Martti (Turku)
| IV kaupunginosa - Martti | |
|---|---|
| IV stadsdelen - Martinsbacken | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa IV kaupunginosa - Martti korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Keskusta |
| Kaupunginosa nro | 4. |
| Väkiluku | 4 506[1] (31.12.2022) |
IV kaupunginosa eli Martti (ruots. Martinsbacken) on kaupunginosa Turussa[2][3]. Se sijaitsee kaupungin keskusta-alueella, Aurajoen itärannalla, noin puolentoista kilometrin päässä ydinkeskustasta joen suulle päin[2][4]. Naapurikaupunginosia ovat V kaupunginosa (Itäranta) lännessä, Vähäheikkilä ja Mäntymäki etelässä sekä III kaupunginosa (Urheilupuisto) idässä. Pohjoisessa Martti rajoittuu Aurajokeen, jonka ylittää Martinsilta.
Vuonna 2022 Martti IV:n tilastollisella pienalueella, jonka alue vastaa täysin kaupunginosaa, oli asukkaita 4 506 (vuonna 2016 asukkaita oli 4 632). Väestöstä 8,2 % oli alle 15-vuotiaita ja 20 % vähintään 65 vuotiaita. Asukkaista suomea puhui äidinkielenään 88,9 % ja ruotsia 6,9 %. Muun kielisiä oli 4,1 %.[4][1][5]
Kaupunginosa on pinta-alaltaan yksi Turun pienimmistä ja rakentuu Martti Lutherin mukaan nimetyn Martinkirkon ympärille. Martti on edelleenkin osittain puutaloaluetta, ja muiden Turun keskustaa ympäröivien puutaloalueiden tapaan myös se on rakentunut työläiskaupunginosaksi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nykyään se on yksi Turun hyvämaineisimmista ja kalleimmista asuinalueista.
Martin alue kärsi pahoin jatkosodan alkuvaiheessa 25. kesäkuuta 1941 sattuneissa neuvostojoukkojen pommituksissa, jolloin sen Aurajoen puoleinen osa tuhoutui lähes kokonaisuudessaan. Maan tasalle tuhoutuneiden puutaloalueiden tilalle rakennettiin 1940- ja 1950-luvuilla kerrostaloalueita.
-
Mestarinkadun, Stålarminkadun ja Itäisen Pitkäkadun risteys vuonna 1962. -
Martinmäen vanhaa kerrostaloaluetta. Etualalla Katrinpuistikko takana as.oy Koulumäki ja as.oy Laurintalo -
Panoraamakuva Tonttumäeltä Marttiin.
Asemakaava ja nimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martin nykyinen katuverkko perustuu puoliksi C. L Engelin vuonna 1828 laatimaan ruutukaavaan[6] ja puoliksi Bertel Jungin vuonna 1922 laatimaan asemakaavaan,[7] joka pohjautui Turun kaupungin vuonna 1906 järjestämän asemakaavakilpailun voittaneiden Albert Richardtsonin ja Harald Andersininehdotukseen, jonka Turun kaupungininsinööri Emil Hindersson oli viimeistellyt vuonna 1909.[8][9] 1900-luvun alussa kaupunkisuunnittelun ihanteet muuttuivat, jolloin kadut ja korttelit suunniteltiin paremmin maastonmuotoja mukaillen ja usein parhaille paikoille suunniteltiin tärkeimmät rakennukset kuten kirkot ja koulut.[10][11]
Vuonna 1906 järjestetyssä kilpailussa monille keskustan mäille, kuten myös nykyiseen Urheilupuistoon, suunniteltiin uusia ihanteita vastaavaa huvilarakentamista.[9][11] Jungin asemakaavassa Urheilupuiston paikalle suunniteltua huvila-aluetta ei enää ole, minkä jälkeen mäki on säilynyt nykypäiviin saakka puistona.[7]
Martin nykyinen katuverkko on Turun ruutukaavakeskustassa poikkeuksellinen, koska mäkien huvila-alueet ja Jungin asemakaavan suuri keskustasuunnitelma jäi lähes kokonaan toteutumatta.[12][7] Engelin kaavaan pohjautuvia katuja nykyisin ovat Matinkatu, Martinkatu (osittain), Sotalaistenkatu, Savenvalajanlatu Tiilentekijänkatu, Tervahovinkatu, Vilhonkatu, Tapulikatu (osittain), Stålarminkatu (osittain) ja Kupittaankatu.[6] Jungin ym. asemakaavaan pohjautuvia katuja nykyisin ovat Huovinkatu, Asesepänkatu, Temppelikatu, Martinkatu (osittain), Betaniankatu (osittain), Tinanvalajankuja, Kultasepänkuja, Hopeasepänkuja, Kuparisepänpolku, Kuninkaankartanonkatu, Stålarminkatu (osittain), Mestarinkatu, Kiulukuja, Illenkatu ja Ilkanrinne.[7]
Martin nimistön teemoja ovat paikallisten nimien (mm. Sotalainen, Betania, kuninkaankartano, Tervahovi, Vilkkilä) lisäksi nuijasota ja Vaasa-kuninkaitten aika (Ilkka, Ille, Nokia, Daniel Hjort, Stålarm, Fleming, huovi, mestari, aseseppä) ja ammatit (savenvalaja, tiilentekijä, aseseppä, tinanvalaja, kultaseppä, hopeaseppä, kupariseppä).[13]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Martista liikennöi Aurajoen toiselle puolelle Suomen vanhin joukkoliikenneväline Föri, joka itsessään on yksi Turun matkailunähtävyyksiä.[14]
- Pääartikkeli: Turun raitioliikenne
Vuodesta 1933 vuoteen 1972 saakka Martin joukkoliikenteeseen kuuluivat raitiovaunut.[15][16] Ensimmäinen raitiovaunulinja Kauppatorilta Marttiin kulki Uudenmaankadun ja Itäisen Pitkäkadun kautta Stålarminkadun ja Martinkadun risteykseen saakka. Linjatunnuksella 3 liikennöidyt raitiovaunut saapuivat Marttiin ensimmäisen kerran syyskuun alussa 1933.[15] Marraskuussa 1949 linjat 2 ja 3 yhdistettiin ja raitiotietä jatkettiin Martinkadulta vuonna 1940 valmistuneelle Martinsillalle saakka.[17] Viimeinen ja merkittävin laajennus Martin raitiovaunuliikenteessä koettiin, kun Stålarminkadulle valmistui vuonna 1956 uusi Korppolaismäen pikaraitiotie.[18]
Yhdystie 1821 Kupittaalta Kakskertaan kulkee Martissa Itäistä Pitkäkatua ja Stålarminkatua pitkin.[19]
Nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginosa tunnetaan yleisesti Marttina tai Martinmäkenä.[20] Martinmäki on lyhyempää Marttia vanhempi nimitys, mutta Turun kaupungin toimikunta päätti valita "kulmakunnalle" Martti-nimen muun muassa siksi, että se mielletään alueellisesti kattavammaksi kuin Martinmäki[3]. Esimerkiksi vuonna 2019 Martti ja Martinmäki kisasivat erikseen vuoden kaupunginosan tittelistä.[21] Myös ruotsiksi alueesta käytetään vaihtelevasti nimiä Martins[22][23][24] ja Martinsbacken,[25][26][27] mutta näistä puolestaan pidempi muoto löytyy kaupungin nimistörekisteristä[3].
Alun perin perustamisen yhteydessä IV kaupunginosa sai nimekseen Tegelsalen eli Tiilisali, jona alue tunnettiin vielä 1900-luvun alussa. Virallisessa käytössä on kuitenkin vain roomalaisten numeroiden mukainen IV, vaikka vanhaa nimeä ei koskaan ole kumottu.[28][29][20]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vähäheikkilä
- Mäntymäki
- Urheilupuisto
- Martin koulu
- Martinkirkko
- Stålarminkatu ent. Työläiskatu
- Fleminginpuisto eli Tonttumäki
- Föri
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laaksonen, Mikko: Turun raitiotiet, s. 70. Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-04-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Turun kaupungin pienaluetilastoja - Väestörakenne 12nh: Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan kunnan osa-alueittain, 2022 - Avoindata.fi www.avoindata.fi. Viitattu 3.1.2024.
- ↑ a b Kaupunginosat ja suuralueet Turussa turku.fi. Turun kaupunki. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b c Turun karttapalvelu / Nimistörekisteri (Nimistö->Muu nimi->"Martti") opaskartta.turku.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ a b Turun karttapalvelu (Aluejaot->Kaupunginosat, Aluejaot->Pienalueet) opaskartta.turku.fi. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Väestö iän ja kielen mukaan alueittain 31.12.2016 - Sivu 23 Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2017. Turun kaupunki. Viitattu 24.5.2021.
- ↑ a b Turun karttapalvelu (Engelin asemakaava) opaskartta.turku.fi. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ a b c d Turun karttapalvelu (Jungin asemakaava) opaskartta.turku.fi. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ Lasksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 108. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805550
- ↑ a b Saarinen, Samuli: Itsenäisyydenaukion kulttuuriympäristö Asemakaavanmuutos Uusi Konserttitalo. 22.12.2020. Turun kaupunki, kaupunkiympäristötoimiala.
- ↑ Mäkelä, Sanna-Maaria: Kaupunki laajenee länteen – Toteutumattoman kaupunkisuunnitelman kysymykset Turussa 1920-luvun alussa toukokuu 2020. Turun yliopiston humanistinen tiedekunta.
- ↑ a b Vesanto, Tuuli: Turun keskustan kaupunkikuva Yleiskaava 2029. Syyskuu 2017. Turun kaupungin ympäristötoimiala.
- ↑ Laaksonen, Mikko: Turku – Historialliset kaupunkikartat, s. 107. Atlasart, 2018. ISBN 978-952-5671-93-3
- ↑ Turun karttapalvelu (Martin nimistö) opaskartta.turku.fi. Viitattu 6.11.2024.
- ↑ Vuodesta 1904 liikennöinyt kaupunkilautta kulkee nyt sähköllä – video: Vieläkö Föri kuulostaa Föriltä? Yle Uutiset. 13.4.2017. Viitattu 7.11.2024.
- ↑ a b Laaksonen, 2009, s. 70
- ↑ Laaksonen, 2009, s. 166
- ↑ Laaksonen, 2009, s. 84
- ↑ Laaksonen, 2009, s. 131
- ↑ Suomen Väylät suomenvaylat.vayla.fi. Viitattu 7.11.2024.
- ↑ a b Pageflow: Martti on pala Italiaa Turussa – IV kaupunginosa on noussut sodan raunioista kukoistavaksi asuinalueeksi ts.fi. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Kuusi turkulaista kaupunginosaa kisaa Suomen parhaimman tittelistä ts.fi. 7.5.2019. Arkistoitu 16.10.2021. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Bostad totalförstördes i Martins i Åbo svenska.yle.fi. Viitattu 16.10.2021. (ruotsi)
- ↑ Evenemangssökning (Stadsdel/område: Martins) Turun seudun tapahtumakalenteri. Viitattu 16.10.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Tre platser att se i åbo - res lokalt! - Falka - Hållbart resande Falka. 24.6.2020. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Allt fler vill bo i charmiga Martinsbacken -- bostadspriserna stiger snabbt och invånarna prisar lugnet och närheten till centrum och skola | Åbo Underrättelser abounderrattelser.fi. Viitattu 16.10.2021. (ruotsi)
- ↑ Hemvården i Martinsbacken Turku.fi. 16.8.2016. Viitattu 16.10.2021.
- ↑ Barnen i daghemmet Ankdammen i Åbo fortsätter normalt trots stängningshot i Helsingfors svenska.yle.fi. Viitattu 16.10.2021. (ruotsi)
- ↑ Turun kaupunki: Kaupunginosat numerojärjestyksessä turku.fi. Viitattu 21.7.2020.
- ↑ Pageflow: Uusi juttusarja vie Turun ytimeen: Maaginen I kaupunginosa on Suomen hengellinen keskus ja rakas asuinalue ts.fi. Viitattu 21.7.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martti Wikimedia Commonsissa
- Kuvia, muistelmia ja muita artikkeleita Martinrannan alueelta. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Martinrantaseura, alueen kaupunginosaseura.