Laatikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee säiliötä. Laatikko on myös ruokalaji.
Tyhjä, aaltopahvista valmistettu laatikko
Puinen laatikko ilotulitteita.


Laatikko on esineiden tai kuiva-aineiden säiliö. Ne ovat useimmiten suorakulmion tai neliön muotoisia ja niillä on usein irrotettava tai saranallinen kansi. Laatikkoon voi kuulua kansi, mutta se ei ole välttämätön.

Laatikkoa kuvataan usein valmistusaineensa mukaan: puhutaan esimerkiksi pahvi-, puu-, muovi- ja metallilaatikoista. Toisaalta laatikkoa voidaan luonnehtia sen sisällön mukaan (esimerkiksi heinälaatikko). Muuttolaatikko-nimitys viittaa käyttötarkoitukseen. Muuttolaatikko on vakiomittainen, pinoutuva muovilaatikko, joita myydään ja vuokrataan muuttoja tai muuta kuljetus- tai varastointitarvetta varten. Vetolaatikko on huonekaluista kuten lipastosta esiin vedettävä säilytyslaatikko.

Pientä laatikkoa kutsutaan yleensä rasiaksi tai lippaaksi. Suurta, kannellista laatikkoa puolestaan nimitetään arkuksi tai kirstuksi. Suomen kielen sana laatikko on neutraali, niinpä sitä ei käytetä ylätyyliä edellyttävissä yhteyksissä, vaan puhutaan esimerkiksi ruumisarkusta ja öylättirasiasta.

Laatikko-termiä käytetään myös kuvaamaan rakenteita, jotka ovat laatikon kaltaisia, vaikka niiden pääasiallinen merkitys ei liitykään varastointikykyyn. Niinpä paperikoneen eräs osa on perälaatikko ja vaihteistoa (oikeammin sen osaa) voidaan kutsua vaihdelaatikoksi. Kojeiden ja laitteiden ympärille asennettua usein suorakulmaista suojakuorta kutsutaan koteloksi tai koteloinniksi.

Toisella tavalla laatikko-sanan merkitys on laajentunut ruoanlaitossa. Sen yhteydessä laatikko tarkoittaa uunivuoassa – eräänlaisessa laatikossa – kypsennettäviä laatikkoruokia, kuten peruna-, maksa- tai silakkalaatikkoa. Ruoanlaitossa välineenä käytettävä laatikko on keittolaatikoksi tai heinälaatikoksi kutsuttu hauduttamisväline.

Laatikko on lainasana muinaisruotsista, jossa oli pientä laatikkoa merkitsevä sana lâdika. Se on johdos alun perin kirstua merkitsevästä sanasta. Suomen kirjakielessä laatikko-sanaa on ensi kertaa käytetty 1637 asussa laitikka. Nykyasu on tullut käyttöön 1700-luvulla.[1]

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 554. Sanoma Pro oy, 2013.