Marguerite Durand
Marguerite Durand (24. tammikuuta 1864 – 16. maaliskuuta 1936) oli ranskalainen näyttelijä, toimittaja ja johtava suffragetti.
Durand syntyi everstin ja kirjailijan aviottomana lapsena. Hän kävi roomalaiskatolista luostarikoulua. Mahdollisesti kapinoidakseen tiukan katolista taustaa vastaan hän siirtyi Pariisin konservatorioon mistä valmistui loistavin arvosanoin, ja liittyi sen jälkeen Comédie Françaiseen.[1]
Hän luopui teatteriurastaan 1888 ja avioitui lupaavan nuoren juristin Georges Laguerren kanssa. Hänen miehensä oli poliittisesti kunnianhimoisen kenraalin Georges Boulangerin kannattaja.[1] Hän tutustutti vaimonsa radikaalin politiikan maailmaan ja teetti hänellä pamfletteja "boulangistien" liikkeelle. Avioliitto jäi kuitenkin lyhyeksi, pariskunta erosi 1891.
Durand ryhtyi toimittajaksi ajan johtavaan sanomalehteen Le Figaroon. Vuonna 1896 lehti lähetti hänet tekemään juttua Congrès Féministe International (kansainvälinen feministikongressi) ja näennäisesti kirjoittamaan siitä humoristisen artikkelin. Kongressi vaikutti Durandin arvoihin ja asenteisiin, niin että seuraavana vuonna 9. joulukuuta 1897 hän perusti feministisen päivälehden La Fronde[2] jatkaakseen siitä, mihin Hubertine Auclert'n La Citoyenne jäi.
Naisten toimittama Durandin sanomalehti puolusti naisten oikeuksia, joihin kuului oikeus asianajotoimintaan ja pääsy École des Beaux-Artsiin. Pääkirjoituksissa lehti vaati myös, että naisille oli myönnettävä Kunnialegioonan kunniamerkki ja oikeus osallistua parlamentin väittelyihin. Myöhemmin, 1910, Durand yritti saada naisehdokkaita parlamenttiehdokkaiksi. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn hän järjesti Naisten oikeuksien kongressin. Durand perusti kesänviettopaikan naistoimittajille Pierrefondsiin Picardien seudulle, ryhtyi aktivoimaan työläisnaisia ja oli mukana perustamassa ammattiliittoja.[1]
Marguerite Durand kävelytti Pariisin kaduilla lemmikkileijonaansa, jonka nimi oli "Tiger".[3] Hän vaikutti osaltaan koirien hautausmaan perustamiseen pariisilaiseen Asnières-sur-Seine esikaupunkiin[4], ja sinne haudattiin lopulta myös hänen leijonansa.
Hänen toimintansa toi mainetta Ranskan ja Euroopan feminismille ja kohotti sen arvostetulle tasolle. Hän laati valtavat määrät artikkeleita, jotka hän lahjoitti valtiolle 1931.lähde? Seuraavana vuonna avattiin Pariisissa Bibliothèque Marguerite Durand, Marguerite Durandin kirjasto.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elämäkerta (Arkistoitu – Internet Archive) Worcesterin Yliopisto
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Durand, Marguerite (1864–1936) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ Oliver O’Hanlon: The world’s first newspaper for women – An Irishman’s Diary on Marguerite Durand and La Fronde Irish Times. 2020. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ Rachel Mesh: Woman & Beast rachelmesch.com. 2013. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ Allison Meier: Notes from the Field: The Cemetery of the Dogs Atlas Obscura. 2013. Viitattu 17.4.2021.
- ↑ Présentation Paris.fr. Viitattu 17.4.2021. (ranskaksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mary Louise Roberts, Disruptive Acts: The New Woman in Fin-de-Siècle France. 2002
- Jean Rabaut, Marguerite Durand (1864-1936) "La Fronde" féministe ou "Le Temps", 1996.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
