Louhen piiri
Louhen piiri Лоухский район |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Piirin sijainti Karjalan tasavallassa |
|
Valtio | Venäjä |
Federaatiosubjekti | Karjalan tasavalta |
Hallintokeskus | Louhi |
Pinta-ala | 22 544 km² |
Väkiluku (2010) | 14 760 ([1].) |
Symbolit | |
– Suuntanumero | +7 81439[2] |
Lyhenteet | |
– postitunnus | Piiri 186651–186691, esim. Louhen taajama 186660[3] |
Piirin viralliset sivut |
Louhen piiri (ven. Ло́ухский райо́н, Louhski rajon) on pohjoisin hallintopiiri Vienan Karjalassa[4] Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Piiri rajoittuu pohjoisessa Murmanskin alueeseen, idässä Vienanmereen, etelässä Kemin piiriin ja Kalevalan kansalliseen piiriin sekä lännessä Suomeen. Piirin hallintokeskuksena toimii Louhen kaupunkityyppinen taajama (4 772 as.) piirin itäosissa. Louhen piirin pinta-ala on 22 544 km². Väkiluku on pienentynyt Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen merkittävästi. Asukkaita oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 14 760. Vielä 2002 asukkaita oli 20 128.[5][1][6]
Louhen piirin alueella on useita suuria järviä, kuten Tuoppajärvi, Pääjärvi, Kierettijärvi ja Tiiksjärvi. Paanajärven kansallispuisto samoin kuin Karjalan tasavallan huomattavimmat tunturit Nuorunen (576 m tai 576,7 m, tasavallan korkein huippu), Mäntytunturi (550 m), Sieppitunturi (537 m) ja Kivakkatunturi (499 m), sijaitsevat Louhen piirin länsiosissa.[7][8][9][10]
Kansainvälinen Kuusamo-Suonperän rajanylityspaikka sijaitsee Louhen piirin ja Suomen tasavallan rajalla.
Louhеn piirin kunnat ja niiden asutuskeskukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuntien asukasluku on vuoden 2010 väestönlaskennasta.[1][5]
|
|
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Louhen piiri muodostettiin 1920-luvulla yhdistämällä suunnilleen entisten Kieretin ja Vitsataipaleen kuntien alueet. Piiri liitettiin vähäksi aikaa 1960-luvulla Kemin piiriin, mutta perustettiin vielä samalla vuosikymmenellä uudelleen, jolloin siihen liitettiin myös entisen Kiestingin piirin alue.
-
Näkymä Kivakkatunturilta Pääjärven suuntaan.
-
Niskan (ven. Zašejek) kylä (Pääjärven laskukohdan, Kuntijoen suun eteläpuolella.)
-
Panoraamakuva Tšuupasta mereltä päin katsottuna.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Respublika Karelija: Telefonnyje kody ruspostindex.ru. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Respublika Karelija: Potštovnyje indeksy. ruspostindex.ru. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
- ↑ a b Louhski munitsipalnyi raion (Louhen piiristä Karjalan tasavallan sivustolla) Karjalan tasavalta, gov.karelia.ru. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi) (suomeksi)
- ↑ Spravka ob istoritšeskih, kulturnyi, demografitšeskih i natsionalnih osobennostjah Louhskogo raiona (Tietoja piiristä, mm. kansallisuusjakauma vuonna 2002) Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin, gov.karelia.ru/. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Paanajarvi national park - Nature European Commission & parks.karelia.ru. Arkistoitu 1.3.2012. Viitattu 11.7.2013. (englanniksi)
- ↑ Kivakkatunturi i Nuorunen 10online.ru. Viitattu 23.5.2013. (venäjäksi)
- ↑ topografinen karttalehti Q-36-XIII-2.htm (Kartalta löytyvät tuntureista Nuorunen, Mäntytunturi ja Kivakka.) Karjalan tiedekeskus, Biologian instituutti, biology.krc.karelia.ru. Arkistoitu 22.12.2013. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
- ↑ Louhski raion louhi.su. Arkistoitu 26.9.2013. Viitattu 11.7.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Louhen piiri Wikimedia Commonsissa
- Louhen epävirallinen sivusto (venäjäksi)
- Louhen piirihallinon sivusto (venäjäksi)