Mandariinisorsa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mandariinisorsa
Mandariinisorsakoiras ja -naaras
Mandariinisorsakoiras ja -naaras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Suku: Mandariinisorsat Aix
Laji: galericulata
Kaksiosainen nimi

Aix galericulata
(Linnaeus, 1758)

Mandariinisorsan levinneisyysalue.
Mandariinisorsan levinneisyysalue.
Katso myös

  Mandariinisorsa Wikispeciesissä
  Mandariinisorsa Commonsissa

Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa. Tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta, ja Suomessa tavattujen mandariinisorsien katsotaan nykyisin olevan todennäköisesti vapaana syntyneitä. Mandariinisorsa istuu usein puissa, mutta on muuten tavoiltaan sorsamainen.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiraan oranssinsävyistä höyhenpeitettä sävyttävät mustat ja valkoiset juovat. Silmän yläpuolella on valkea läikkä ja selässä on kaksi ”purje”sulkaa jotka törröttävät soidinasussa pystyssä. Naaras on väriltään harmaanruskea ja muistuttaa ulkonäöltään morsiosorsanaarasta. Pituus 41–49 cm, siipien kärkiväli 65–75 cm, paino 500 g.

Koiraalla lyhyt melko vaimea ”muib”-ääni. Kimeä varoitus ”jib” kuuluu lentoonlähdössä. Naaraalla kumea kaakatus.

Alkuperäinen pesimäalue on Kiinassa ja Japanissa, jossa mandariinisorsat myös muuttavat talveksi etelämmäksi. Tarhakarkulaisia pesii Euroopassa noin 2 000 paria, joista pääosa Britteinsaarilla. Harhailevia yksilöitä tavataan vuosittain myös Suomessa. Suomesta ei toistaiseksi tunneta lajin varmistettuja pesintöjä, vain yksi mahdolliseen pesintään viitannut havainto vuodelta 2014.[2]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat rantametsät ja puistot.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soidinmenot ovat näyttävät, niihin liittyy juomista ja tanssia. Mandariinisorsaa pidetään Kiinassa ja Japanissa aviollisen uskollisuuden symbolina. Pesä on puunkolossa tai telkänpöntössä. Munia tulee 9–12 kpl.

Mandariinisorsat syövät vesikasveja, riisiä ja muita siemeniä.

  1. BirdLife International: Aix galericulata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
  2. Luonnonvarakeskus 2018: Vieraslajit Suomen arktisella alueella. Viitattu 27.8.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]