Kovaa peliä Pohjolassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kovaa peliä Pohjolassa
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Toivo Särkkä
Käsikirjoittaja Erkki Koivusalo
Usko Kemppi
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Harry Bergström
Pääosat Tauno Palo
Teija Sopanen
Kaarlo Halttunen
Hannes Häyrinen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 27. helmikuuta 1959
Kesto 100 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Kovaa peliä Pohjolassa (Hårt spel i Norden) on suomalainen mustavalkoinen jännityskomedia vuodelta 1959. Tauno Palo teki elokuvassa kaksoisroolin. Naispääosassa on aikansa suosittu televisiokuuluttaja Teija Sopanen. Juoni kulkee täytekyniin piilotettujen atomisalaisuuksien ympärillä. Kovaa peliä Pohjolassa kuvattiin Helsingissä syksyllä 1958. Televisiossa se nähtiin ensi kerran 27. syyskuuta 1966. Elokuva on julkaistu DVD:nä (DVD-5, tekstitys: suomi heikkokuuloisille, ruotsi, kuvasuhde 4:3).

 Tauno Palo  Kari Kivi / johtaja Max Östermalm  
 Teija Sopanen  Lea Westerholm  
 Kaarlo Halttunen  konsuli Hansen  
 Hannes Häyrinen  Kalle Lehtonen  
 Arvo Lehesmaa  Rafu Adler  
 Heikki Savolainen  hovimestari Rantanen  
 Anja Hatakka  Östermalmin sisäkkö  
 Gunvor Sandkvist  Lilly Linden  
 Eino Kaipainen  komisario Holopainen  
 Rauha Rentola  huoltoaseman kassaneiti  
 Oke Tuuri  Arpinaama, "hovimestari Tarjola"  
 Matti Lehtelä  Hansenin kätyri  
 Leo Jokela  Hansenin 2.kätyri  
 Hannes Veivo  Hansenin 3.kätyri  
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Suomesta toisen maailmansodan jälkeen Etelä-Amerikkaan paennut Kari Kivi palaa vanhaan kotimaahansa Wellamo-laivalla. Ennen maihinnousua hän nappaa oudon pakkauksen, jonka joku on yrittänyt piilottaa laivan kylkeen kiinnitetyn köyden päähän. Kivi sujauttaa kynät muitta mutkitta taskuunsa autuaan tietämättömänä niiden sisällöstä, joka kiinnostaa jopa suurvaltoja. Helsingissä Kivi saa työpaikan vanhan aseveljensä Kalle Lehtosen huoltoasemalta. Hän antaa lahjaksi Lehtoselle toisen täytekynistä. Eräänä päivänä huoltoasemalla asioi hienolla autollaan johtaja Max Östermalm, joka on kovasti Kiven näköinen. Östermalmin seurassa on hänen rakastajattarensa Lilly Linden. Johtaja Östermalmilla on ongelma; hänellä on mennyt sukset ristiin entisen rikoskumppaninsa konsuli Hansenin kanssa ja Hansen yrittää saada Östermalmin hengiltä. Jonkin ajan kuluttua Östermalm tarjoaa Kivelle neljää miljoonaa markkaa salamyhkäisessä tapaamisessa eräässä hotellissa jotta Kivi esiintyisi viikon Östermalmina kenenkään tietämättä asiasta. Kivi suostuu.

Kurvit ja vaarat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsuli Hansenin sihteerin, Lea Westerholmin isä on juuri kuollut. Hansen väittää Lealle kyseessä olleen murhan, jonka takana on Östermalm. Hansen lähettää Lean houkutuslinnuksi Östermalmina esiintyvän Kiven luokse. Lea laittaa nukutusainetta Kiven juomaan, mutta käykin niin että hovimestari Rantanen (joka ei vielä tiedä Östermalmin olevan Kivi ja Östermalmin piiloutuneen rantavajaan) juo drinkin ja joutuu sairaalaan. Lea yrittää sen jälkeen vielä ampua Kiven, mutta päätyy makuulleen lattialle ja antautuu Kiven kiihkeään suudelmaan. Kivi vakuuttaa syyttömyyttään Lean isän kuolemaan ja pian Lea ja Kivi ovat samalla puolella.

Kiven luo tulee vierailulle Östermalmin juonitteleva serkku, originelli tiedemies Rafu Adler. Kivi antaa ”serkulleen” rahaa suvun kartanolla pidettäviä vuosittaisia hirvijuhlia varten. Max ja Rafu ovat toistensa lähimpiä elossa olevia sukulaisia. Rafu sattuu vehkeilemään Hansenin kanssa ja kehottaa Hansenia järjestämään oman miehensä tuuraamaan sairaalassa olevaa hovimestaria. Jälleen tarkoitus on tappaa Kivi, mutta tämä aavistaa juonen.

Seuraavan kerran Östermalmina esiintyvä Kivi yritetään tappaa Hansenin järjestämillä kutsuilla. Myös Lea on mukana pippaloissa. Kallen avulla Lea ja Kivi onnistuvat pakenemaan paikalta. Loppuillan Lea, Kivi ja Kalle viettävät Östermalmin asunnolla. Seuraavat kohtaukset ovat Rafun asunnolla, jonne Kivi saapuu hirvijuhliin – mutta pari päivää ennenaikaisesti. Tällä välin sairaalasta päässyt hovimestari Rantanen käy tapaamassa oikeaa Östermalmia rantavajassa. Östermalm käskee Rantasta hankkimaan hänelle menolipun ulkomaille. Rantasta on seurannut Hansenin kätyri, joka surmaa Östermalmin heti Rantasen lähdettyä. Hansen saa tätä kautta selville, että Östermalmin tilalla onkin ollut toinen mies. Rafun luona oleva Lilly Linden saa myös tietää asiasta. Hän pelehtii ensin Kiven kanssa ja sen jälkeen uhkaa Kiveä aseella, jos tämä seuraa häntä.

Hansen soittaa poliisille ja valehtelee Kari Kiven surmanneen Östermalmin. Kivi onnistuu välttämään pidätyksen Östermalmin kotiovella. Talosta hän löytää Rantasen, joka on kolkattu ja jolta on viety salkku, jossa himotut täytekynät ovat. Rantanen johdattaa Kiven Hansenin jäljille satamaan. Hansen miehineen yrittää paeta maasta veneellä, hän on kaapannut mukaansa Lean ja myös Lilly on veneessä. Rafu ilmestyy paikalle ja uhkaa viedä täytekyniin kätketyt mikrofilmit mukanaan pikaveneellä. Hän lukitsee Hansenin miehineen kajuuttaan ja pakenee. Kivi on ujuttautunut veneeseen ja hälyttää poliisit satamaan. Samalla hän pelastaa Lean syliinsä. Rafu on vielä vapaalla jalalla, mutta katkeroitunut Lilly ampuu hänet veneessä.

Loppukohtaus tapahtuu Östermalmin asunnolla, jonka Kivi on perinyt johtajan muun omaisuuden mukana. Paikalla on Lean, Kiven ja Kallen lisäksi poliisi. Maljain noston lomassa löytyvät osapuolten taskuista puuttuvat täytekynät mikrofilmeineen.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Tauno Palon kaksi roolihahmoa kuvattiin erikseen niin, että toinen puoli kuva-alasta jätettiin mustaksi. Tämän jälkeen molemmat valotetut kuvapuoliskot kopioitiin yhteen. Tempun voi havaita pienenä pystyvarjostumana kuvien yhtymäkohdassa. Elokuvan sivuosissa nähdään muun muassa suomalaisten elokuvien armoitettu sivuosain esittäjä Leo Jokela sekä Kullervo Kalske, Matti Lehtelä ja Marjatta Kallio laivan tarjoilijana. Toini Vartiainen nähdään viimeisessä elokuvaosassaan. Tarmo Manni on Mr X. Pienissä osissa vilahtavat myös esimerkiksi Mai-Brit Heljo sekä Assi Nortia. Elokuvan kuvauksissa avusti pariisilainen C'est Magnifique -baletti.

Aikalaiskritiikki piti Kovaa peliä Pohjolassa -elokuvaa yleisesti huonona Eddie Constantine -elokuvien jäljitelmänä. Sitä luonnehdittiin teknillisesti epätasaiseksi. Elokuva ei onnistunut olemaan sen enempää trilleri kuin parodiakaan. Helsinkiläinen Uusi Suomi kirjoitti: ”Nyt ovat kaunottaret ja konnat pelkästään naurettavia sen sijaan että he olisivat humoristisia tyyppejä.” Oululainen Kaleva toivoi elokuvalta lisää vauhtia ja ”psykologisesti uskottavaa ilmapiiriä”. Helsinki-lehti kehui ilmavia lavastuksia ja elokuvassa olevaa suuren maailman tuntua. Femina-lehti oli elokuvalle suosiollinen: ”...kotimainen Eddie Constantine -tyylikin saattaa onnistua: konnilla on herkästi heilahtelevassa nyrkissä paukkuvaikutus ja donnilla hunajaääni sekä anteliaat kurvit kohdallaan”. Hannes Häyrisen roolisuoritusta kehuttiin.