Jost Bürgi
| Jost Bürgi | |
|---|---|
 Jost Bürgi |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. helmikuuta 1552 Lichtensteig, Toggenburg (nykyään Sankt Gallenin kantoni, Sveitsi) |
| Kuollut | 31. tammikuuta 1632 (79 vuotta) Kassel |
Jost Bürgi (myös Joost, Jobst, Byrgi tai Burgi, latinaksi Justus Byrgius) (28. helmikuuta 1552 Lichtensteig, Toggenburg – 31. tammikuuta 1632 Kassel) oli sveitsiläinen matemaatikko, tähtitieteilijä ja kelloseppä. Hän keksi logaritmit itsenäisesti skotlantilaisen matemaatikon John Napierin ohella.[1][2][3]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bürgin uraa ei tunneta juuri lainkaan ajalta, ennen kuin hänet nimitettiin vuonna 1579 Hessen-Kasselin maakreivi Vilhelm IV:n hovikellosepäksi ja tähtitieteilijäksi. Hän sai matemaattisen koulutuksen todennäköisesti Strasbourgissa muun muassa sveitsiläiseltä matemaatikolta Konrad Dasypodiukselta. Kasselissa Bürgi osallistui tähtitieteelliseen havainnointiin Euroopan ensimmäisessä pysyvästi perustetussa observatoriossa, jonka hänen työnantajansa rakensi vuonna 1560. Hän otti vastuulleen tähtitieteellisten instrumenttien, kellojen ja karttapallojen rakentamisen ja huollon sekä kehitti uusia mittausvälineitä. Erityisen mainitsemisen arvoinen on kello, joka osoitti sekunnit uudella tavalla, todennäköisesti sekuntiheilurin avulla. Hän myös ensimmäisenä rakensi laitteita, jotka osoittivat planeettojen liikkeen kopernikaanisen mallin mukaisesti.[1][2][3]
Vilhelmin kuoleman jälkeen vuonna 1592 hän jäi Hessenin palvelukseen, mutta keisari Rudolf II kutsui hänet luokseen. Bürgi nimitettiin keisarilliseksi kellosepäksi vuonna 1604, ja hän asui Prahassa vuosina 1603–1622. Siellä hän ystävystyi Johannes Keplerin kanssa, joka rohkaisi häntä tekemään matemaattisia löytöjä. Bürgi työskenteli desimaalien ja murtolukujen parissa ja kehitti logaritmit vuodesta 1588 lähtien itsenäisesti John Napierin löydöstä riippumatta, mutta Napier ehti julkaista ne vuonna 1614 ennen Bürgia. Hieman myöhemmin Bürgin ja Napierin kehittämät logaritmijärjestelmät korvattiin Henry Briggsin kehittämillä kymmenkantaisella logaritmeilla.[1][2][3]
Bürgion oli luultavasti jo ennen Galileo Galileita huomannut heilurin heilahdusajan riippumattomuuden heilahduskulmasta ja rakentanut 1500-luvun lopulla heilurikellon.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jost Bürgi Historisches Lexikon der Schweiz. 2005. Viitattu 27.12.2022. (saksaksi)
- ↑ a b c Bürgi, Jost Neue Deutsche Biographie. 1955. Viitattu 27.12.2022. (saksaksi)
- ↑ a b c Logarithm Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 27.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Tietosanakirja 1909, osa 11, hakusana: Bürgi, Joost
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jost Bürgi Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
