautta kulkee Auran ja Huittisten välinen kantatie 41, joka oli aiemmin osa Turun ja Tampereen välistä valtatietä 9. Kantatiestä erkanevat kirkonkylässä seututiet Loimaalle ja Yläneelle. Oripäästä kulkee Turkuun TLO:n linja-auto arkisin kolmesti, pyhäpäivisin ja lauantaisin kerran päivässä.[10] Lähin rautatieasema sijaitsee Toijala–Turku-radalla Loimaalla ja lähin kaupallisen liikenteen lentoasema on Turun lentoasema.

Etäisyyksiä Oripäästä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripää kuului varhaisimpina aikoina hallinnollisesti Satakuntaan eli Kokemäenkartanon lääniin, mutta kirkollisesti varsinaissuomalaiseen Pöytyän pitäjään. Ensimmäinen asiakirjamaininta Oripäästä on vuodelta 1421 (muodossa Orihpae), jolloin pitäjässä oli viisi Turun piispan lampuotitilaa. Asutus oli harvaa verrattuna idässä sijaitsevaan Loimijoen laaksoon. Uuden ajan alussa Oripäässä oli vain kaksi kylää, Oripää ja Tanskila, ja niissä oli yhteensä 14 taloa. Nämä kuuluivat Loimaan pitäjän Niinijoen neljännekseen.[11]

Uotilan entisen piispantilan isäntä rakennutti omalla kustannuksellaan Oripäähän ensimmäisen saarnahuoneen vuonna 1668. Oripää sai kappelin oikeudet vuonna 1778 ja tuli itsenäiseksi seurakunnaksi senaatin päätöksellä vuonna 1901. Ensimmäinen oma kirkkoherra saatiin kuitenkin vasta vuonna 1914.[11]

Oripäässä oli 1900-luvun alussa noin 40 taloa, minkä lisäksi kutakin taloa kohti oli keskimäärin kaksi torppaa ja kaksi mäkitupa-aluetta. Asukasluku kohosi 1800-luvun lopulla 1 500 henkeen, ylitti 1920-luvulla 2 000:n rajan ja pysyi suhteellisen vakaana 1960-luvulle saakka. Tämän jälkeen maaltamuutto on vähentänyt väkilukua. Oripään ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylässä vuonna 1892 ja Makkarkoskelle perustettiin osuusmeijeri vuonna 1904.[11]

Talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä 49 oripääläistä.[11] Sotien päätyttyä Oripäähän asutettiin Kurkijoen siirtoväkeä.[12]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripään alueella puhutun kielen perustana on Ala-Satakunnan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään.[13] Ala-Satakunnan murretta puhutaan paikallisin variaatioin Kokemäen ja Huittisten emäpitäjien alueella.[14]

Kulttuuriympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kivinen pitäjänmakasiini vuodelta 1915, nykyään kotiseutumuseo.
Suojeluskuntalaisten muistomerkki vuodelta 1932 seututien 210 varrella.

Oripään alueella on kolme valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Oripään kirkko vuodelta 1821 sekä Varkaantien ja Huovintien historialliset tiet, jotka risteävät Oripään kirkolla.[15][16][17]

Oripään kirkonkylästä Loimaalle vievän tien varrella lähellä lentokenttää sijaitsee vuonna 1932 paljastettu kansalaissodassa surmattujen, rintamalle matkalla olleiden suojeluskuntalaisten muistomerkki. Muistomerkin edustalla oleva aukio oli 1930-luvulla monien Isänmaallisen kansanliikkeen mielenosoitusten pitopaikka.

Oripäässä lähes koko ikänsä asuneen taiteilija Viljo Syrjämän ateljeekoti Villa Ville on Syrjämän itse perheelleen rakentama taiteilijakoti, jonka omistaa nykyään Oripään kunta. Talo itsessään on taideteos, jonka esikuvana on ollut italialainen San Marcon luostari. Syrjämän piti lähteä opiskelemaan Italiaan, mutta sota esti hänen lähtönsä. Pula-aikana rakennetussa talossa on oivallisia kierrätysratkaisuja. Talossa on esillä mittava kokoelma Viljo Syrjämän ja hänen puolisonsa Kaisu Syrjämän taidetta. Kohde on avoinna kesäsunnuntaisin ja tilauksesta ryhmille ympäri vuoden.

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripään pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppivelli.[18]

Uskonnolliset yhteisöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Oripäässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[19]:

Seurakunta toimii myös Pöytyän kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Oripään alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[20] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[21].

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liedon kunnan nykyisellä alueella[19]:

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Oripään väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 1 480
1985
  
 1 458
1990
  
 1 414
1995
  
 1 388
2000
  
 1 342
2005
  
 1 335
2010
  
 1 414
2015
  
 1 377
2020
  
 1 328
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Oripäässä oli 1 382 asukasta, joista 696 asui taajamassa, 670 haja-asutusalueilla ja 16:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Oripään taajama-aste on 51,0 %.[23] Kunnassa on vain yksi taajama, Oripään kirkonkylä.[24]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oripään kyliä ja kulmakuntia ovat Myllykylä, Latva, Maanpää, Makkarkoski, Oripää ja Tanskila sekä Säkylän ja Loimaan alueiden väliin jäävä Oripään eksklaavi Juvankoski.[25]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoillislestadiolaisuuden suviseurat on järjestetty Oripäässä vuonna 2009.[26][27]

Paikallisella murteella paikkakunnan nimi lausutaan kaksoiskonsonantilla (Orippää).[28] Kyseinen muoto esiintyy muun muassa K-Market Orippään nimessä.[29]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Harri Holkeri (1937–2011), valtioneuvos, pääministeri, syntynyt Oripäässä
  • Usko Kemppi (1907–1994), säveltäjä, syntynyt Oripäässä
  • Ritva Kinnunen (s. 1937), iskelmälaulaja, syntynyt Oripäässä[30]
  • Lauri Murtomaa (1899–1955), kansanedustaja ja ministeri, syntynyt Oripäässä
  • Annika Saarikko (s. 1983), kansanedustaja ja ministeri, syntynyt Oripäässä[31]
  • Viljo Syrjämä (1914–1976), taidemaalari, kuvanveistäjä, graafikko, asunut lähes koko ikänsä Oripäässä

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Oripää Oikeusministeriö. Viitattu 21.8.2021.
  8. ↑ Nähtävyydet Oripään kunta. Viitattu 30.9.2010.
  9. ↑ Nähtävyydet Oripään kunta. Viitattu 29.6.2012.
  10. ↑ http://www.tlo.fi/assets/pdf/syksy_12/aura_%20talvi_13_14.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 14–18. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-06465-3.
  12. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  13. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 270. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  14. ↑ Murre Loimaa-seura. Viitattu 17.9.2024.
  15. ↑ Oripään kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. ↑ Varkaantie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  17. ↑ Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  18. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 27. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  19. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
  23. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  24. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  25. ↑ Kylät Oripään kunta. Viitattu 30.6.2012.
  26. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  27. ↑ Tuomola, Salla: Oripään suviseurat tuovat pikku kuntaan liki 60 000 vierasta Turun Sanomat. 17.6.2009. Viitattu 27.6.2022.
  28. ↑ Teksti Kaisa Ylhäinen, Kuvat Heikki Westergård: Leijonat suojelevat Orippään ihmettä – ”muuten ei olisi koko kuntaa” Satakunnan Kansa. 30.11.2016. Viitattu 20.8.2023.
  29. ↑ K-Market Orippää, Oripää K-Ruoka.
  30. ↑ Lasse Erola: Rakkauden sävel : iskelmän kulta-ajan naistähdet. [Helsinki]. Määritä julkaisija! 930488086 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 2.9.2021).
  31. ↑ Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oripää&oldid=22732297”