Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lianhuan luolan tippukivien hiili-13-käyrä ajalta 5 200–3 400 vuotta sitten. Noin 4 170 vuoden kohdalla näkyy terävä piikki.

Kuivuus noin 4 200 vuotta sitten (4,2 kilovuoden tapahtuma) oli jakso, jolloin Lähi-idässä ja Kiinassa kuivuus aiheutti nälänhätää ja harvensi asutusta. Kuivuus aloitti Meghalyan-jakson. Kaikilla maailman alueilla ei tapahtunut kuivumista, joillain päin vastoin kostumista. Pohjois-Euroopassa kuivuminen ei vaikuttanut.

4 200 vuoden takaista kuivumista kutsutaan usein 4,2 kilovuoden tapahtumaksi (engl. 4,2 ka event, 4,2 kyr event). Tämä on sama kuin Bondin tapahtuma 3 tai IRD 3.

Alueita, joilla esiintyi kuivuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pohjois-Afrikka
  • Lähi-idän Pohjois-Syyrian ja Pohjois-Irakin ”hedelmällinen puolikuu”: monia kaupunkeja autioitui noin 2170 eaa.
  • Mesopotamia: noin 2170 eaa. amorilaisten tunkeutuminen Mesopotamiaan alkoi, 2150 eaa. gutilaisten hyökkäys, 2115 eaa. Akkadin tuho. Ehkä talvihiekkamyrskyjen aika piteni/voimistui, peltoja tuhoutui, nälkää[1].
  • Arabian niemimaa: noin 2000 eaa. Umm al Narin kulttuuri vaihtui Wadi Suqin kulttuuriksi
  • Punainen meri
  • Egypti: Nilin tulvat alenivat noin 2170–2150 eaa., Vanha valtakunta romahti, välikausi alkoi
  • Iberian niemimaa, Motillas-tyyppisten asutustan alku noin 2200 eaa.
  • Intian niemimaa: Indus-kulttuuri romahti? Kulttuuri selvisi ensimmäisestä aallosta 4200 eaa., mutta romahti toiseen aaltoon. Kuivuutta sietävä hirssi yleistyi jo ensimmäisessä aallossa syrjäyttäen aikaa myöten pitkälti ohran.[2]
  • Kiina: Longshanin kulttuuri romahti noin 2000 eaa., tilalle Yueshin kulttuuri
  • Pohjois-Amerikan mantereen keskiosa
Mawmluhin luolan happi-isotooppikäyrä. Kuivuus näkyy raskaan O18-hapen pitoisuuden nosuna noin 4 050–3 900 vuotta sitten.
Mawmluhin kuivuus merkitty punaisella, noin 4 050–3 900 vuotta sitten.
Holoseenin lämpötilan keskiarvo.
Grönlannin holoseenin lämpötila ja lumen kertymä.
Grönlannin holoseenin O16/18-hapen arvioitu 5 paikan keskiarvo.
Grönlannin lämpötilakäyrä.
Auringonpilkut holoseenin aikana.

Monien lähteiden mukaan noin 4 200 vuotta sitten alkanut kuivuus oli kaksiosainen, välissä oli kostea kausi.

Intian monsuuni, Mawmluhin luola

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 4 255 vuotta sitten kostea

4 255–4 070 vuotta sitten hyvin vaihteleva monsuuni:

Kuivuus noin 4 200 (~ 13 v) ja noin 4 175 (~ 10 v) vuotta sitten

4 070–4 010 vuotta sitten kostea vaihe

4 010–3 890 vuotta sitten kuiva, erityisesti keskimäärin 3 970 (~ 20 v) ja keskimäärin noin 3 915 (~ 25 v)

[3][4]

Namibiassa kuivuutta vastasi kostea kausi.

Ensimmäinen kostea kausi 4 150–4 190 vuotta sitten

Kuiva kausi 4 150–4 050 vuotta sitten

Toinen kostea kausi 4 050–4 000 vuotta sitten

Kuiva kausi 4 000 vuotta sitten

Kosteata varsinkin 4 015–3 930 vuotta sitten, keskimäärin 4 007 vuotta sitten[5]. Tällöin Lähi-idässä oli kuiva kausi.

  1. Strong winter dust storms may have caused the collapse of the Akkadian Empire Hokkaido University. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
  2. Pokharia, Anil K.; Agnihotri, Rajesh; Sharma, Shalini; Bajpai, Sunil; Nath, Jitendra & Kumaran, R. N.: Altered cropping pattern and cultural continuation with declined prosperity following abrupt and extreme arid event at ~4,200 yrs BP: Evidence from an Indus archaeological site Khirsara, Gujarat, western India. PLOS ONE, 10.6.2017, nro 10, s. e0185684. PubMed:28985232 doi:10.1371/journal.pone.0185684 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. https://www.geo.umass.edu/climate/papers2/Kathayat_COP_2018.pdf 1Timing and Structure of the 4.2 ka BP Event in the Indian Summer Monsoon Domain from an Annually-Resolved Speleothem Record from Northeast IndiaGayatri Kathayat1*, Hai Cheng1, 2*, Ashish Sinha3, Max Berkelhammer4,Haiwei Zhang1, Pengzhen Duan1, Hanying Li1, Xiangley Li1, Youfeng Ning1, RichardLawrence Edwards2 Clim. Past Discuss., https://doi.org/10.5194/cp-2018-92Manuscript under review for journal Clim. PastDiscussion started: 16 August 2018
  4. Gayatri Kathayat, Hai Cheng, Ashish Sinha, Max Berkelhammer, Haiwei Zhang, Pengzhen Duan: Evaluating the timing and structure of the 4.2 ka event in the Indian summer monsoon domain from an annually resolved speleothem record from Northeast India. Climate of the Past, 30.11.2018, nro 12, s. 1869–1879. doi:https://doi.org/10.5194/cp-14-1869-2018 ISSN 1814-9324 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  5. L. Bruce Railsback, Fuyuan Liang, G. A. Brook, Ny Riavo G. Voarintsoa, Hillary R. Sletten, Eugene Marais: The timing, two-pulsed nature, and variable climatic expression of the 4.2 ka event: A review and new high-resolution stalagmite data from Namibia. Quaternary Science Reviews, 15.4.2018, nro 186, s. 78–90. doi:10.1016/j.quascirev.2018.02.015 ISSN 0277-3791 Artikkelin verkkoversio.